Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation palvelupolku
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation palvelupolku
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio tukee palvelupolullaan osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviä ESR+-kehittämishankkeita Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmakaudella.
Toimintamallin nimi
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio tukee palvelupolullaan osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviä ESR+-kehittämishankkeita Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmakaudella.
Kuva
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation päätavoitteena on tukea Uudistuva ja osaava Suomi 2021 - 2027 -ohjelman valtakunnallisen teeman Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta toimeenpanoa ja toimijoita osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimiseen osana laadukasta ohjelmatyötä. Koordinaatio- ja tukitoimilla varmistetaan teemojen valtavirtaistamista, juurruttamista ja hyödyntämistä niin kansallisesti kuin alueilla ja kunnissa.
Toiminnan viitekehyksen muodostavat Euroopan komission toukokuussa 2020 antamat maakohtaiset suositukset sekä hallitusohjelman teemat. Maakohtaisissa suosituksissa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yksi kilpailukykyisen kestävyyden neljästä painopisteestä. Euroopan unionin neuvosto suositti 5.6.2019 Suomea vahvistamaan aktiivista osallisuutta sekä 20.5.2020 toteuttamaan toimia, joilla se parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään lasten ja nuorten osallisuutta, tuetaan perheitä, edistetään nuorisotakuuta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä vähennetään köyhyyttä ja osattomuutta ottamalla entistä paremmin huomioon huono-osaisuuden riskitekijät ja ylisukupolvisuus.
EU:n strategioista esitetyillä painopisteillä on vahva yhteys eurooppalaiseen lapsitakuuseen (European Child Guarantee), nuorisotakuuseen ja EU:n lasten oikeuksien strategiaan. Teema kytkeytyy myös Suomen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) edistää nuorten kasvu- ja elinoloja hallituskauden aikana. Sen pääteemoja ovat nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä merkityksellisen elämän, turvallisuuden ja osallisuuden vahvistaminen.
Valtakunnallisella toiminnalla edistetään lapsistrategian toimeenpanoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotakuun, koulutuksen ja lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelujen uudistamista. Kehitetään tukimuotoja ja hyviä toimintamalleja, joita hyödynnetään ja vakiinnutetaan kansallisesti ja alueellisesti lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtakunnallinen teema kuuluu osana ”Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027” –valtakunnalliseen koordinaatiohankkeeseen.
Koordinaatio tukee ESR+ -hankkeita, jotka ovat saaneet rahoituksen valtakunnallisesta Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta -teemasta. Teema on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) johdolla. Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Rahoitusta voivat hakea julkisoikeudelliset yhteisöt sekä yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, joita ovat mm. erilaiset yhteisöt, yritykset, järjestöt, kunnat, oppilaitokset ja hyvinvointialueet (ei työryhmät, toiminimet tai yksityishenkilöt).
Kohdassa muutoksen mittaaminen on kuvattu laadulliset ja määrälliset mittaamisen tavat. Arvioinnin tulokset tiivistetään hankkeen edetessä. Kaikista tilaisuuksista, koulutuksista, työpajoista ja sparrauksista on kerätty osallistujien palaute.
Vuoden 2024 järjestetyistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 5,2 (224 osallistujaa).
Vuoden 2025 järjestetyistä ei hakuvaiheen tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,5 (118 osallistujaa).
Vuoden 2025 järjestetyistä STM-haluun liittyvistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,9 (155 osallistujaa).
Vuoden 2025 järjestetyistä OKM-haluun liittyvistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,9 (190 osallistujaa).
Hankekohtaisia sparrauksia 2025 toteutettiin käynnissä oleville valtakunnallisille hankkeille 29 kappaletta ja alueellisille hankkeille 9 kappaletta. Palautetta annettiin 16 sparrauksesta. Vastausprosentti oli 55. Sparrauksiin osallistuneita pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 – 6 saamaansa sparraustukea kysymyksellä ”auttoiko sparrauksessa annettu tuki kehittämishankkeen suunnittelussa?”. Vastausten keskiarvoksi saatiin 5,1
Palvelujen laatu -kysely toteutettiin ensimmäiseen kerran maaliskuussa 2025 tuen kohteena oleville valtakunnallisille hankkeille. Kyselyyn vastasi 46 % hankkeiden työntekijöistä (n=32). Vastausprosenttia saattoi alentaa se, että keväällä 2025 ei ryhmähankkeiden kaikki osatoteuttajat olleet vielä käynnistäneet omaa hanketyötään, mutta kysely lähetettiin kaikille osatoteuttajien tiedossa oleville työntekijöille.
Kysymykseen ”Miten mielestäsi asiakkaillenne tarjottavat palvelut ovat kehittyneet sinä aikana, kun niitä on kehitetty ESR-hankkeen toimenpitein?” hankkeissa työskenteleviä pyydettiin vastaamaan viiden kehittämiskohteen mukaan asteikolla 1-6 (1 ei lainkaan, 2 vähän, 3 kohtalaisesti, 4 melko hyvin, 5 hyvin, 6 erittäin hyvin). Seuraavassa arviointikysymykset ja vastausten keskiarvot:
- Olen saanut koordinaatiolta tukea osallisuuden ja yhteiskehittämisen edistämiseksi: 4,3.
- Olen saanut koordinaatiolta tukea yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi: 4,2.
- Olen saanut koordinaatiolta tukea arvioinnin ja seurannan toteuttamiseksi: 4,0.
- Olen saanut koordinaatiolta tukea verkostoitumiseen muiden ESR+ -hankkeiden kanssa: 4,9.
- Olen saanut koordinaatiolta tukea hankeviestintään: 4,2.