Mielenhyvinvoinnin matalan tuen malli nuorten kasvuympäristöön, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Mielen hyvinvoinnin vuosikello, jossa lukuvuosi on jaettu viiteen kahden kuukauden mittaiseen teemajaksoon, jotka sisältävät kerran kuussa toteutettavat mielitunnit. Mielitunneilla tuetaan luokkien hyvinvointia.
Toimintamallin nimi
Mielen hyvinvoinnin vuosikello, jossa lukuvuosi on jaettu viiteen kahden kuukauden mittaiseen teemajaksoon, jotka sisältävät kerran kuussa toteutettavat mielitunnit. Mielitunneilla tuetaan luokkien hyvinvointia.
Kuva
Kuvateksti
Tavoitteena on vahvistaa positiivisia ryhmäilmiöitä, sosiaalisia suhteita ja nuorten mielenhyvinvoinnin taitoja pilotoimalla Kainuun perusopetuksen erikseen sovituilla yläkouluilla (7.lk) hyvinvoinnin vuosikello -toimintamalli.Toimintamallissa rakennetaan kouluvuoteen jäsennelty oppikokonaisuus, joka tukee nuorten mielen hyvinvointia.
Kouluvuosi jaetaan kahden kuukauden teemajaksoihin, joiden aikana toteutetaan vuorovaikutteisia mielitunteja. Tunnit tarjoavat ikätasoista tietoa mielenterveydestä, tunnetaitojen kehittämistä ja omien voimavarojen tunnistamista.
Mielitunnit vahvistavat nuorten kykyä kohdata arjen haasteita, käsitellä tunteita ja edistävät yhteisöllisyyttä kouluympäristössä.
Lisäksi vanhemmille tuotetaan samojen teemojen pohjalta mielikirjeitä, jotka tukevat kotona käytävää keskustelua ja vanhemmuutta.
Toimintaympäristö on peruskoulu.
Matalan tuen mallin kehittämiseen vaikuttavat useat ajankohtaiset ja tulevaisuuteen ulottuvat poliittiset, yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset tekijät, jotka tukevat ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kouluissa.
Poliittisella tasolla sekä kansalliset että paikalliset strategiat – kuten valtakunnallinen mielenterveysstrategia ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat – korostavat varhaisen tuen ja matalan kynnyksen mielenterveystyön merkitystä. Painopisteenä on siirtyminen korjaavasta työstä kohti ennaltaehkäisyä, mikä edellyttää uudenlaisia rakenteita myös kouluissa.
Lainsäädännöllisesti opetussuunnitelmat (OPS) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ohjaavat kouluja tukemaan oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perusopetuksen laaja-alaiset osaamisalueet, erityisesti hyvinvointiosaaminen, painottavat tunnetaitoja, itsetuntemusta ja vuorovaikutuksen kehittämistä – juuri niitä asioita, joita matalan tuen mallilla voidaan tuoda.
Yhteiskunnallisesti nuorten mielenterveys on noussut laajaan julkiseen keskusteluun ja huolenaiheeksi. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat toistuvasti osoittaneet, että yhä useampi nuori kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja psyykkistä kuormitusta. Tämä kehityskulku edellyttää koulujärjestelmältä kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin tukemista, jonka tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.
Sosiaalisesti matalan tuen malli tukee myös muuttuva suhtautuminen mielenterveyteen: nuoret ovat entistä valmiimpia puhumaan avoimesti hyvinvoinnistaan, mutta tarvitsevat siihen turvallisia rakenteita ja ohjattua tilaa. Hankkeen toimenpiteellä on vastattu nuorisovaltuuston aloitteeseen lisätä nuorten kasvuympäristöön matalan kynnyksen palveluita sekä opettaa koulussa mielenterveystaitoja. Kulttuurisesti on tapahtumassa murros, jossa mielenterveys nähdään osana arkea ja oppimista, ei erillisenä tai vain kriisitilanteisiin liittyvänä asiana.
Taloudellisesti varhaisen tuen mallien kehittäminen voi vähentää myöhempien korjaavien palvelujen tarvetta, mikä on tärkeää myös kuntien ja hyvinvointialueiden resurssien näkökulmasta. Kustannusvaikuttavuus korostuu tilanteessa, jossa palvelujärjestelmä on kuormittunut ja resurssit rajallisia.
Ympäristötekijöistä erityisesti digitaalinen kuormitus, ilmastoahdistus ja maailmanlaajuiset kriisit vaikuttavat nuorten kokemusmaailmaan ja lisäävät tarvetta emotionaaliselle tuelle ja resilienssin kehittämiselle kouluympäristössä.
Toimintamalli suunniteltiin perusopetuksen yläkoulun oppilaille. Vuosikello soveltuu erityisesti yläkouluun, luokka- ja ryhmätasolla toteutettavaksi osaksi koulun hyvinvointityötä.
Kehittämistyön aikana on osallistettu ideoinnissa alueellisia nuorisovaltuustoja.
Toimintamallin juurruttaminen ja käyttöönotto edellyttää suunnitelmallista prosessia, joka sisältää seuraavat vaiheet ja toimenpiteet:
Yksikkökohtainen toteutussuunnitelma
Jokaiselle koululle laaditaan oma toteutustapa, huomioiden henkilöstöresurssit ja rakenteet.
Mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön
Mielituntien toteutukseen voivat osallistuvat opiskeluhuollon henkilöstö, opettajat, koulunuorisotyö ja seurakunta.
Roolit ja vastuut määritellään etukäteen.
Koulutus ja perehdytys
Toteuttajille järjestetään tarvittaessa ohjausta mielituntien sisällöstä, menetelmistä ja tavoitteista.
Materiaalien jakelu ja käyttöön opastus
Mielituntimateriaalit ja mielikirjeet ovat ladattavissa Kainuun HVA:n verkkosivuilta. Käyttöönottoon annetaan tarvittaessa vinkkejä ja ohjeistusta.
Seuranta ja arviointi
Kerätään palautetta oppilailta ja henkilöstöltä, arvioidaan mallin toimivuutta ja kehitetään sitä edelleen.
Resurssit:
Aika: Toteutuksen suunnittelu, mielituntien valmistelu ja toteutus vaativat säännöllistä ajankäyttöä lukuvuoden aikana.
Henkilöstö: Moniammatillinen toteutus edellyttää eri toimijoiden sitoutumista ja yhteistyötä.
Osaaminen: Tarvitaan perustietoa mielenterveydestä, tunnetaitojen ohjaamisesta ja ryhmän kanssa työskentelystä.
Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää, että se integroidaan osaksi koulun vuosikelloa ja arjen rakenteita ja siihen saadaan johdon tuki. Kun toteutus on suunnitelmallista, yhteisesti sovittua ja tuettua, mallista muodostuu pysyvä osa koulujen hyvinvointityötä.
Kansikuva
