Mielenhyvinvoinnin matalan tuen malli nuorten kasvuympäristöön, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Mielen hyvinvoinnin vuosikello, jossa lukuvuosi on jaettu viiteen kahden kuukauden mittaiseen teemajaksoon, jotka sisältävät kerran kuussa toteutettavat mielitunnit. Mielitunneilla tuetaan luokkien hyvinvointia.
Toimintaympäristö on peruskoulu.
Matalan tuen mallin kehittämiseen vaikuttavat useat ajankohtaiset ja tulevaisuuteen ulottuvat poliittiset, yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset tekijät, jotka tukevat ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kouluissa.
Poliittisella tasolla sekä kansalliset että paikalliset strategiat – kuten valtakunnallinen mielenterveysstrategia ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat – korostavat varhaisen tuen ja matalan kynnyksen mielenterveystyön merkitystä. Painopisteenä on siirtyminen korjaavasta työstä kohti ennaltaehkäisyä, mikä edellyttää uudenlaisia rakenteita myös kouluissa.
Lainsäädännöllisesti opetussuunnitelmat (OPS) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ohjaavat kouluja tukemaan oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perusopetuksen laaja-alaiset osaamisalueet, erityisesti hyvinvointiosaaminen, painottavat tunnetaitoja, itsetuntemusta ja vuorovaikutuksen kehittämistä – juuri niitä asioita, joita matalan tuen mallilla voidaan tuoda.
Yhteiskunnallisesti nuorten mielenterveys on noussut laajaan julkiseen keskusteluun ja huolenaiheeksi. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat toistuvasti osoittaneet, että yhä useampi nuori kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja psyykkistä kuormitusta. Tämä kehityskulku edellyttää koulujärjestelmältä kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin tukemista, jonka tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä.
Sosiaalisesti matalan tuen malli tukee myös muuttuva suhtautuminen mielenterveyteen: nuoret ovat entistä valmiimpia puhumaan avoimesti hyvinvoinnistaan, mutta tarvitsevat siihen turvallisia rakenteita ja ohjattua tilaa. Hankkeen toimenpiteellä on vastattu nuorisovaltuuston aloitteeseen lisätä nuorten kasvuympäristöön matalan kynnyksen palveluita sekä opettaa koulussa mielenterveystaitoja. Kulttuurisesti on tapahtumassa murros, jossa mielenterveys nähdään osana arkea ja oppimista, ei erillisenä tai vain kriisitilanteisiin liittyvänä asiana.
Taloudellisesti varhaisen tuen mallien kehittäminen voi vähentää myöhempien korjaavien palvelujen tarvetta, mikä on tärkeää myös kuntien ja hyvinvointialueiden resurssien näkökulmasta. Kustannusvaikuttavuus korostuu tilanteessa, jossa palvelujärjestelmä on kuormittunut ja resurssit rajallisia.
Ympäristötekijöistä erityisesti digitaalinen kuormitus, ilmastoahdistus ja maailmanlaajuiset kriisit vaikuttavat nuorten kokemusmaailmaan ja lisäävät tarvetta emotionaaliselle tuelle ja resilienssin kehittämiselle kouluympäristössä.
Viime vuosien aikana nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet merkittävästi. Opetushenkilöstö ja oppilashuollon toimijat kohtaavat yhä enemmän nuoria, jotka kamppailevat ahdistuksen, stressin, uupumuksen ja muiden mielen hyvinvoinnin ongelmien kanssa. Samanaikaisesti nuoret itse ovat tuoneet esiin tarpeen lisätä kouluissa mielenterveyteen liittyvää opetusta ja konkreettista tukea. Monilla nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia tunnistaa, käsitellä tai sanoittaa omia tunteitaan ja mielentilojaan, mikä voi johtaa tilanteiden pitkittymiseen ja ongelmien kasautumiseen.
Mielenterveyden haasteisiin liittyy edelleen häpeää ja väärinkäsityksiä, minkä vuoksi osa nuorista ei uskalla tai osaa hakea apua ajoissa. Nykyinen koulun arki ei kaikilta osin riittävästi tue oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen systemaattista kehittymistä. Tässä tilanteessa tarvitaan rakenteellista ja ennaltaehkäisevää otetta, joka tuo mielenterveyden teemat osaksi koulun arkea, ei vain yksittäisinä tempauksina tai kriisitilanteiden hoitona.
Matalan tuen malli linkittyy strategisesti koulun hyvinvointityöhön, varhaisen tuen toimintamalleihin sekä laajemmin sivistystoimen ja hyvinvointialueen yhteiseen tavoitteeseen edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä sekä ehkäistä ongelmien kasaantumista. Matalan tuen malli tukee myös opetussuunnitelman laaja-alaisia osaamistavoitteita, erityisesti hyvinvointiosaamista, osallisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Kainuun hyvinvointialueen strategian mukaisesti olisi kehitettävä ennaltaehkäisevää tukea.
Kiersimme Kainuun yläkouluja ja kerroimme kehittämistyöstä, kutsuimme ammattilaisia mukaan yhteiskehittämisen ryhmään. Esihenkilöt antoivat työntekijöilleen luvan osallistua kehittämiseen. Saimme kokoon 14 henkilön moniammatillisen ryhmän, jossa oli terveydenhoitajia, kuraattoreita, kouluilla toimivia psykiatrisia sairaanhoitajia (miekkari), nuorisotyöntekijöitä, järjestötoimija, erityisopettaja ja yhteisöpedagogi.
Saimme kouluilta kehittämiseen ja suunnitteluun mukaan ammattilaiset, jotka tunnistavat koulujen todelliset tarpeet ja resurssit. He olisivat mahdollisesti toteuttamassa toimintamallia ja suunnittelussa mukana olo vahvistaa omistajuutta sekä parantaa motivaatiota toimimaan yhteisen tavoitteen hyväksi. Tapasimme kevään 2024 aikana 1 x kk työpajoissa ja suunnittelimme matalan tuen mallia. Tavoitteeksi muodostui; matalan tuen toimintamallin tavoite on vahvistaa positiivisia ryhmäilmiöitä, sosiaalisia suhteita ja nuorten mielenterveystaitoja.
Varhainen ennaltaehkäisy: Nuoret saavat ajoissa tietoa mielen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, mikä tukee hyvinvointitaitojen kehittymistä jo varhaisessa vaiheessa.
Stigman väheneminen: Mielen hyvinvoinnista puhumisesta tehdään luontevaa ja avointa, mikä madaltaa kynnystä hakea apua ja keskustella vaikeista tunteista.
Hyvinvointiosaamisen vahvistuminen: Oppilaat oppivat arjessa käytettäviä tunnetaitoja, vuorovaikutuskeinoja ja itsesäätelyä, jotka tukevat jaksamista ja oppimista.
Psykologisen turvallisuuden lisääntyminen: Säännölliset Mielitunnit vahvistavat ryhmän yhteenkuuluvuutta ja rakentavat turvallista ilmapiiriä luokkaan.
Kouluyhteisön hyvinvoinnin tukeminen: Opetuksen rakenne tukee myös opettajien ja koko kouluyhteisön mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteistä ja näkyvää mielenterveystyötä.
Arviointikyselyt on toteutettu pilotin aikana sekä oppilaille että tuntien toteuttajille.
Mielituntien tavoitteena on tukea opetusryhmien hyvinvointia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tuntisuunnitelmat on tehty ryhmäytymistä ja vuorovaikutteisuutta tukeviksi. Toinen tavoite on mielenterveystaitojen oppiminen.
Nuoret vastasivat jokaisen mielitunnin päätteeksi sähköiseen arviointikyselyyn omilla puhelimillaan. Kyselyssä arvioitiin tukiko mielitunti luokan ryhmäytymistä, miltä yhteistyö luokkakavereiden kanssa tuntui, oliko tunnin aihe tarpeellinen, oppiko tunnilla jotakin uutta tästä aiheesta, auttoivatko tehtävät aiheen ymmärtämisessä, miltä niihin tuntui osallistua ja oppiko mielitunnilla jotakin uutta
Tavoitellun muutoksen – nuorten mielenterveystaitojen vahvistamisen, ryhmäytymisen tukemisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen – saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
- Oppikokonaisuuden suunnittelu vuosikellon mukaisesti
- Kouluvuosi jaetaan teemajaksoihin.
- Jokainen jakso sisältää mielitunteja, jotka käsittelevät mielenterveyttä, tunnetaitoja ja omien voimavarojen tunnistamista.
- Mielituntien sisällön kehittäminen
- Tunnit sisältävät ikätasoista teoriatietoa, vuorovaikutteisia harjoitteita ja yhteisöllisiä menetelmiä.
- Tavoitteena on luoda turvallinen tila keskustelulle ja tunteiden käsittelylle.
- Opettajien ja ohjaajien perehdytys
- Tarjotaan opastusta mielituntien toteuttamiseen ja yhteisöllisten menetelmien käyttöön.
- Tuetaan henkilöstöä mielenterveyttä edistävän työotteen omaksumisessa.
- Seuranta ja arviointi
- Kerätään palautetta oppilailta ja henkilöstöltä mielituntien vaikuttavuudesta.
- Arvioidaan ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden kehittymistä lukuvuoden aikana.
Toimintamalli suunniteltiin perusopetuksen yläkoulun oppilaille. Vuosikello soveltuu erityisesti yläkouluun, luokka- ja ryhmätasolla toteutettavaksi osaksi koulun hyvinvointityötä.
Kehittämistyön aikana on osallistettu ideoinnissa alueellisia nuorisovaltuustoja.
Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty useita olemassa olevia ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka ovat tukeneet rakenteen, sisällön ja tavoitteiden muotoutumista:
- Rovaniemen vuosikello: Toimintamallin vuosikellomainen rakenne pohjautuu Rovaniemen malliin, jossa kouluvuosi jäsennetään selkeisiin teemajaksoihin. Tämä tukee suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta mielenterveystaitojen käsittelyssä.
- Raahen Hyväntuulen askeleet: Mallista on poimittu ideoita yhteisöllisten ja osallistavien menetelmien käyttöön, erityisesti ryhmäytymisen ja myönteisen ilmapiirin vahvistamiseen.
- MIELI ry:n Hyvän mielen taitomerkit: Taitomerkkien sisältöjä ja lähestymistapoja on sovellettu mielituntien teemoihin, kuten tunnetaitoihin, itsetuntemukseen ja mielen hyvinvointiin liittyviin harjoitteisiin.
Toimintamallin ideointi pohjautui työpajoihin, joissa tunnistettiin nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeisiksi teemoiksi ryhmäytymisen tukeminen, mielenterveystaitojen vahvistaminen sekä yhteisöllisten menetelmien hyödyntäminen. Työpajoissa nousi esiin tarve luoda kouluvuoteen rakenteellinen malli, joka tarjoaa säännöllisesti tilaa mielen hyvinvoinnin käsittelylle.
Ryhmissä korostuivat vuorovaikutteisten ja turvallisten keskustelutilojen merkitystä sekä ryhmäytymisen tukemisen tarve. Ideoiden pohjalta syntyi ajatus mielitunneista, jotka toteutetaan vuosikellon mukaisesti ja tukevat sekä yksilön että ryhmän hyvinvointia sekä tukee ryhmäytymistä.
Valitsemamme idea on oppikokonaisuuden luominen mielenterveyden edistämiseksi vuosikellomaisesti jäsenneltynä kouluvuoteen. Valintaan vaikuttivat työpajoissa esiin nousseet tarpeet nuorten mielenterveystaitojen vahvistamisesta, ryhmäytymisen tukemisesta sekä yhteisöllisyyden lisäämisestä kouluympäristössä.
Kouluvuoden jakaminen kahden kuukauden teemajaksoihin, joissa toteutetaan suunnitelmallisesti kaksi mielituntia, tarjoaa rakenteen, joka mahdollistaa mielen hyvinvoinnin käsittelyn johdonmukaisesti ja ikätasoisesti. Mielitunnit sisältävät sekä teoriatietoa että yhteisöllisiä harjoitteita, ja ne tukevat nuorten tunnetaitoja, yhteisöllisyyttä, itsetuntemusta ja arjen haasteiden kohtaamista.
Idea valittiin, koska se vastaa suoraan tunnistettuihin tarpeisiin ja sillä on mahdollisuus vahvistaa sekä yksilön että koko kouluyhteisön hyvinvointia. Lisäksi se on helposti muokattavissa eri koulujen tarpeeseen ja mahdollisuuteen. Vuosikello tarjoaa myös mahdollisuuden toteuttaa monialaista yhteistyötä.
Luomme kouluvuoteen rakenteen, jossa nuorten mielen hyvinvointia käsitellään suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Kouluvuosi jaetaan kahden kuukauden teemajaksoihin, joiden aikana toteutetaan kaksi vuorovaikutteista mielituntia. Tunnit tarjoavat ikätasoista tietoa mielenterveydestä, tunnetaitojen kehittämistä ja omien voimavarojen tunnistamista.
Mielitunnit vahvistavat nuorten kykyä kohdata arjen haasteita, käsitellä vaikeita tunteita ja rakentaa myötätuntoista kouluympäristöä. Lisäksi vanhemmille tuotetaan samojen teemojen pohjalta mielikirjeitä, jotka tukevat kotona käytävää keskustelua ja vanhemmuutta.
Toimintamallia pilotoitiin lukuvuonna 2024–2025 neljällä Kainuun yläkoululla seitsemäsluokkalaisten kanssa. Pilotin tavoitteena oli testata vuosikellomaisesti jäsenneltyä oppikokonaisuutta, jossa toteutetaan mielitunteja kahden kuukauden teemajaksoissa, yksi mielitunti kuukaudessa.
Jokaisen koulun kanssa laadittiin yksilöllinen toteutussuunnitelma, sillä Kainuun koulut eroavat toisistaan koon, rakenteen ja henkilöstöresurssien osalta. Tämä mahdollisti mallin joustavan soveltamisen eri toimintaympäristöihin.
Mielitunteja toteuttivat moniammatillisesti opiskeluhuollon henkilöstö, opettajat, koulunuorisotyöntekijät ja seurakunnan edustajat. Osassa kouluista tunnit toteutti luokanvalvoja, kun taas toisissa suunniteltiin etukäteen eri toteuttajat jokaiselle tunnille.
Pilotin aikana kerättiin palautetta sekä oppilailta että henkilöstöltä, ja sen pohjalta mallia kehitettiin edelleen. Testaus osoitti, että rakenteellinen ja suunnitelmallinen lähestymistapa tukee sekä nuorten hyvinvointia että koulujen arjen sujuvuutta.
Kokeilun tavoitteena oli:
- Testata vuosikellomallin toimivuutta osana koulujen arkea ja selvittää, miten mielitunnit voidaan toteuttaa eri kokoisissa ja eri resursseilla toimivissa kouluissa.
- Vahvistaa nuorten mielenterveystaitoja tarjoamalla ikätasoista tietoa, tunnetaitojen harjoittelua ja tilaa keskustelulle.
Edistää ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä luokkayhteisöissä mielituntien avulla. - Kehittää moniammatillista yhteistyötä mielituntien toteutuksessa ja luoda joustava malli, joka voidaan soveltaa eri kouluympäristöihin.
- Kerätä palautetta ja kokemuksia oppilailta ja henkilöstöltä mallin vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista.