Läheisen osallistuminen RAI-arviointiin
Läheisen osallistuminen RAI-arviointiin
Toimintamalli esittelee hyvää RAI-arviointikäytäntöä asiakkaan läheisen osallistumiseksi RAI-arviointiin.
Läheisen osallistuminen RAI-arviointiin perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja yhteiseen tavoitteeseen tukea asiakkaan hyvinvointia.
- Läheisen osallisuus tukee asiakkaan hyvinvointia ja arkea. Se edellyttää asiakkaan suostumusta ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.
- Toimintamalli luo hyvää käytäntöä läheisten kanssa toimimiseen RAI-arvioinnin yhteydessä.
Hyvinvointialueen osallisuusohjelman tai -suunnitelman avulla varmistetaan, että osallisuuden edistäminen kulkee läpi hallinnonalojen hyvinvointialueen palveluissa.
- Alueella yhteisesti sovitaan läheisyhteistyöstä ja siitä miten läheisillä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen.
- Lähijohtamisella osaltaan varmistetaan että henkilöstöllä tietoa alueen ohjelmasta tai suunnitelmasta ja varmistaa, että ohjelma tai suunnitelma ohjaa osallisuutta koskevaa toimintaa.
RAI-arviointiosaamiseen liittyvä kehittämisen tarve on osoitettu käytännön toiminnassa ja RAI-vertailutietoa tarkastelemalla. THL:n RAI-asiantuntijaryhmät kehittää mm. toimintamalleja RAI-prosessien edistämiseksi.
Kehittäjäkumppanit ja kehittäjäasiakkaat
- Mirja Erälaukko, asiantuntija, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
- Laura Harala, RAI-suunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
- Henna-Riikka Honkanen, osastonhoitaja, Omakotisäätiö
- Piia Kesäniemi, asiantuntija, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
- Sassa Mertens, erikoisohjaaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
- Sini Mikkola, RAI-suunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
- Riitta Prusti, sairaanhoitaja, Betesda-Säätiö sr
- Annukka Vartio, palvelusuunnittelija, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
- Maritta Wasström, palveluvastaava, Betesda-Säätiö sr
THL
- Maarit Lind, kehittämispäällikkö, projektipäällikkö
- Pauliina Hietaharju, viestinnän asiantuntija
- Outi Ranta, suunnittelija
Toimintamallin kehittämiseen osallistuivat lisäksi THL:n RAI-asiantuntijoita.
Läheinen on voimavara palvelua saavalle asiakkaalle ja hänen kanssa työskenteleville ammattilaisille.
- Kun läheinen kohdataan tasavertaisena kumppanina, muodostuu pohja yhteistyölle.
- Läheinen tuntee asiakkaan tavalla, jota ammattilainen ei lyhyen tutustumisen perustella voi tuntea. Läheinen tuntee asiakkaan arjen, tavat ja toimintakyvyn muutokset pitkältä ajalta. Ammattilainen muodostaa ymmärryksensä lyhyempien kohtaamisten, haastattelujen ja dokumentaation perusteella. Läheinen mahdollistaa ammattilaisille laajempaa ymmärrystä palvelua saavan asiakkaan elämästä, tavoista ja mieltymyksistä.
- Yhteistyön merkitys korostuu, jos asiakas ei itse kykene ilmaisemaan omia toiveitaan, näkemyksiään eikä kokemuksiaan tai ei itse pysty kuvailemaan tilannettaan. Esimerkiksi muistisairaan asiakkaan kohdalla läheinen voi kertoa esimerkiksi toimintakyvyn muutoksista ja arjen sujumisesta tai kehitysvammaisen asiakkaan kohdalla läheinen voi auttaa kuvaamaan esimerkiksi kommunikaatiotapoja ja mieltymyksiä.
- Yhteistyössä läheiselle todentuu asioita asiakkaan todellisesta tilanteesta ja esimerkiksi kuntoutumisen mahdollisuuksista. Yhteistyö tarjoaa ammattilaisille mahdollisuuden tutustua läheiseen itseensä ja hänen näkemyksiinsä asiakkaan tilanteesta. Läheisen kanssa toimiminen tarjoaa myös ammattilaisille mahdollisuuden perehdyttää läheiselle yksikön toimintakäytäntöjä ja toiminnan tavoitteita.
-
Yhteistyö on tärkeää sekä palvelun alkaessa että sen jatkuessa pidempään.
Läheisen RAI-arviointiin osallistumisen varmistaminen osallisuuden osa-alueiden avulla
Läheisen osallistuminen RAI-arviointiin ja osallisuuden varmistaminen voidaan jakaa tieto-, aloite-, suunnittelu-, päätös-, toiminta- sekä arviointiosallisuuteen ja tarkastella näistä näkökulmista osallistumisen edellytyksiä sekä arvioida osallisuuden toteutumista. Eri osa-alueiden tunnistaminen auttaa huomioimaan läheisen osallisuuden monipuolisesti.
Läheisen tieto-osallisuus tarkoittaa, että läheinen saa ja antaa RAI-arvioinnin yhteydessä asiakkaan tilanteeseen ja hänen palveluunsa liittyvää oikea‑aikaista tietoa.
Läheisen aloiteosallisuus tarkoittaa, että läheinen nostaa RAI-arvioinnin yhteydessä esiin asiakkaan palveluun liittyviä tarpeita, ideoita ja huolia.
Läheisen suunnitteluosallisuus tarkoittaa, että läheinen osallistuu RAI-arvioinnin yhteydessä asiakkaan palvelun tavoitteiden, menetelmien ja arjen toteutuksen suunnitteluun.
Läheisen päätösosallisuus tarkoittaa, että läheinen osallistuu RAI-arvioinnin yhteydessä asiakasta koskevaan päätöksentekoon.
Läheisen toimintaosallisuus tarkoittaa, että läheinen osallistuu RAI-arvioinnin yhteydessä asiakkaan arkeen ja toimii kumppanina eli osana hoito-/hoivayhteisöä.
Läheisen arviointiosallisuus tarkoittaa, että läheinen arvioi RAI-arvioinnin yhteydessä säännöllisesti tai asiakkaan voinnin muututtua palvelun tuloksia, toimivuutta ja vaikutuksia. Läheisen arviointiin perustuvaa tietoa hyödynnetään RAI-arvioinnissa.
VINKIT RAI-ARVIOINTIIN
- RAI-arvioinnissa ensisijainen tiedon lähde on asiakas itse. Selvitä asiakkaalta hänen omia näkemyksiä ja kokemuksia erityisesti arvioinnin kysymyksissä, joissa tietoa tarvitaan häneltä itseltään.
- Varmista, että läheisen osallistuminen RAI-arviointiin on mahdollista. Tarkastele tilannetta käyttämällä läheisen osallisuuden osa-alueita ja arvioi niiden toteutumista.
- Kysy läheiseltä hänen tekemiä havaintoja asiakkaan tilanteeseen. Läheisen näkökulma perustuu hänen aiempaan tietoon asiakkaasta ja hänen elämästään, hänen havaintoihin nykytilasta ja muutoksista edellisissä.
- Tarkasta päivittäiskirjaukset asiakasasiakirjoista.
- Keskustele asiakasta koskevista havainnoista hänen kanssa toimivien ammattilaisten kanssa.
- Muodosta kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta keskustelujen ja dokumentaation perusteella.
- Kirjaa RAI-arviointi edellä mainittuja tietoja ja tietolähteitä käyttäen.
VINKIT OSALLISUUDEN VARMISTAMISEEN
Osallisuuden osa-alueiden kautta voi tarkastella nykytilannetta läheisen osallistumisessa RAI-arviointiin ja tunnistaa toimintatapoja sekä tilanteita, joissa läheisen osallisuutta voitaisiin edistää. Yhtenäisten toimintakäytäntöjen varmistaminen on tärkeää lähijohtamisen näkökulmasta. Läheisen osallistaminen on koko työyhteisön asia, ei ainoastaan RAI-arviointia tekevien ammattilaisten.
Läheisen osallistumista RAI-arviointiin tukevat tarkastuslistat, toimivat apuna ammattilaiselle ja lähijohtajalle omissa RAI-toimintaan liittyvissä tehtävissä (katso Toimintamallin Liitteet). Tarkastuslistojen avulla voi varmistaa, että läheisen osallistumiselle on luotu edellytykset, osallistuminen toteutuu ja osallistumisesta saatavat tieto tulee hyötykäyttöön asiakassuunnitelmissa, toiminnan johtamisessa ja vertailukehittämisessä.
Hyvinvointialueiden osallisuusohjelmiin ja -suunnitelmiin on kirjattu asiakkaiden ja heidän läheistensä osallistamisesta. Useassa osallisuusohjelmassa osallisuutta on rakenteistettu Sitran mainitsemia osallisuuden osa-alueita hyödyntämällä. Toimintamallissa on käytetty samaa jaottelua, jolloin toimintamalli voidaan helpommin kytkeä organisaatioiden osallisuusohjelmiin ja -suunnitelmiin.