| Innokylä

Toimintaympäristö

Kokonaisuuden kehittämiseen vaikuttavat kansalliset mielenterveys- ja päihdepolitiikan linjaukset sekä hyvinvointialueiden halu vahvistaa perustason palveluja ja varhaista hoitoa sekä tukea. Lainsäädännöllisesti keskeisiä ovat hoitotakuun toteutuminen ja palvelujen yhdenvertaisuuden varmistaminen.

Taloudellisesti kehittämistyötä ohjaa hyvinvointialueiden rahoitus, mikä edellyttää vaikuttavia ja resurssiviisaita toimintamalleja. Psyykkisen oireilun lisääntyminen korona pandemian seurauksena, ammattilaisten saatavuushaasteet sekä palvelutarpeen kasvu vahvistavat tarvetta menetelmällisesti johdonmukaisille ja digitaalisesti tuetuille perustason palveluille.

Kulttuurisesti kehittämistä ohjaa tarve madaltaa mielenterveyspalveluihin hakeutumisen kynnystä ja vahvistaa sekä asiakkaiden osallisuutta omassa hoidossaan.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Koronapandemian aikana mielenterveysoireilu lisääntyi erityisesti nuorilla ja työikäisillä, mikä lisäsi perustason palvelujen kysyntää. Samaan aikaan henkilöstön kuormitus, rekrytointivaikeudet ja palvelujen kuormittuminen heikensivät mahdollisuuksia tarjota nopeaa ja suunnitelmallista tukea. Tämä johti alueilla siihen, että hoitoon pääsy vaihteli yksiköittäin ja asiakkaiden tuen saatavuus ei ollut kaikilta osin yhdenvertaista. THL:n ja Kouluterveyskyselyn (2021–2023) mukaan nuorten ja työikäisten mielenterveysoireilu lisääntyi, ja palveluihin hakeutuminen kasvoi, mikä heijastui perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuormitukseen valtakunnallisesti.

Kehittämistyö kytkeytyy kansalliseen mielenterveysstrategiaan ja itsemurhien ehkäisyohjelmaan sekä Päihde- ja riippuvuusstrategiaan. Näitä strategioiden toimeenpanon välineinä toimivat Tulevaisuuden sosiaali - ja terveyskeskus -hanke sekä Terapiat etulinjaan -hanke vuosina 2020 - 2023 . RRP-hankkeen kehittämistyö on tukenut tämän kokonaisuuden juurruttamista vuosina 2024-2025. Tavoitteena on ollut vahvistaa perustason kykyä tarjota varhaista, vaikuttavaa, näyttöön perustuvaa ja tasalaatuista tukea mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä estää palveluvelan kasvua.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Mielenterveys- ja päihdeasiakas on yhteinen kaikille sosiaali- ja terveyspalveluille. Tarve tuelle tai hoidolle voi tulla esiin missä tahansa palvelukohtaamisessa. Asiakkaan näkökulmasta tärkeää on, että tarve tunnistetaan riittävän varhain ja että tukea voidaan tarjota heti, kun oireilu on vielä lievää. Ilman varhaista tunnistamista ja yhdenmukaisia toimintatapoja asiakkaat voivat ohjautua palvelusta toiseen ja saada apua vasta, kun oireilu on jo vaikeutunut. Kun ammattilaisilla on yhteiset toimintatavat ja perustason osaaminen on vahvaa, tuki on saavutettavaa, yhdenvertaista ja oikea-aikaista ilman, että asiakkaan tarvitsee itse etsiä oikeaa palvelua. Muutoksen tavoitteena on, että asiakas saa oikea-aikaista ja näyttöön perustuvaa tukea tai hoitoa ja että ammattilaisten resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti, jolloin kokonaisuutena yhä useampi pääsee tarvitsemaansa tukeen ajoissa.

Ammattilainen: Ammattilaiset kohtaavat mielenterveys- ja päihdeoireilua kaikissa sote-palveluissa. Tarve on ollut saada käyttöön yhteiset, selkeät ja johdonmukaiset tavat tunnistaa tuen tarve ja tarjota apua heti siinä palvelussa, jossa asiakas on. Ilman yhteisiä toimintamalleja ammattilainen voi jäädä tilanteeseen, jossa hän tunnistaa huolen, mutta keinot ovat epäselviä tai hajanaisia. Muutoksella pyritään vahvistaa ammattilaisen mielenterveys- ja päihdeosaamista. Lisääntynyt osaaminen vähentää työ kuormittavuutta, vastuu jakautuu ja asiakasta voidaan tukea luottavaisesti jo varhaisessa vaiheessa.

Organisaatio: Organisaation näkökulmasta muutos on ollut tarpeen, koska mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on kasvanut, mutta henkilöstöresurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Ilman selkeitä ja yhtenäisiä toimintamalleja palvelut kuormittuvat epätasaisesti, hoitoon ohjautuminen pirstaloituu ja palveluvelka kasvaa. Muutos tukee organisaation kykyä vastata lisääntyneeseen palvelutarpeeseen kestävästi ja ennakoivasti. Tämä vahvistaa perustasoa ja ehkäisee raskaampien palveluiden kuormittumista.

Yhteiskunta: Yhteiskunnan tasolla mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen näkyy arjessa, työ- ja opiskelukyvyn heikkenemisenä sekä palveluiden kuormittumisena. Kun tukea ei saada riittävän varhain, ongelmat monimutkaistuvat ja vaativat myöhemmin raskaampia ja kalliimpia palveluja.

Vahvistamalla perustasoa, yhtenäisiä hoitomalleja ja varhaisen tuen saatavuutta voidaan ehkäistä oireilun pitkittymistä ja vähentää tarvetta erikoistuneille ja pitkäkestoisille hoidoille. Tämä edistää hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta sekä tukee palvelujärjestelmän ja talouden kestävyyttä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koottiin laajasti perustason mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä muista sote-palveluista, joissa asiakkaiden tuen tarve tulee esiin. Mukana olivat mielenterveys- ja päihdepalveluiden sairaanhoitajat, perusterveydenhuollon ammattilaiset, sosiaalipalveluiden työntekijät, opiskeluterveydenhuolto sekä heidän esihenkilöitään.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on vahvistaa perustason ammattilaisen kykyä tunnistaa mielenterveys- ja päihdeoireilu varhain ja tarjota tarkoituksenmukaista tukea heti siinä palvelussa, jossa tarve ilmenee. Muutoksella pyritään siihen, että hoidon ja tuen tarpeen arviointi on tasalaatuista, asiakkaat ohjautuvat oikealle tuen tasolle sujuvasti ja hoito tai tuki käynnistyy oikea-aikaisesti.

Kognitiivisen lyhytterapian menetelmäkoulutusten, ohjatun omahoidon ja Terapianavigaattorin avulla vahvistetaan ammattilaisten osaamista ja yhdenmukaisia toimintakäytäntöjä. Tavoiteltu tulos on, että tuki on saavutettavaa, tasalaatuisempaa, näyttöön perustuvaa ja yhdenvertaista sekä ammattilaisten työkuorma jakautuu tarkoituksenmukaisesti.

Kokonaisuutena muutos ehkäisee palveluvelan kasvua ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta, samalla kun asiakkaat saavat tukea oikea-aikaisesti ja oikealla tasolla.

Muutoksen mittaaminen

Terapianavigaattoriraportit
Menetelmien toimenpidekoodit terveydenhuollossa
Toteutuneet koulutukset
Koulutettujen määrä

Seuranta toteutetaan osana arjen työtä ja itsearviointeina. Soveltuvin osin tieto kerätään samoista järjestelmistä, joissa työ jo kirjataan, eikä erillistä mittausrakennetta tarvita.

Toteutussuunnitelma

Toimenpiteet tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi

Yhtenäistetään hoidon tarpeen arviointi: Terapianavigaattorin juurruttaminen osaksi mielenterveys- ja päihdepotilaan hoidon tarpeen arvioita.
Vahvistetaan ammattilaisten osaamista järjestämällä menetelmäkoulutuksia (KLT, ohjattu omahoito) ja mielenterveys- ja päihdeosaamisen lisäkoulutuksia.
Huolehditaan menetelmien soveltuvuudesta yksiköittäin: arvioidaan etukäteen, sopiiko menetelmä kyseiseen palveluun. Niissä yksiköissä, joihin menetelmämallin toteutus ei ole tarkoituksenmukaista, tarjotaan laaja-alaisempaa mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen vahvistamista alueellisilla koulutuksilla.
Osallistetaan henkilöstö ja kerätään palautetta menetelmien käyttöönotosta: mikä toimii, mitä tukea tarvitaan, ja miten malli vaikuttaa arjen työhön. Palautetta hyödynnetään käytännön tuen ja koulutusrakenteiden kehittämisessä.
Tunnistetaan ja korjataan koulutustarpeita: menetelmäohjausten ja verkkokoulutusmateriaalien palaute osoitti, että ammattilaiset tarvitsevat enemmän käytännönläheistä ja tilanteisiin sovellettavaa ohjausta. Tämä otetaan huomioon koulutusten jatkokehittämisessä.
Juurrutetaan ohjattu omahoito ja KLT osaksi perustason työtä soveltuvissa yksiköissä: yhteisin mallipohjin ja materiaalituella (esim. harjoituskirja).
Seurataan hoidon sujuvuutta ja oikea-aikaisuutta yhteistyökeskusteluilla, raportoinnin seurannalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset, joiden mielenterveys- tai päihdeoireilu tulee esiin perustason sosiaali- tai terveyspalveluissa. Kohderyhmää yhdistää matalan kynnyksen tuelle ennen kuin oireilu vaikeutuu tai pitkittyy.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty asiakastyön arjesta, ammattilaisten havainnoista sekä asiakaspalautteista, joissa on toistunut tarve oikea-aikaiselle tuelle ja selkeälle hoitoonohjaukselle. Asiakkaat ovat osallistuneet kehittämiseen muun muassa oman hoito- tai palvelukokemuksensa sanoittajina.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamalli perustuu Tulevaisuuden sote -hankkeessa kehitettyihin ja käyttöön otettuihin ratkaisuihin. Digikehittäminen on keskeinen osa toimintamallia kytkeytyen Terapiat etulinjaan - hankkeessa kehitettyihin toimintamalleihin. Terapianavigaattori otettiin käyttöön hoidon tarpeen arvioinnin digitaaliseksi työkaluksi perustason terveyspalveluissa. Navigaattori tukee ammattilaista yhdessä asiakkaan kanssa käydyn keskustelun pohjalta ohjamaan asiakkaan oikealle tuen tasolle vähentää päällekkäistä arviointia.

Ohjattu omahoito toteutetaan Mielenterveystalo.fi -sivuston omahoito-ohjelmiin linkittyen. Tämä mahdollistaa tuen käynnistymisen heti ilman odotusaikaa ja tarjoaa asiakkaalle keinoja oireiden lievittämiseen itsenäisen työskentelyn ja ammattilaisen ohjauksen yhdistelmänä. Toimintamallissa käyttöä laajennettiin, yhtenäistettiin ja sovellettiin eri palvelukonteksteihin. Aiemmista ohjatun omahoidon käyttökokemuksista nousi esiin tarve vahvistaa perustason yleistä osaamista. Näiden oppien pohjalta kehitettiin alueellisiin tarpeisiin vastaavaa geneeristä mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutusta, jota voitiin tarjota niihin yksiköihin, joihin menetelmämallit eivät sellaisenaan soveltuneet.

