Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Interventiokoordinaatiossa  jatkokehitettiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa aloitettua lasten ja nuorten perustason palveluiden näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa sekä lisätään tuen yhdenvertaista saatavuutta.

Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Interventiokoordinaatiossa  jatkokehitettiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa aloitettua lasten ja nuorten perustason palveluiden näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa sekä lisätään tuen yhdenvertaista saatavuutta.

Toteutuspaikka
Kymenlaakson alueella lasten ja nuorten mielenterveyden haasteita kohtaavat terveys- ja sosiaalipalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Luotu

Luotu

3.5.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

20.11.2025
Ratkaisun perusidea

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation perusideana oli käyttöönottaa ja tukea näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa ja juurtumista Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation osa-alueita:

  1. Hyvinvointialueen lasten ja nuorten porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin toteutumisen koordinaatio ja tuki
  2. Interventio- ja ensijäsennyskoulutukset  
  3. Interventioiden ylläpidon tuki
  4. Tiedolla johtamisen rakenteiden suunnittelu ja jalkautus
  5. Viestintä organisaatiotasolla ja kansallisesti
  6. Verkostoyhteistyö  organisaatiotasolla ja kansallisesti
Toimintaympäristö

Näyttöön perustuvien menetelmien saatavuuden parantaminen perustason palveluissa vastaa Mielenterveysstrategian 2020-2030 tavoitteisiin. Lisäksi kehittämistyön alkuvaiheessa lasten ja nuorten terapiatakuu oli valmistelussa ja sen oletettiin ohjaavan lisäämään lapsille ja nuorille suunnattujen psykososiaalisten tuen ja hoidon interventioiden saatavuutta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasnäkökulmasta kohderyhmänä olivat lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät, joille tarjottiin mielenterveyden haasteiden tukeen ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja menetelmiä.
Asiakasymmärrystä pyrittiin kartoittamaan erilaisten käyntisyy- ja diagnoositietojen tarkastelulla. Asiakkaita osallistettiin menetelmiin liittyvän palautteen kysymisen muodossa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Interventiokoordinaatio tarvitsi onnistuakseen toimivan yhteistyön kaikkien niiden palveluiden kanssa, joissa näyttöön perustuvia menetelmiä tarjotaan lapsille, nuorille ja perheille. Nämä palvelut ovat monella eri toimialalla, joten toimivuuden ja käyttöönoton ehtona oli toimiva yhteistyö ja päätöksenteon rakenne näiden palveluiden yhteistyönä. Tämän varmistamiseksi osana interventiokoordinaatiota perustettiin palveluiden johdosta koostuva lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien implementaatiotiimi, joka vastasi ja vastaa jatkossakin porrasteisen mallin sisällöstä, käyttöönotosta ja ylläpidosta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Koordinaation tavoitteeksi oli Suomen kestävän kasvun ohjemassa määritelty koulutusmäärien osalta, että 70% ammattilaisista tulisi olla koulutettuna valittuihin menetelmiin. Tämä tavoite saavutettiin hankekauden loppuun mennessä. 

Haasteena on tulevaisuudessakin menetelmien jatkuva käyttö menetelmäkoulutusten jälkeen, mutta toteutuneiden menetelmäjaksojen määrä on kuitenkin hiljalleen lisääntynyt ja juurtumiseen liittyvät toimenpiteet ovat hankkeen osalta jatkumassa ainakin vuoden 2025 loppuun asti.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja juurruttaminen on laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka toteutukseen tarvitaan palvelujen rajat ylittävää yhteistyötä. On siis alusta asti tärkeää, että palveluiden johtajat ovat mukana suunnittelussa ja he linjaavat yhteisen näkemyksen kehittämisen suunnasta.

Kansikuva
Kuvassa näkyy Kymenlaakson hyvinvointialueen logo, Euroopan unionin rahoittama -tunnus sekä graafinen kuvitus Kymenlaakson kunnista

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt