Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Interventiokoordinaatiossa jatkokehitettiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa aloitettua lasten ja nuorten perustason palveluiden näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoa sekä lisätään tuen yhdenvertaista saatavuutta.
Näyttöön perustuvien menetelmien saatavuuden parantaminen perustason palveluissa vastaa Mielenterveysstrategian 2020-2030 tavoitteisiin. Lisäksi kehittämistyön alkuvaiheessa lasten ja nuorten terapiatakuu oli valmistelussa ja sen oletettiin ohjaavan lisäämään lapsille ja nuorille suunnattujen psykososiaalisten tuen ja hoidon interventioiden saatavuutta.
Lasten ja nuorten interventiokoordinaation kehittämistyö oli aloitettu Kymenlaakson hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa, jossa on tehty kattava alkuselvitys alueen tilanteesta, aloitettu porrasteisen psykososiaalisen tuen ja hoidon mallin luominen sekä lisätty interventio-osaamista kouluttamalla ammattilaisille oirefokusoituja lyhytinterventioita.
Toimintamalli on kokonaisuudessaan laaja ja yksittäistä mittaria muutoksen tarkasteluun ei ollut mahdollista nimetä.
Muutoksesta kertovia mittareita ovat:
- Koulutettujen ammattilaisten määrät
- Lasten ja nuorten interventionavigaattorin ensijäsennyksen koulutetut ammattilaiset
- Toteutuneiden interventioiden ja interventionavigaattoreiden ensijäsennysten määrät
- Palveluyksiköt, joissa lasten ja nuorten interventionavigaattorit on otettu käyttöön
Asiakasnäkökulmasta kohderyhmänä olivat lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät, joille tarjottiin mielenterveyden haasteiden tukeen ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja menetelmiä.
Asiakasymmärrystä pyrittiin kartoittamaan erilaisten käyntisyy- ja diagnoositietojen tarkastelulla. Asiakkaita osallistettiin menetelmiin liittyvän palautteen kysymisen muodossa.
Lasten ja nuorten interventiokoordinaation kokonaisuuden kehittämisessä vertaiskehittäminen oli tärkeässä roolissa. Vertaiskehittämistä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Etelä-Suomen YTA-alueen lasten ja nuorten interventiokoordinaattoreiden yhteisessä verkostossa. Koordinaattoriverkostoa ylläpiti Terapiat etulinjaan-toimintamalli.