Päijät-Hämeessä aiemmin toteutetut toimenpiteet:

Kognitiivista lyhytterapiaa oli aiemmin koulutettu perustason mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajille. Toimintamallissa koulutusta laajennettiin saatujen kokemusten pohjalta sosiaalihuollon päihdetyöntekijöille, jolloin strukturoitu lyhytterapeuttinen työote tuli osaksi myös sosiaalihuollon asiakastyötä.

Ohjatun omahoidon ja kognitiivisen lyhytterapian tueksi laadittiin ammattilaisille kirjalliset tukimateriaalit ja yhtenäiset kirjaamiskäytännöt, jotta menetelmien käyttö olisi arjessa selkeää ja yhdenmukaista.

Yhteistyö:

Idean valinta

Kehittämistoimena tarjottiin geneerisiä mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutuksia koko henkilöstölle sekä valikoidusti niihin yksiköihin, joissa tarve oli erityinen, kuten työikäisten sosiaalipalveluihin, vammaispalveluihin ja sijaishuolto. Samalla vahvistettiin yksiköiden välistä tiedon vaihtoa ja hoitoonohjauskäytäntöjä, jotta asiakkaat ohjautuisivat sujuvammin oikealle tuen tasolle.Tarve mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistamiselle oli tunnistettu läpileikkaavasti palveluissa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen aikana.

Osa kehittämisestä kohdistui perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden vahvistamiseen yhtenäisillä toimintamalleilla: Terapianavigaattorin käyttö hoidon tarpeen arvioinnissa, ohjattu omahoito lievien oireiden tukena sekä kognitiivinen lyhytterapia (KLT) strukturoituna hoitomuotona lieviin ja keskivaikeisiin oireisiin.

Ohjatun omahoidon ja KLT:n tueksi luotiin ammattilaisten tarpeita vastaavia kirjallisia materiaaleja ja työskentelyä tukevia käytäntöjä, jotta menetelmien käyttö olisi arjessa selkeää ja yhtenäistä.

Idea valittiin, koska se muodostaa kokonaisuuden, joka tukee varhaista ja oikea-aikaista hoitoa, yhtenäistää ammattilaisten työtä ja vähentää palveluvelan kasvua.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Ideassa vahvistetaan sote-palvelujen kykyä tunnistaa asiakkaan tuen tarve varhain ja tarjota siihen sopivaa tukea heti siinä palvelussa, jossa huoli herää. Tätä varten otettiin käyttöön yhtenäiset toimintamallit: Terapianavigaattori tasalaatuiseen tilanteen arviointiin, ohjattu omahoito lievien oireiden tukeen ja kognitiivinen lyhytterapia (KLT) rakenteiseksi hoitomuodoksi niille, jotka hyötyvät lyhyestä jaksosta. Lisäksi tarjottiin koko henkilöstölle ja valikoidusti yksiköihin mielenterveys- ja päihdeosaamista vahvistavia koulutuksia.

Ratkaisun testaaminen

Toimintamallia testattiin ensimmäisen kerran Tulevaisuuden sote -hankkeen aikana, jolloin tavoitteena oli selvittää mallin soveltuvuutta erilaisiin palveluympäristöihin ja asiakastilanteisiin.

Päijät-Hämeessä aiemmin toteutetut toimenpiteet:

Prosessi:

Valittiin yksiköt, joissa tuen tarve on toistuva ja varhaisen tuen tarjoaminen merkityksellistä.
Koulutettiin henkilöstö menetelmiin ja tarjottiin käytännön tukea käyttöönottoon.
Seurattiin kokemuksia, kerättiin palautetta ja tarkennettiin toimintatapoja.

Testauksen kohteet:

Ohjattua omahoitoa koulutettiin ja käytettiin laajasti sosiaalipalveluissa sekä pilottiyksiköissä vammaispalveluissa, joissa varhainen tuki ja asiakkaan omien voimavarojen vahvistaminen ovat keskeisiä.
Kognitiivista lyhytterapiaa (KLT) testattiin korvaushoitopoliklinikalla

Resurssit:

Henkilöstön työaika koulutuksiin ja harjoitteluun
Kouluttajien ja menetelmäohjaajien tuki
Esihenkilöiden sitoutuminen ja rakenteiden mahdollistaminen

Kokeilun tavoitteet

Kokeilun ytimessä oli halu löytää sellaisia tapoja tukea, jotka voisivat alkaa heti siinä hetkessä, jossa huoli asiakkaasta herää. Tavoitteena oli vahvistaa varhaista tukea, jäsentää tilanteita ja lisätä näkyviä, konkreettisia toimintamahdollisuuksia ammattilaisille.

Käytännössä kokeilulla tavoiteltiin:

Mahdollisuutta aloittaa tuki heti, jos oireet ovat lieviä — ohjatun omahoidon kautta.
Tukea siihen, että työntekijä ei kanna huolta yksin, vaan hänellä on yhteinen rakenne ja välineet, joihin nojata.
Laajentaa menetelmien soveltamista myös niihin ympäristöihin, joissa asiakkaan elämäntilanne on monisyinen, kuten sosiaalihuollon päihdetyössä ja korvaushoitopoliklinikalla.
Vahvistaa asiakkaan toimijuutta ja oman tilanteen ymmärrystä, ei pelkästään vastaanottaa apua, vaan tulla osalliseksi omasta muutosprosessistaan.
Mahdollisuutta tarjota lyhyt, vaikuttava hoitojakso niille, jotka hyötyvät jäsennellystä ja tavoitteisesta kognitiiviisen lyhytterapian työskentelystä.

Kokeilussa opittua

Kokeilu osoitti, että varhaisen tuen menetelmät ovat käyttökelpoisia silloin, kun ne sovitetaan yksikön perustehtävään ja asiakkaiden tarpeisiin. Ohjattu omahoito toimi hyvin tilanteissa, joissa asiakkaalla oli riittävästi voimavaroja itsenäiseen työskentelyyn ja ammattilaisella mahdollisuus ohjauksen seurantaan.

Käytännössä havaittiin kuitenkin, että ohjattu omahoito ei soveltunut kaikkiin aikuissosiaalityön yksiköihin työnkuvan ja asiakastilanteiden asettamista rajoitteista johtuen. Myös useissa vammaispalveluiden yksiköissä todettiin, että menetelmä oli liian vaativa niille asiakkaille, joiden tarpeet olivat toiminnallisia tai kognitiivisesti kuormittavia. Yleisesti ammattilaiset kokivat, että menetelmän käyttö edellytti syvempää mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ja selkeää ohjausta siitä, miten menetelmää sovelletaan käytännössä.

Kognitiivinen lyhytterapia (KLT) osoittautui merkitykselliseksi myös korvaushoitopoliklinikan asiakastyössä. Se tarjosi joillekin asiakkaille ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tulla nähdyksi muuna kuin päihteiden käyttäjänä. Palvelujärjestelmässä päihdeongelma voi toisinaan olla este mielenterveyspalveluihin hakeutumiselle, joko asiakkaan omien kokemusten, palvelurakenteiden tai asenteellisten rakenteiden vuoksi. KLT:n tuominen korvaushoitopoliklinikalle madalsi tätä kynnystä. havaittiin, että KLT asiakkaiden kanssa vaatii hienovaraista sovittamista tilanteisiin, joissa elämä on kuormittavaa ja taustalla on pitkittyneitä haavoittuvuuksia. Työskentely etenee rauhallisemmin, enemmän vakautta tukevan kohtaamisen kautta, ja siinä huomioidaan asiakkaan omat rajat ja rytmi.

Keskeinen oppi oli, että pelkkä koulutus ei riitä menetelmien juurtumiseen. Käyttöönotto edellyttää:

käytännönläheistä menetelmäohjausta
selkeitä mallipohjia ja työmateriaaleja
esihenkilöiden tukea menetelmällisen työn mahdollistamiseen
ammattilaisten palautteen systemaattista hyödyntämistä

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin yhtenäistää toimintatapoja siten, että tuen tarve tunnistetaan varhain, arvio tehdään tasalaatuisesti ja oikea tuki voidaan käynnistää nopeasti. Toimintamallin tarkoitus on yhtenäistää toimintatapoja siten, että tuen tarve tunnistetaan varhain, arvio tehdään tasalaatuisesti ja oikea tuki voidaan käynnistää heti siinä palvelussa, jossa huoli nousee esiin. Tätä varten Terapianavigaattori otetaan käyttöön hoidon tarpeen arvioinnin välineeksi, ohjattu omahoito tarjoaa tukea lieviin oireisiin ilman odotusta ja kognitiivinen lyhytterapia (KLT) toteutetaan strukturoituna lyhytkestoisena hoitona sekä perusterveydenhuollossa että sosiaalihuollon päihdetyössä. Niihin yksiköihin, joihin menetelmät eivät sovi sellaisenaan, tarjotaan geneeristä mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutusta. Menetelmien tueksi on laadittu ammattilaisten käyttöön kirjalliset materiaalit, yhtenäiset kirjaamiskäytännöt ja yksiköiden välisiä tiedonvaihtoa vahvistavat työtavat, jotta asiakkaan ohjautuminen on sujuvaa ja oikea-aikaista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Varmistetaan, että kaikilla yksiköillä on käytössä yhtenäiset hoidon tarpeen arvioinnin käytännöt (Terapianavigaattori).
Tarjotaan menetelmäkoulutukset (KLT, ohjattu omahoito) niihin yksiköihin, joissa menetelmällinen työskentely on tarkoituksenmukaista. Lisäksi tarjotaan
Tarjotaan geneeristä mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutusta niihin yksiköihin, joissa menetelmämallit eivät sellaisenaan sovellu.
Kartoitetaan valtakunnalliset yhteiskehittämisen hankkeet ja 3.sektorin toimijat, joiden kanssa koulutuksia voidaan toteuttaa yhteistyössä.
Osallistutaan valtakunnallisiin verkostoihin yhteiskehittämisen vahvistamiseksi.
Luodaan ja jaetaan alueelliset kirjalliset ohjeet, mallipohjat ja harjoitusmateriaalit ammattilaisten käyttöön.
Vakiinnutetaan yhtenäiset kirjaamiskäytännöt, että tehty työ tulee näkyväksi, on seurattavaa ja yhteismitallista.

Resurssit:

Henkilöstön aika geneerisiin koulutuksiin
Henkilöstön aika menetelmäkoulutuksiin, ja menetelmään liittyvät harjoitusasiakasvastaanotot
Kouluttajien ja menetelmäohjaajien osaaminen, joka tukee käyttöönottoa ja menetelmän käytön jatkuvuutta.
Esihenkilöiden tuki, jotta uudet toimintatavat voidaan sisällyttää ja ylläpitää arjen työhön.

Vakiinnuttamisen vaiheet:

Lähtötilanteen kartoitus: henkilöstön kokemus mielenterveys- ja päihdeosaamisesta sekä toiveet koulutussisällöistä.
Sopiminen ja linjaus: Soveltuuko menetelmä yksikköön ja henkilöstön työkuvaan? Valitaan koulutettava menetelmä tai yleinen osaamista lisäävä koulutus.
Koulutus ja perehdytys: menetelmät ja digityökalut osaksi arkea.
Arjen tuki: menetelmäohjaus ja mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Seuranta ja palautetieto: asiakkaiden ohjautuminen, ammattilaisten kokemus, työn sujuvuus.
Korjaavat toimet: koulutusten ja materiaalien päivittäminen palautteen perusteella.
Vakiintuminen: yhteinen toimintatapa näkyy kirjaamisessa, hoidon etenemisessä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa eri yksiköihin ja kohderyhmiin, kun huomioidaan palvelun perustehtävä ja henkilöstön osaaminen. Malli toimii parhaiten siellä, missä varhaisen tuen ja tilanteen jäsentämisen tarve on säännöllisesti läsnä.

Resurssit ja osaaminen:

Käyttöönotto edellyttää ammattilaisten perehdytystä ja esihenkilön tukea.
KLT ja ohjattu omahoito vaativat rakenteista työotetta ja halua käyttää kirjallisia materiaaleja.
Geneerinen mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutus tukee yksiköitä, joissa menetelmämallit eivät sellaisenaan sovellu.

Sovellettavuus:

KLT voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollon päihdetyössä.
Ohjattu omahoito soveltuu useimpiin palveluihin, joissa asiakkaalla on lieviä oireita ja tarve jäsentää tilannetta.

Sudenkuopat ja mitä välttää:

Menetelmä ei juurru, jos sitä tarjotaan yksikköön, jossa sen toteutukselle ei ole rakenteita tai se ei sovellu työntekijän työnkuvaan.
Pelkkä verkkokoulutus ei riitä: tarvitaan mahdollisuus kysyä, harjoitella ja saada tukea arjessa.
Luotava selkeä implementaatiosuunnitelma menetelmäosaamisen ylläpitämiselle.
Jos kirjaamiskäytännöt ovat epäyhtenäiset, seuranta ja yhteinen ymmärrys heikkenevät.
Kertynyttä

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Terapianavigaattori: Terapianavigaattorin täyttömääriä vuonna 2024 oli 5004 kappaletta. Vuonna 2025 lokakuun loppuun mennessä täyttöjä oli 4390. Hoidon tarpeen arviointi on muuttunut tasalaatuisemmaksi eri palveluissa, ja asiakkaat ohjautuvat aiempaa sujuvammin oikealle tuen tasolle.

Ohjattu omahoito: Ohjattu omahoito on mahdollistanut tuen käynnistymisen lievissä oireissa ilman odotusta,. Kognitiivinen lyhytterapia on tarjonnut rakenteisen hoitomahdollisuuden niille, jotka hyötyvät lyhytkestoisesta työskentelystä. Kognitiivinen lyhytterapia: Kognitiivisen lyhytterapian laajentaminen sosiaalihuollon päihdetyöhön on tuonut lyhytterapeuttisen otteen asiakastyöhön myös niissä ympäristöissä, joissa sitä ei aiemmin ole hyödynnetty. Tärkeänä havaintona molempien menetelmien koulutusten ja materiaalien kehittämistä tarvittiin enemmän käytännönläheiseksi kuin alkuvaiheen verkkosisältö tarjosi. Tämä havainto johti koulutusten ja käytännön materiaalien vahvistamiseen, mikä syvensi käyttöönoton onnistumista ja juurruttamista.

Kognitiivisen lyhytterapian asiakkaat kuvasivat, että menetelmän rakenne, konkreettiset harjoitukset ja selkeä eteneminen auttoivat jäsentämään omaa tilannetta. Moni koki, että lyhytterapia lisäsi ymmärrystä omista reaktioista ja tarjosi käytännöllisiä keinoja arjen haasteisiin, ja että muutos oli havaittavissa jo muutaman tapaamisen aikana.

Geneerinen mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutus on vahvistanut ammattilaisten itsearvion mukaan valmiuksia tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on lisännyt työn selkeyttä ja vähentänyt kokemusta yksin jäämisestä tilanteissa, joissa huoli asiakkaasta nousee esiin.

Odotettuna hyötynä ammattilaiset kuvasivat työskentelyn jäsentymistä ja yhteisten toimintatapojen tuomaa varmuutta. Kokonaisuutena muutos on ollut ennen kaikkea laadullinen: varhaista tukea on saatavilla useammassa kohdassa palveluketjua, ja työ on aiempaa yhtenäisempää ja hoitosuositusten mukaista. Muutos on tukenut järjestelmän vakautta tilanteessa, jossa palvelupaine olisi muuten todennäköisesti kasvanut.

Mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistaminen Päijät-Hämeessä