Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Interventiokoordinaatiossa  jatkokehitettiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa aloitettua lasten ja nuorten perustason palveluiden näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa sekä lisätään tuen yhdenvertaista saatavuutta.

Toimintaympäristö

Näyttöön perustuvien menetelmien saatavuuden parantaminen perustason palveluissa vastaa Mielenterveysstrategian 2020-2030 tavoitteisiin. Lisäksi kehittämistyön alkuvaiheessa lasten ja nuorten terapiatakuu oli valmistelussa ja sen oletettiin ohjaavan lisäämään lapsille ja nuorille suunnattujen psykososiaalisten tuen ja hoidon interventioiden saatavuutta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation kehittämistyö oli aloitettu Kymenlaakson hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa, jossa on tehty kattava alkuselvitys alueen tilanteesta, aloitettu porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin luominen sekä lisätty interventio-osaamista kouluttamalla ammattilaisille oirefokusoituja lyhytinterventioita.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Organisaation näkökulmasta interventioiden käyttöönottoon tarvitsi edelleen panostaa. Alueelle on lisätty lasten ja nuorten varhaisen vaiheen psykososiaalisten menetelmien osaamista, mutta niiden käyttöönotto ei ollut onnistunut täysimääräisesti.

Ammattilaiselle tämä tarkoittaa sitä, ettei palveluissa ollut välttämättä kuvattu selkeästi interventioiden käyttöä eikä ammattilainen saanut osaamistaan kunnolla käyttöön.

Asiakkaan osalta mielenterveyden pulmiin saatu palvelu on voinut olla hyvin erilaista yksiköstä ja työntekijästä riippuen. Näyttöön tai tutkittuun tietoon perustuvien menetelmien saaminen saattoi myös viivästyä.

Miksi?

  • Mielenterveysoireista kärsivät lapset ja nuoret tulee tavoittaa aikaisemmin.
  • Perustasolle tarvitaan vaikuttavaa psykososiaalista tukea ja hoitoa.
  • Lasten ja nuorten tulee saada tarvitsemaansa apua ja heidän hoitonsa jatkuvuutta tulee parantaa.
  • Hoitotakuuseen  vastaaminen.
Muutoksen mittaaminen

Toimintamalli on kokonaisuudessaan laaja ja yksittäistä mittaria muutoksen tarkasteluun ei ollut mahdollista nimetä.

Muutoksesta kertovia mittareita ovat:
- Koulutettujen ammattilaisten määrät
- Lasten ja nuorten interventionavigaattorin ensijäsennyksen koulutetut ammattilaiset
- Toteutuneiden interventioiden ja interventionavigaattoreiden ensijäsennysten määrät
- Palveluyksiköt, joissa lasten ja nuorten interventionavigaattorit on otettu käyttöön 
 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasnäkökulmasta kohderyhmänä olivat lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät, joille tarjottiin mielenterveyden haasteiden tukeen ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja menetelmiä.
Asiakasymmärrystä pyrittiin kartoittamaan erilaisten käyntisyy- ja diagnoositietojen tarkastelulla. Asiakkaita osallistettiin menetelmiin liittyvän palautteen kysymisen muodossa.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation kokonaisuuden kehittämisessä vertaiskehittäminen oli tärkeässä roolissa. Vertaiskehittämistä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Etelä-Suomen YTA-alueen lasten ja nuorten interventiokoordinaattoreiden yhteisessä verkostossa. Koordinaattoriverkostoa ylläpiti Terapiat etulinjaan-toimintamalli.

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation perusideana oli käyttöönottaa ja tukea näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa ja juurtumista Kymenlaakson hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lasten ja nuorten interventiokoordinaation osa-alueita:

  1. Hyvinvointialueen lasten ja nuorten porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin toteutumisen koordinaatio ja tuki
  2. Interventio- ja ensijäsennyskoulutukset  
  3. Interventioiden ylläpidon tuki
  4. Tiedolla johtamisen rakenteiden suunnittelu ja jalkautus
  5. Viestintä organisaatiotasolla ja kansallisesti
  6. Verkostoyhteistyö  organisaatiotasolla ja kansallisesti
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Interventiokoordinaatio tarvitsi onnistuakseen toimivan yhteistyön kaikkien niiden palveluiden kanssa, joissa näyttöön perustuvia menetelmiä tarjotaan lapsille, nuorille ja perheille. Nämä palvelut ovat monella eri toimialalla, joten toimivuuden ja käyttöönoton ehtona oli toimiva yhteistyö ja päätöksenteon rakenne näiden palveluiden yhteistyönä. Tämän varmistamiseksi osana interventiokoordinaatiota perustettiin palveluiden johdosta koostuva lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien implementaatiotiimi, joka vastasi ja vastaa jatkossakin porrasteisen mallin sisällöstä, käyttöönotosta ja ylläpidosta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja juurruttaminen on laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka toteutukseen tarvitaan palvelujen rajat ylittävää yhteistyötä. On siis alusta asti tärkeää, että palveluiden johtajat ovat mukana suunnittelussa ja he linjaavat yhteisen näkemyksen kehittämisen suunnasta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Koordinaation tavoitteeksi oli Suomen kestävän kasvun ohjemassa määritelty koulutusmäärien osalta, että 70% ammattilaisista tulisi olla koulutettuna valittuihin menetelmiin. Tämä tavoite saavutettiin hankekauden loppuun mennessä. 

Haasteena on tulevaisuudessakin menetelmien jatkuva käyttö menetelmäkoulutusten jälkeen, mutta toteutuneiden menetelmäjaksojen määrä on kuitenkin hiljalleen lisääntynyt ja juurtumiseen liittyvät toimenpiteet ovat hankkeen osalta jatkumassa ainakin vuoden 2025 loppuun asti.