LMEP hoitajien tehtävänkuva Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella

LMEP hoitajien tehtävänkuva Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Tavoitteena oli kehittää LMEP hoitajien tehtävänkuvaa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Pilotissa luotiin yhtenäinen tehtävänkuva, sekä kehitettiin käytäntöjä, joka yhtenäistävät toimintaa ja tehostavat vaikuttavuuden arviointia.

Toimintaympäristö

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (Soite) vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Soite muodostuu maakunnan kahdeksasta kunnasta, joita ovat Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Alueen väestöpohja on noin 68 000 henkilöä. Hyvinvointialueella työskentelee 4000 työntekijää ja 300 sopimuspalokuntalaista.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen visiona on olla Suomen toimivin hyvinvointialue. Missiona toimii hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta – Ihmiselle. Strategisena tavoitteena on mm. hyvinvoiva ja osaava henkilöstö sekä ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa.

Hankkeen kohderyhmänä olivat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen 14 lääkkeenmääräämiserityispätevyyden (LMEP) omaavaa hoitajaa sekä heidän työyksikkönsä. 

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen LMEP omaavat hoitajat työskentelevät opiskelijaterveydenhuollossa, lasten klinikassa, päivystyksessä sekä vastaanottopalveluissa.

  • Opiskelijaterveydenhuollossa järjestetään terveyden- ja sairaanhoidon palveluja opiskelijoille.
  • Lasten klinikassa tutkitaan ja hoidetaan lapsia ja nuoria.
  • Päivystyksessä annetaan kiireellistä hoitoa
  • Vastaanottopalveluissa annetaan kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa.
Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve hyvinvointialueilla kasvaa, ja lähivuosina tarvitaan lisää tuhansia uusia kliinisen hoitotyön erikoisosaajia vastaamaan palvelutarpeeseen. Selvityksessä tuotiin esiin myös, kuinka rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden erityispätevyyden (LMEP) omaavien sairaanhoitajien osaamista ei hyödynnetä kattavasti hyvinvointialueilla. 

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on varmistaa, että henkilöstömäärä on riittävä ja osaaminen vastaa toiminnan tarpeita. Tavoitteen saavuttamiseksi keskeisiä keinoja ovat riittävien resurssien turvaaminen, osaamisen kehittäminen, selkeä työnjako sekä uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja sitouttaminen organisaatioon. 

LMEP omaavien hoitajien ennakoitu lisätarve Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 4–8 uutta hoitajaa. Hoitotyön erikoisosaajia tarvittaisiin lisää, mutta samaan aikaan myös jo koulutettujen hoitajien osaaminen tulisi saada täysimääräisesti käyttöön ja resurssit kohdennettua oikein. Hyvinvointialueella työskentelevät LMEP pätevyyden omaavat hoitajat toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä erillä toisistaan. Kokonaisuuden hallinta oli puutteellista, eikä osaamista hyödynnetty täysimääräisesti.

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: 

  • Tehtäväkuvan selkeyttäminen parantaa potilaiden ohjautumista oikealle ammattilaiselle
  • LMEP hoitajan osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen mahdollistavat kokonaisvaltaisemman hoidon, mikä lisää potilaan turvallisuutta ja hoidon laatua
  • LMEP hoitajien oikeus määrä lääkkeitä parantaa ja nopeuttaa hoidon saatavuutta
  • LMEP hoitaja voi seurata potilaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja tehdä tarvittavat lääkemuutokset, mikä vahvistaa hoitosuhteen jatkuvuutta ja luottamusta.

Työntekijä: 

  • LMEP hoitajan tehtävänkuvan selkeyttäminen lisää LMEP hoitajien näkyvyyttä ja vahvistaa hoitajan roolia osana potilaan hoitopolkua
  • LMEP hoitajan tehtävänkuvan kehittäminen lisää työn imua ja sitoutumista
  • Hoitajan osaamisen kehittäminen LMEP hoitajaksi ja LMEP osaamisen hyödyntäminen laajentavat tehtävänkuvaa. Tehtävänkuvan laajeneminen monipuolistaa ja luo haasteita työhön, millä on vaikutusta alan veto- ja pitovoimaan

Organisaatio: 

  • Tehtävänkuvan ja työnjaon kehittäminen parantavat hoidon laatua ja saatavuutta, tukevat resurssien optimaalista hyödyntämistä sekä varmistavat resurssien riittävyyden.
  • Nopeampi hoito ja vähentyneet viiveet vähentävät komplikaatioita ja sairaalahoitoja, mikä tuo merkittäviä säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin.

Yhteiskunta: 

  • Väestön ikääntyessä, LMEP hoitajat voivat osaltaan turvata palvelujen riittävyyden.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkoon kuuluivat kaikki hyvinvointialueen LMEP hoitajat ja heidän esihenkilönsä, pilotin vetäjä, organisaation strategista johtoa, koulutuspalvelut, tilastotiimi, kehittämiskoordinaattori sekä muita asiantuntijoita. 

Pilotin vetäjä huolehti Howspace alustan luomisesta ja ylläpitämisestä, kokousjärjestelyistä, pilotin etenemisestä sekä raportoinnista. 

LMEP hoitajat osallistuivat teams palavereihin ja toivat näkemyksiään esille Howspace alustalle. Esihenkilöt ja organisaation strateginen johto toivat omia näkemyksiään esille ja vastasivat pilotin käytäntöön implementoinnista. 

Koulutuspalvelut ohjasivat Howspace alustan käyttöön.

Kehittämiskoordinaattori opasti Webropol työkalun käyttöön ja Innokylän raportoinnissa sekä muissa pilotin käytännön asioissa. 

Tilastotiimi ja muut asiantuntija toivat pilottiin oman alansa asiantuntemuksen. 

Kehittämistyössä käytettiin Howspace alustaa, joka mahdollisti eriaikaisen työskentelyn ja asioiden kokoamisen yhteen paikkaan. Kuukausittaiset palaverit pidettiin teams välitteisesti, joka mahdollisti kaikkien osallistumisen fyysisestä paikasta riippumatta. Sekä Howspace että teams palaverit olivat teemoitettuja pienempiin osa-alueisiin, jotka tukivat pilotin tavoitteiden saavuttamista. Prosessi oli vuorovaikutteinen ja dialoginen, ja jokaisella oli mahdollisuus tuoda esiin omia näkemyksiään. Howspacen ja canvan käytöllä asioita oli myös mahdollista visualisoida.

Esihenkilöiden ja LMEP hoitajien kanssa pidettiin yhteisiä teams palavereja kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Vastaanottopalvelujen kanssa järjestimme oman teams tapaamisen tehtävänkuvan yhtenäistämisestä, koska heillä oli juuri valmistuneita LMEP hoitajia.

Kehittäminen edellytti pilotin vetäjältä aktiivista roolia, yhteydenpitoa eri toimijoihin ja asian esille tuomista. Erilaisilla viestintäkanavilla, alustoilla ja visualisoinnilla pyrittiin tukemaan mielenkiinnon ylläpitämistä koko pilotin ajan.

Tavoiteltu muutos

Pilotin tavoitteena oli tehtäväkuvien ja työnjaon selkeyttäminen sekä LMEP omaavien hoitajien osaamisen hyödyntämisen kehittäminen.

  • Tavoitteena oli luoda Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen LMEP hoitajille yhteinen tehtäväkuva
  • Tavoitteena oli kehittää potilaiden ohjautumista oikealle ammattihenkilölle oikea-aikaisesti -> lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen parempi hyödyntäminen
  • Tavoitteena oli kuvata hoitajan urapolku LMEP hoitajaksi ja ottaa se käyttöön hyvinvointialueella
  • Tavoitteena oli selkeyttää työnjakoa ja parantaa veto- ja pitovoimaa
  • Tavoitteena oli uudistaa henkilöstön tehtävärakennetta osaamisen hyödyntämisen parantamiseksi
  • Tavoitteena oli etsiä keinoja hoidon jatkuvuuden parantamiseksi
  • Tavoitteena oli kehittää tilastointia tietopohjan ja ennakoinnin parantamiseksi
Muutoksen mittaaminen

Onko yhteinen tehtävänkuva otettu käyttöön hyvinvointialueella? Arviointia suoritettiin kysymällä esihenkilöiltä yhteisissä palavereissa. Tehtävänkuvaan sisältyviä asioita, esimerkiksi lääkkeenmäärääminen sekä terveys- ja hoitosuunnitelmat, voidaan seurata sisältömerkinnöillä.

Selkeyttääkö luotu toimintamalli, hoitajan urapolku LMEP hoitajaksi, tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä ja vastuita? Miten toimintamalli toimii käytännössä? Asiaa on kysytty esihenkilöiltä ja organisaation johtajilta.

Miten yhteiset fraasit toimivat käytännössä? Arviointia suoritettiin kysymällä hoitajilta yhteisissä palavereissa.

Miten hoitoprosessi-malli tukee potilaiden ohjautumista oikealle ammattihenkilölle? Palautetta kysyttiin hoitajilta ja esihenkilöiltä.

Miten yhteinen tilastointiohje ja sisältömerkinnät toimivat käytännössä? Arviointia suoritettiin yhteisissä palavereissa ja seuraamalla tilastoja.

Miten koette Howspace alustan käytön ja kuukausittaiset teams-tapaamiset? Arviointia suoritettiin seuraamalla Howspace alustan käyttöä ja aktiivisuutta teams-tapaamisissa.

Toteutussuunnitelma

Pilotin alussa oli tärkeä perehtyä ajankohtaiseen tutkimustietoon, jonka pohjalta luotiin alkukartoituskysely.

Saadun tiedon perusteella laadittiin toimintasuunnitelma, joka käytiin läpi sekä LMEP hoitajien että heidän esihenkilöiden kanssa. Pilotti jaettiin teemoittain pienempii osa-alueisiin ja aikataulutettiin koko vuodelle 2025.

Pilottiin luotiin oma Howspace työtila, joka mahdollisti eriaikaisen työskentelyn. Lisäksi LMEP hoitajien kanssa oli noin kuukausittaiset teams tapaamiset, ja tapaamisissa oli välillä mukana eri asiantuntijoita. Esihenkilöiden ja LMEP kanssa oli neljä yhteistä teams palaveria. Kun toimintaympäristöt poikkesivat niin paljon toisistaan, pidettiin vastaanottopalvelujen esihenkilöiden kanssa vielä oma tapaaminen.

Pilotin arviointia suoritettiin palaverissa LMEP hoitajien ja esihenkilöiden kanssa. Arviointi oli jatkuvaa läpi vuoden.

Pilotin raportointi toteutettiin Innokylään. Lisäksi siitä laadittiin tiivistelmä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen intraan.

Yhteisillä tapaamisilla sekä digitaalisilla alustoilla pyrittiin lisäämään yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä.

Pilotissa hyödynnettiin erilaisia viestintätapoja ja visualisointia aiheen ja tilanteen mukaan. 

Kehittämistyössä oli keskeistä oleellisten toimijoiden osallistaminen, vuorovaikutteisuus ja sitoutuminen. Kaikilla oli mahdollisuus tuoda esiin omia mielipiteitä ja saada vaikuttaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, heidän esihenkilönsä ja työyhteisönsä, sekä LMEP hoitajien potilaat.

Hyvinvointialueen LMEP hoitajat vastasivat webropol aloituskyselyyn. Tulokset käsiteltiin yhdessä hoitajien, esihenkilöiden ja organisaation johdon kanssa. Kyselystä ja keskusteluista saatiin kattavampi kokonaiskuva ja ennakointitietoa, miten LMEP hoitajien osaamista kehitetään Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulevina vuosina. 

Kyselyn pohjalta nousi esiin muun muassa: 

  • Hyvinvointialueen LMEP hoitajien ikärakenne
  • Noin puolet vastanneista arvioi, että heidän osaamistaan hyödynnettiin 1-2 päivää viikossa
  • Noin puolet vastanneista arvioi, että tehtäväkuvaan sisältyi 50% tai enemmän myös muiden hoitajien tehtäviä
  • Kaikilla ei ollut kirjallista tehtäväkuvaa tai sitä ei oltu päivitetty
  • Noin puolella vastanneista tehtävänkuva oli eriytetty muusta työstä
  • Toiminnan suunnittelu ja tehtäväkuvan määrittely oli jäänyt kesken
  • 67% arvioi, että LMEP hoitajan työn sisältö ei ollut muille selvillä

Kyselystä saadut tulokset olivat saman suuntaisia, kuin ajankohtaiset tutkimustulokset.

Pilotti jaettiin teemoihin teoria- ja tutkimustiedon sekä kyselyn pohjalta. Jokaisesta teemasta oli alustus Howspace-alustalla sekä teemakohtaisia kysymyksiä. Yhteisissä palavereissa jatkettiin keskustelua ja käsiteltiin Howspacessa olleiden kysymysten vastauksia.

Esihenkilöiden ja LMEP hoitajien kanssa pidettiin yhteisiä palavereja. Tarkoituksena oli lisätä yhteistä ymmärrystä LMEP hoitajien roolista ja tehtävistä hyvinvointialueella, esihenkilöiden vastuusta osaamisen kehittämisessä ja hyödyntämisessä, sekä tukea pilotissa tuotettujen asioiden implementointia.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Tiedottamiseen saatiin hyviä ideoita muilta hyvinvointialueilta pilotin tapaamisessa joulukuussa. Tiedottamista edistetään Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuonna 2026.

STM yhteisestä teams ryhmästä ideoiden, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen LMEP hoitajille perustettiin oma sisäinen teams ryhmä.

Etävastaanottojen kehittäminen.

Ideointi

Howspace on hyvä alusta, joka mahdollistaa eriaikaisen työskentelyn. Lisäksi siinä on hyviä widgettejä, joita pilotissa pystyi hyödyntämään. Howspacea voi myös visualisoida, mikä lisää mielenkiintoa ja innostusta yhteiseen tekemiseen.

Tiedottamista mietitään yhdessä LMEP hoitajien, esihenkilöiden ja viestintäyksikön kanssa. Tavoitteena on vahvistaa viestintää organisaation sisäisesti ja ulkoisesti eri kanavia käyttäen.

Idean valinta

Tiedottaminen on tärkeää roolin vahvistamiseksi ja työnjaon selkeyttämiseksi.

Etävastaanottojen kehittäminen laajentaa LMEP hoitajan tehtäväkuvaa ja tukee resurssien riittävyyttä.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Tiedottamisella saadaan vahvistettua LMEP hoitajan roolia hyvinvointialueella.

Etävastaanottojen kehittäminen laajentaa tehtävänkuvaa, lisää haasteita ja työn mielekkyyttä, sekä tukee resurssien riittävyyttä.

Ratkaisun testaaminen

Tiedottamisesta tehdään kokonaissuunnitelma tammikuussa 2026. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään viestintätiimin osaamista. Tiedotteiden laatimiseen sekä jakamiseen osallistuvat LMEP hoitajat, esihenkilöt ja pilotin vetäjä. 

Etävastaanottojen kehittäminen aloitetaan suunnitelulla keväällä 2026. Suunnitteluun osallistuvat LMEP hoitajat ja esihenkilöt pilotin vetäjän lisäksi. Tarvittaessa kehittämiseen pyydetään mukaan myös muita asiantuntijoita.

Kokeilun tavoitteet

LMEP roolin vahvistaminen ja työnjaon selkeyttäminen

Ratkaisun perusidea

Pilotissa luotiin toimintamalli hoitajan urapolusta LMEP hoitajaksi. Prosessi lähtee liikkeelle hyvinvointialueella tunnistetusta tarpeesta kouluttaa lisää LMEP hoitajia. Hoitajan mielenkiinto, sitoutuminen ja lain määrittelemä kelpoisuus koulutukseen ovat myös keskeisiä tekijöitä koulutukseen hakeuduttaessa. Lähiesihenkilön velvollisuutena on huolehtia tehtäväkuvan laatimisesta, yksikön toimintakäytäntöjen sopimisesta ja tiedottamisesta. On tärkeää, että yksikön kaikilla toimijoilla on tieto LMEP hoitajan tehtäväkuvasta ja oikeuksista toimia, jotta potilaat ohjautuisivat oikealle ammattilaiselle ja LMEP hoitajan osaamista hyödynnettäisiin optimaalisesti. LMEP-hoitajan osaamisen hyödyntämisessä keskeistä on hankitun osaamisen aktiivinen käyttö ja jatkuva kehittäminen, tiedolla johtaminen sekä toiminnan systemaattinen arviointi. Hoitajan urapolku LMEP hoitajaksi -toimintamalli selkeyttää tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä ja hyödyntämistä, sekä eri toimijoiden vastuuta prosessissa.

Pilotissa luotiin yhteiset kirjaamisen fraasit, jotka ovat helposti valittavissa hyvinvointialueen potilastietojärjestelmässä. Yhteiset fraasit yhdenmukaistavat kirjaamista, parantavat laatua ja tukevat hoidon jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuutta vahvistettiin myös terveys- ja hoitosuunnitelmilla. LMEP hoitajien tehtäviin kuuluu terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen, joiden toteutumista seurataan sisältömerkintöjen avulla.

Pilotissa luotiin LMEP hoitajien yhteinen tehtäväkuvaus. Yhteinen tehtävänkuva on keskeinen asia, joka selkeyttää LMEP hoitajan tehtävää ja roolia sekä työnjakoa. Tehtäväkuvaan sisältyy muun muassa uusien työntekijöiden perehdyttäminen hoidon tarpeen arvioinnin tekemiseen, ennaltaehkäisevä hoitotyö, kiireellisten ja pitkäaikaissairaiden hoito, terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen, sekä muun henkilöstön koulutus. 

Tilastointia, sekä toiminnan seuraamista ja arviointia varten luotiin yhteiset sisältömerkinnät ja tilastointiohje. Ohjeet yhdenmukaistavat käytäntöjä sekä mahdollistavat toiminnan seuraamisen ja arvioinnin. 

Hoitoprosessissa kuvattiin kunkin vaiheen keskeiset asiat sekä tekijät, jotka tukevat potilaan siirtymistä hoitoprosessin vaiheesta toiseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli esiteltiin yhteisessä palaverissa LMEP-hoitajille ja esihenkilöille. Mallista käytiin keskustelua ja sitä päivitettiin saatujen palautteiden perusteella. Mahdollisille muutoksille varattiin vielä aikaa palaverin jälkeen. Lopullinen malli visualisoitiin ja tallennettiin organisaation intraan. Toimintamallin juurruttaminen osaksi arjen toimintaa edellytti asian esille tuomista ja toistoja eri palavereissa. Kun toimintamalli on tallennettu organisaation sisäiseen intraan, on siihen helppo palata myöhemminkin.

Kirjaamisen fraasit luotiin yhdessä LMEP hoitajien ja organisaation kirjaamisasiantuntijan kanssa. Hoitajat testasivat ensin fraaseja, jonka jälkeen ne otettiin käyttöön hyvinvointialueella. Työntekijöiden osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön oli merkittävässä roolissa käytäntöön jalkauttamisessa. Organisaation kirjaamisasiantuntija mukana olo tukee myös fraasien implementointia.

Tehtävänkuvan luomisessa oli kiinteästi mukana sekä LMEP hoitajat että esihenkilöt. Tehtävänkuvan luomiseen varattiin aikaa ja yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Tehtävänkuvan jalkauttaminen edellytti vahvaa roolia esihenkilöiltä. Osassa yksiköitä toiminta oli jo vakiintuneempaa, osassa toimintaa vasta käynnistettiin. Käynnistymässä oleviin yksiköihin tarvittiin enemmän ohjausta ja tukea.

Tilastoinnin yhdenmukaistaminen edellytti kiinteään yhteistyötä tilastotiimin, LMEP hoitajien ja esihenkilöiden kanssa. Yhdessä katsottiin tilastoinnin lähtötilannetta ja etsittiin ratkaisuja tilastoinnin kehittämiseksi. Sisältömerkinnät luotiin LMEP hoitajien kanssa ja sovellustuki lisäsi ne potilastietojärjestelmään. Tilastotiimi loi yhteisen tilastointiohjeen LMEP hoitajille, jotka testasivat ohjetta ennen käyttöön ottoa. Käytäntöön vieminen edellytti LMEP hoitajilta aktiivista oman toiminnan kehittämistä.

Hoitoprosessista keskusteltiin yhdessä LMEP hoitajien ja esihenkilöiden kanssa. Palaverin jälkeen varattiin vielä aikaa mahdollisille muutoksille ja kommentoinneille. Lopullinen malli visualisoitiin ja prosessikuvaus tallennettiin organisaation intraan, jolloin siihen on helppo palata myöhemminkin.

Vaikka pilotti nyt päättyy, hyvinvointialueella jatketaan työtä. LMEP hoitajille on perustettu oma sisäinen teams-ryhmä ja Howspace alusta jää ryhmän käyttöön. Lisäksi jatketaan säännöllisiä tapaamisia, joissa käydään läpi yhteisiä asioita ja edistetään LMEP hoitajien roolia hyvinvointialueella.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vaikka hyvinvointialueella on ollut LMEP-hoitajia jo vuodesta 2012, roolin  tunnistaminen, tunnustaminen ja selkeä erottaminen perinteisistä hoitajarooleista on edelleen ajankohtaista. Organisaation johdon ja lähiesihenkilöiden sitoutuminen toimintamallin implementointiin ja jatkokehittämiseen on keskeinen.

Uusien käytäntöjen implementointi ja muutoksien aikaansaaminen edellyttävät vuorovaikutteita dialogia ja toimijoiden osallistamista.

Käytäntöjen yhdenmukaistaminen edellyttää henkilöä, joka ottaa vetovastuun asioista.

Samoja toimintamalleja voidaan soveltaa esimerkiksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien toiminnan kehittämiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on luotu LMEP yhteinen tehtäväkuva ja se on otettu käyttöön kaikissa yksiköissä, joissa työskentelee LMEP hoitajia. Lähtötilanteessa kaikilla ei ollut kirjallista tehtäväkuvausta. Yhteisen tehtävänkuvan myötä käytäntöjä on saatu yhtenäistettyä, ja vahvistettu LMEP hoitajan roolia hyvinvointialueella.

Hoitajan urapolku LMEP hoitajaksi on luotu ja otettu käyttöön. Toimintamalli selkeyttää ja yhdenmukaistaa tarvelähtöistä prosessia, jossa osaamista kehitetään ja otetaan käyttöön hyvinvointialueella. Lisäksi toimintamalli selkeyttää eri toimijoiden vastuita.

Alueelle on luotu ja otettu käyttöön kirjaamisen yhteiset fraasit, jotka yhdenmukaistavat kirjaamista ja parantavat hoidon jatkuvuutta. LMEP hoitajien tehtävänkuvaan sisältyvät terveys- ja hoitosuunnitelmien laatimiset parantavat osaltaan hoidon jatkuvuutta.

Alueelle on luotu ja otettu käyttöön hoitoprosessi-malli, joka tukee hoidon laatua ja potilaiden ohjautumista.

LMEP hoitajille on luotu yhteiset sisältömerkinnät ja ohje tilastointiin. Päivitetyt käytännön yhdenmukaistavat toimintakäytäntöjä ja mahdollistavat paremman arvioinnin.

LMEP hoitajille on luotu oma Howspace työtila ja teams ryhmä, jotka mahdollistavat jatkossakin yhteisen tiedon vaihdon ja jakamisen, sekä lisäävät yhteenkuuluvuutta.