Mielenterveys- ja päihdeosaamisen vahvistaminen Päijät-Hämeessä
Vahvistettiin mielenterveys- ja päihdeosaamista laajentamalla Tulevaisuuden sote -hankkeessa kehitettyjä malleja hyödyntäen Terapiat etulinjaan -hankkeen koulutusportfoliota. Mallia täydennettiin alueellisilla koulutuksilla.
Toimintamallin nimi
Vahvistettiin mielenterveys- ja päihdeosaamista laajentamalla Tulevaisuuden sote -hankkeessa kehitettyjä malleja hyödyntäen Terapiat etulinjaan -hankkeen koulutusportfoliota. Mallia täydennettiin alueellisilla koulutuksilla.
Toimintamallin yhtenäistää toimintatapoja siten, että tuen tarve tunnistetaan varhain, arvio tehdään tasalaatuisesti ja oikea tuki voidaan käynnistää nopeasti. Toimintamallin tarkoitus on yhtenäistää toimintatapoja siten, että tuen tarve tunnistetaan varhain, arvio tehdään tasalaatuisesti ja oikea tuki voidaan käynnistää heti siinä palvelussa, jossa huoli nousee esiin. Tätä varten Terapianavigaattori otetaan käyttöön hoidon tarpeen arvioinnin välineeksi, ohjattu omahoito tarjoaa tukea lieviin oireisiin ilman odotusta ja kognitiivinen lyhytterapia (KLT) toteutetaan strukturoituna lyhytkestoisena hoitona sekä perusterveydenhuollossa että sosiaalihuollon päihdetyössä. Niihin yksiköihin, joihin menetelmät eivät sovi sellaisenaan, tarjotaan geneeristä mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutusta. Menetelmien tueksi on laadittu ammattilaisten käyttöön kirjalliset materiaalit, yhtenäiset kirjaamiskäytännöt ja yksiköiden välisiä tiedonvaihtoa vahvistavat työtavat, jotta asiakkaan ohjautuminen on sujuvaa ja oikea-aikaista.
Kokonaisuuden kehittämiseen vaikuttavat kansalliset mielenterveys- ja päihdepolitiikan linjaukset sekä hyvinvointialueiden halu vahvistaa perustason palveluja ja varhaista hoitoa sekä tukea. Lainsäädännöllisesti keskeisiä ovat hoitotakuun toteutuminen ja palvelujen yhdenvertaisuuden varmistaminen.
Taloudellisesti kehittämistyötä ohjaa hyvinvointialueiden rahoitus, mikä edellyttää vaikuttavia ja resurssiviisaita toimintamalleja. Psyykkisen oireilun lisääntyminen korona pandemian seurauksena, ammattilaisten saatavuushaasteet sekä palvelutarpeen kasvu vahvistavat tarvetta menetelmällisesti johdonmukaisille ja digitaalisesti tuetuille perustason palveluille.
Kulttuurisesti kehittämistä ohjaa tarve madaltaa mielenterveyspalveluihin hakeutumisen kynnystä ja vahvistaa sekä asiakkaiden osallisuutta omassa hoidossaan.
Kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset, joiden mielenterveys- tai päihdeoireilu tulee esiin perustason sosiaali- tai terveyspalveluissa. Kohderyhmää yhdistää matalan kynnyksen tuelle ennen kuin oireilu vaikeutuu tai pitkittyy.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty asiakastyön arjesta, ammattilaisten havainnoista sekä asiakaspalautteista, joissa on toistunut tarve oikea-aikaiselle tuelle ja selkeälle hoitoonohjaukselle. Asiakkaat ovat osallistuneet kehittämiseen muun muassa oman hoito- tai palvelukokemuksensa sanoittajina.
- Varmistetaan, että kaikilla yksiköillä on käytössä yhtenäiset hoidon tarpeen arvioinnin käytännöt (Terapianavigaattori).
- Tarjotaan menetelmäkoulutukset (KLT, ohjattu omahoito) niihin yksiköihin, joissa menetelmällinen työskentely on tarkoituksenmukaista. Lisäksi tarjotaan
- Tarjotaan geneeristä mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutusta niihin yksiköihin, joissa menetelmämallit eivät sellaisenaan sovellu.
- Kartoitetaan valtakunnalliset yhteiskehittämisen hankkeet ja 3.sektorin toimijat, joiden kanssa koulutuksia voidaan toteuttaa yhteistyössä.
- Osallistutaan valtakunnallisiin verkostoihin yhteiskehittämisen vahvistamiseksi.
- Luodaan ja jaetaan alueelliset kirjalliset ohjeet, mallipohjat ja harjoitusmateriaalit ammattilaisten käyttöön.
- Vakiinnutetaan yhtenäiset kirjaamiskäytännöt, että tehty työ tulee näkyväksi, on seurattavaa ja yhteismitallista.
Resurssit:
- Henkilöstön aika geneerisiin koulutuksiin
- Henkilöstön aika menetelmäkoulutuksiin, ja menetelmään liittyvät harjoitusasiakasvastaanotot
- Kouluttajien ja menetelmäohjaajien osaaminen, joka tukee käyttöönottoa ja menetelmän käytön jatkuvuutta.
- Esihenkilöiden tuki, jotta uudet toimintatavat voidaan sisällyttää ja ylläpitää arjen työhön.
Vakiinnuttamisen vaiheet:
- Lähtötilanteen kartoitus: henkilöstön kokemus mielenterveys- ja päihdeosaamisesta sekä toiveet koulutussisällöistä.
- Sopiminen ja linjaus: Soveltuuko menetelmä yksikköön ja henkilöstön työkuvaan? Valitaan koulutettava menetelmä tai yleinen osaamista lisäävä koulutus.
- Koulutus ja perehdytys: menetelmät ja digityökalut osaksi arkea.
- Arjen tuki: menetelmäohjaus ja mahdollisuus esittää kysymyksiä.
- Seuranta ja palautetieto: asiakkaiden ohjautuminen, ammattilaisten kokemus, työn sujuvuus.
- Korjaavat toimet: koulutusten ja materiaalien päivittäminen palautteen perusteella.
- Vakiintuminen: yhteinen toimintatapa näkyy kirjaamisessa, hoidon etenemisessä ja yksiköiden välisessä yhteistyössä.
Terapianavigaattori: Terapianavigaattorin täyttömääriä vuonna 2024 oli 5004 kappaletta. Vuonna 2025 lokakuun loppuun mennessä täyttöjä oli 4390. Hoidon tarpeen arviointi on muuttunut tasalaatuisemmaksi eri palveluissa, ja asiakkaat ohjautuvat aiempaa sujuvammin oikealle tuen tasolle.
Ohjattu omahoito: Ohjattu omahoito on mahdollistanut tuen käynnistymisen lievissä oireissa ilman odotusta,. Kognitiivinen lyhytterapia on tarjonnut rakenteisen hoitomahdollisuuden niille, jotka hyötyvät lyhytkestoisesta työskentelystä. Kognitiivinen lyhytterapia: Kognitiivisen lyhytterapian laajentaminen sosiaalihuollon päihdetyöhön on tuonut lyhytterapeuttisen otteen asiakastyöhön myös niissä ympäristöissä, joissa sitä ei aiemmin ole hyödynnetty. Tärkeänä havaintona molempien menetelmien koulutusten ja materiaalien kehittämistä tarvittiin enemmän käytännönläheiseksi kuin alkuvaiheen verkkosisältö tarjosi. Tämä havainto johti koulutusten ja käytännön materiaalien vahvistamiseen, mikä syvensi käyttöönoton onnistumista ja juurruttamista.
Kognitiivisen lyhytterapian asiakkaat kuvasivat, että menetelmän rakenne, konkreettiset harjoitukset ja selkeä eteneminen auttoivat jäsentämään omaa tilannetta. Moni koki, että lyhytterapia lisäsi ymmärrystä omista reaktioista ja tarjosi käytännöllisiä keinoja arjen haasteisiin, ja että muutos oli havaittavissa jo muutaman tapaamisen aikana.
Geneerinen mielenterveys- ja päihdeosaamisen koulutus on vahvistanut ammattilaisten itsearvion mukaan valmiuksia tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on lisännyt työn selkeyttä ja vähentänyt kokemusta yksin jäämisestä tilanteissa, joissa huoli asiakkaasta nousee esiin.
Odotettuna hyötynä ammattilaiset kuvasivat työskentelyn jäsentymistä ja yhteisten toimintatapojen tuomaa varmuutta. Kokonaisuutena muutos on ollut ennen kaikkea laadullinen: varhaista tukea on saatavilla useammassa kohdassa palveluketjua, ja työ on aiempaa yhtenäisempää ja hoitosuositusten mukaista. Muutos on tukenut järjestelmän vakautta tilanteessa, jossa palvelupaine olisi muuten todennäköisesti kasvanut.