| Innokylä

Toimintaympäristö

Etelä- Pohjanmaan hyvinvointialue (HyvaEP) vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Alueeseen kuuluu 8 sotekeskusta: Kauhava, Lapua, Alajärvi, Alavus Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka ja Kauhajoki. Hyvinvointialueen keskeisellä sijainnilla Seinäjoella sijaitsee laajan päivystyksen keskussairaala. Kokonaisväestö on noin 190 000 asukasta ja ammattilaisia on reilu 10 000. Seinäjoella, mihin tämän toimintamallin tiimimalli kohdistuu, on väestömäärä noin 70 000.

Järjestämme palvelut asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Kunnioitamme ja kuuntelemme asiakkaan ja potilaan tarpeita. Hyvinvointialueen strategian painopisteinä ovat mm. palvelujen turvaaminen, ennakoiva toimintatapa, henkilöstön hyvinvointi, digitalisaatio ja edunvalvonta. ”Palvellen parasta – vierelläsi, kun tarvitset”.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Seinäjoen vastaanottopalveluissa on kokeiltu menneinä vuosina omalääkäri- omahoitaja -työparimallia sekä tiimimallia. Molemmissa malleissa on ollut haasteita, mutta myös paljon hyviä toimintatapoja. Näistä malleista päädyttiin kokoamaan välimalli, jossa on molemmista työskentelytavoista kerätty parhaat toimintatavat nyt kehitettyyn Hoidon jatkuvuus -tiimimalliin.

Hyvinvointialueella on ollut lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia 12 vuoden ajan, toimintatavat kuitenkin vaihtelivat laajasti joten työnkuvan yhtenäistämiselle oli tarvetta. Seinäjoelle saatiin ensimmäiset LMEP-hoitajat keväällä 2025, joten heidän toiminnan soveltamista uuteen tiimimalliin päästiin suunnittelemaan jo tiimimallin suunnitteluvaiheessa. Koko hyvinvointialueella lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia on 28 kpl ja koulutuksen myötä heitä saadaan lisää.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan roolin mukauttaminen Seinäjoella käyttöön otettuun Hoidon jatkuvuus -tiimimalliin. Lisäksi koko hyvinvointialueen LMEP-hoitajien työnkuvan yhtenäistäminen sekä toiminnan laajentaminen etävastaanottoihin.

Seinäjoen sote-keskuksessa on aiemmin ollut käytössä omalääkäri- työparimalli sekä moniammatillinen tiimimalli. Jälkimmäisessä sote-keskus oli jaettu viiteen eri tiimiin, jotka yhdessä vastasivat Seinäjoen ja Isonkyrön asukkaiden sairaanhoitopalveluista. Kussakin tiimissä oli omat erikseen listautetut potilaat (n. 1500/per tiimi), jotka koostuivat lähinnä paljon palveluja tarvitsevista, pitkäaikaissairaista ja iäkkäistä asiakkaista. Työparimallista tiimimalliin siirtyessä hoidon jatkuvuus huonontui, eikä asiakas kovin usein päässyt samalle ammattilaiselle kuin aiemmin. Tämän vuoksi alettiin suunnitella uutta toimintamallia, joka perustuisi jo kokeiltujen toimintamallien hyviin käytäntöihin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hoidon jatkuvuus -tiimimallin suunnitteluun osallistui organisaation lääkäreitä ja sairaanhoitajia sekä hoitotyön esimiehiä ja johtoa. Kehittämispalavereja on pidetty 2-4vk välein tiimimallin käyttöönottoon saakka ja muutaman kerran sen jälkeen.

LMEP-hoitajan roolin mukauttamiseen tiimimallissa osallistui useampia LMEP-hoitajia sekä esimiehiä. Pilotin aikana on pidetty tapaamisia runsaasti eri kokoonpanoilla hoitotyön työntekijöistä johtoon, sekä eri asiantuntijoiden kanssa: tilastointi, kirjaaminen, chat-palvelut. Pilotin aikana on myös tehty tiivistä yhteistyötä Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa LMEP-hoitajien toimintamallia kehittäneen ammattilaisen ja etävastaanottoja kehittävien ammattilaisten kanssa.

Tavoiteltu muutos

Pilotoinnin avulla kehitettiin hoidon jatkuvuutta uuden tiimimallin pohjalta. Uudessa Hoidon jatkuvuus tiimimallissa pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta pientiimi- vetoisesti, mikä on joustavampi malli mahdollisten tiimin ammattilaisten poissaolojen suhteen. Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvaa pyritään sisällyttämään osaksi Hoidon jatkuvuus -tiimimallia sekä mm. määritetään kriteerit lääkkeenmääräämishoitajan vastaanotolle ohjattavista potilasryhmistä. Tavoitteena oli luoda yhtenäisen käytännöt lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työhön ja selvittää, millaisia asioita ja potilasryhmiä voisi olla mahdollista hoitaa lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien etävastaanottojen kautta, ja kehittää myös tämän osalta digitaalisia palveluja.

Tavoitteena oli luoda malli, jonka avulla pystyttäisiin edelleen kehittää ja mahdollisesti myös yhtenäistää koko hyvinvointialueen muiden sote-keskusten lääkkeenmääräämishoitajien työnkuvaa. Lisäksi tavoitteena oli lähteä laajentamaan mallia Seinäjoen sotekeskuksen sisällä kouluttamalla nykyisistä sairaanhoitajista lisää lääkkeenmääräämishoitajia.

Muutoksen mittaaminen

Pilotoinnissa luotiin lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille oma nimike, vastaanottolaji sekä sisältömerkintöjä tilastointiin; reseptin määräämisestä ja uusimisesta. Lisäksi otettiin kokeiluun Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa tehty ohje, jossa on määritelty lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien vastaanotoille ohjattavat asiakasryhmät.

Kesällä 2025 pilotoitiin lääkkeenmääräämistyössä hoidon ohjautuvuutta, vastaanottolajia sekä tilastointia ja näistä saatiin hyviä tuloksia; asiakkaat ohjautuivat paremmin lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien vastaanotolle ja sisältömerkintöjen avulla saatiin vedettyä tilastoja määrättyjen ja uusittujen reseptien määristä. Lääkkeenmääräämishoitajien oman vastaanottolajin perusteella saatiin tilastoja myös käyntimääristä.

Syksyllä pilotoitu käytäntö laajennettiin koskemaan koko hyvinvointialueen lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien toimintaa. Pilotoinnin jälkeen luotiin vielä reseptipyyntö lääkäriltä -sisältömerkintä mittaamaan, kuinka monta pyyntöä ohjautuu lääkäreille silloin kun lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien luvat eivät riitä. Tästä saadut tilastot tukevat selvästi tarvetta, miten lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien lupia tulisi lisätä.

Hoidon jatkuvuus -tiimimallin suhteen on seurattu tilastoja vastuulääkärien kiireettömistä vastaanottokäynneistä omaan asiakasryhmään nähden, hoidon jatkuvuutta ajatellen. Vastuulääkärin hoitamat asiakkaat olivat pääosin omia vastuutiimin asiakkaita, mutta luonnollisesti lääkäreiden vaihtuvuuden tai kesällä lomien vuoksi tilastot olivat matalampia. Lisäksi hoidon jatkuvuusmallin kehittämisryhmä on seurannut tiimien ja vastuutiimien toimintaa ja tarvittaessa käytäntöjä on muokattu sujuvammiksi.

Toteutussuunnitelma

Seinäjoen vastaanottopalveluissa otettiin keväällä 2025 käyttöön uusi Hoidon jatkuvuus -tiimimalli, jonka pilotointi jatkuu ja sen toimivuutta tarkastellaan. Lääkkeenmääräämishoitajien työnkuvaa on sisällytetty Seinäjoella tähän Hoidon jatkuvuus -malliin ja lisäksi heidän työnkuvaansa ja työskentelytapoja on yhtenäistetty hyvinvointialueen tasolla. Toimintamallia tarkastellaan aika-ajoin ja tarvittaessa tehdään muutoksia sen parantamiseksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmään kuuluu Seinäjoen vastaanottopalveluiden henkilöstö sekä koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat. Mukana kehittämisessä on ollut sairaanhoitajia, lääkäreitä sekä hoitotyön esimiehiä ja johtoa. Toimintamallien kautta kohderyhmiin kuuluvat myös niistä hyötyvät asiakkaat.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Uusi Hoidon jatkuvuus -tiimimalli kehitettiin Omalääkäri 2.0 -selvityksen sekä Tuiran omalääkärimallia soveltaen. Lisäksi uutta tiimimallia suunnitellessa otettiin huomioon aiemmat kokemukset omalääkäri-työpari -mallista sekä tiimi -mallista.

Lääkkeenmääräämishoitajien työnkuvan suunnittelussa hyödynnettiin LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISHOITAJIEN (LMEP) TOIMINTAMALLI -Laajavastuinen tehtävänkuva ja toimintatapojen yhtenäistäminen vastaanottopalveluissa - toimintamallia. Tämän hankkeen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä pilotin aikana.

https://www.innokyla.fi/fi/toimintamalli/laakkeenmaaraamishoitajien-lmep-toimintamalli-laajavastuinen-tehtavankuva-ja

Ratkaisun testaaminen

Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työnkuvaa testattiin kesän 2025 aikana. Pilotointi tapahtui 19.6-31.8.2025 välisenä aikana. Työnkuvan testaaminen sisälsi LMEP-hoitajan vastaanotolle ohjattavat asiakkaat -ohjeen sekä LMEP -hoitajille luotujen vastaanottolajien sekä tilastoinnin sisältömerkintöjen (reseptin määrääminen ja uusiminen) käyttöä.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena oli testata, auttaako luotu ohje kohdentamaan oikeanlaisia asiakkaita LMEP-hoitajien vastaanotolle ja miten se koetaan hoidon tarpeen arvioinnissa, josta aikoja annetaan. Lisäksi tavoitteena oli testata millaisia tilastoja saataisiin vedettyä LMEP- hoitajille kohdistettujen tilastointiohjeiden ja vastaanottolajin perusteella.

Kokeilussa opittua

Kesän aikana LMEP- työ oli kohdistettu lähinnä kiirevastaanottojen pitämiseen, kesän lomien aiheuttamien resurssimuutosten vuoksi. Kokeilun perusteella havaittiin, että LMEP-hoitajille ohjautui asiakkaita joita he pystyivät hoitamaan pitkälle itsenäisesti ja lääkärin konsultaatiotarve väheni. Lisäksi ajanvarausohje helpotti puhelimessa aikoja antavien hoitajien työtä ja sitä milloin ohjataan asiakas LMEP- hoitajan vastaanotolle ja milloin sairaanhoitajan kiirevastaanotolle.

Kesän jälkeen saatiin vedettyä tilastoja LMEP-hoitajien käyntimääristä sekä määrätyistä ja uusituista lääkkeistä, kohdentuen käyntisyyhyn. Tilastojen mukaan reseptejä kirjoitettiin lähinnä silmän ja nielun vaivoihin, mutta myös jokunen resepti ihon vaivoihin tai allergiaan liittyviin vaivoihin. Kiirevastaanotolla uusittujen reseptien määrä jäi pieneksi, sillä kiirevastaanotot eivät kohdistu pitkäaikaissairauksien hoitoon.

Pilotoinnin jälkeen päätettiin lisätä tilastointiin myös "reseptipyyntö lääkäriltä" -sisältömerkintä. Tämä auttaa kohdentamaan määrää konsultaatioista sekä vaivoista joihin LMEP-hoitajilla ei riitä reseptin kirjoitusoikeudet. Lokakuulta vedetyssä tilastossa nähdään, että reseptipyynnöt kohdistuvat lähinnä korvan, hengityselinten ja ihon käyntisyihin. Tarkemmin tarkasteltuna korvan vaivoissa välikorvan ja korvakäytävän vaivoihin, hengityselinten vaivoissa yskään ja sivuontelon vaivoihin ja ihon vaivoissa lähinnä kynnen/kynnen vierusihon vaivoihin. Tilasto tukee käytännön työssä koettuja vaivoja, joissa tulee tarve lääkärin konsultaatiolle/reseptin kirjoitukselle.

Tilastokäytännöt, vastaanottolajit sekä oma nimike otettiin käyttöön koko HVA:n LMEP hoitajille syksyllä 2025.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Hoidon jatkuvuus -tiimimalli muodostettiin neljästä isommasta tiimistä A-D (+ Seinäjokeen kuuluva Isokyrö omana tiiminään), joiden mukaan asiakkaat ottavat yhteyttä omaan tiimiinsä. Jokaisen tiimin sisälle luotiin edelleen vastuutiimit, joihin kuuluu vastuulääkäri + YEK- tason lääkäri apuna sekä 3–4 vastuuhoitajaa. Asiakkaat jaettiin vastuutiimeihin sukunimen alun mukaisesti; yhdessä vastuutiimissä on noin 4000 kpl asiakasta. Ikäjakauma vastuutiimeissä on hyvin samanlainen: suurin ikäluokka on 15–49-vuotiaat työikäiset ja seuraavaksi suurimmat ikäryhmät ovat 50–64- vuotiaat sekä 65–74-vuotiaat. Suurimmat ikäluokat ovat siis opiskelu/työikäisiä joilla ei ole perusterveydenhuoltoon kovin suurta kuormitusta.

Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat päätettiin aluksi sijoittaa siten, että jokaisella isommalla tiimillä on yksi oma lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja, jonka vastaanotolle voi varata kiireettömiä vastaanottoaikoja. Jatkossa kun valmistuu lisää lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia, heitä kohdennetaan vastuutiimeihin. Lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat pitävät sekä kiireetöntä - että kiirevastaanottoa.

Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille luotiin oma ajanvarauskirja, vastaanottolaji sekä nimikkeet. Vastaanottojen lopuksi lääkkeitä määräävät sairaanhoitajat tilastoivat käynnin, johon tulee LMEP-hoitajan oman ajanvarauskirjan perusteella valmiiksi kontaktilaji, vastaanottolaji ja käyntityyppi. Kiireellisyysluokka vaihdetaan tarvittaessa. Kirjauksen perusteella tilastointiin tulee valmiiksi käyntisyy sekä tehdyt toimenpiteet ja käytetyt mittarit. Lisäksi tilastointiin lisätään jatkohoitoluokitus ja tarvittaessa sisältömerkintä reseptin määräämisestä, uusimisesta tai reseptipyynnöstä lääkäriltä.

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva kiirevastaanotolla:

Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille luotiin kiirevastaanotolle oma ajanvarauskirja ja vastaanottolaji, jonka kautta LMEP- hoitaja työskentelee itsenäisesti. Kiirevastaanotolla työskentelee joka päivä yksi LMEP-hoitaja. Oma ajanvarauskirja auttaa kohdentamaan asiakkaat paremmin oikealle ammattilaiselle. Vastaanotolla LMEP-hoitaja tekee huolellisen anamneesin, tutkimukset, johtopäätökset, reseptien ja todistusten kirjoitukset, lääke- ja itsehoitovalmisteiden sekä omahoito -ohjaukset ja tarvittaessa lääkärin konsultaation. LMEP -hoitajan kiirevastaanoton ajanvarauskirjalle luotiin myös puhelinaikoja 18–65 v naisten virtsatietulehdusten hoitamista varten. Kirjaamista helpottamaan ja yhtenäistämään luotiin oma fraasipohja koko hyvinvointialueen kiirevastaanottoa pitäville sairaanhoitajille.

Hoidon jatkuvuus huomioidaan asiakkaiden ohjauksessa ja tarvittaessa asian siirtämisessä omaan vastuutiimiin laajempia lisäselvittelyjä varten. Otetut tutkimukset ja määrätyt verikokeet seurataan itse ja ilmoitetaan asiakkaalle jatkohoito näiden suhteen. Mahdolliset kontrollivastaanotot pyritään ottamaan samalle hoitajalle, joka asiakkaan on aiemmin jo tutkinut. Jos asiakas tarvitsee ajan toiselle ammattilaiselle, varataan se vastaanoton yhteydessä, ja näin ollen huolehditaan, että hoito jatkuu seuraavan ammattilaisen kanssa.

Apuna kiirevastaanotolla on kaksi konsultoitavissa olevaa lääkäriä, joita myös muut sairaanhoitajan kiirevastaanottoa pitävät hoitajat voivat konsultoida. Konsultoitavat lääkärit ei pidä omaa vastaanottoa, vaan toimivat 3–4 sairaanhoitajan konsulttiapuna. Tämän mallin myötä hengitystieoireisten vaivojen hoitaminen on nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. Jatkossa kun lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia valmistuu, lisätään resurssia kiirevastaanotolle, jonka myötä arvioidaan, voidaanko toisen konsultoitavissa olevan lääkärin työpanosta siirtää toisaalle.

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva kiireettömällä vastaanotolla:

Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja pitää kiireetöntä vastaanottoa oman tiimin asiakkaille. Asiakkaat ohjautuvat vastaanotolle vastuutiimeistä joko suoraan puhelimesta varattuna aikana tai konsultaation kautta. Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja voi myös itse varata aikoja kirjalleen, esim. kontrollikäynnille. Ajanvarauskirjalta varataan sopivan mittainen aika asiakkaan vaivaan nähden; lääkkeen anto voi hoitua 15 minuutissa, kun taas määräaikaistarkastukselle on hyvä varata 60 minuutin aika.

Kiireettömän vastaanoton yhteydessä käydään läpi anamneesi tai pitkäaikaissairauksien nykytilanne. Tarkistetaan elintavat, vointi, etukäteismittaukset ja verikokeet, suoristetaan tarvittavat tutkimukset asiakkaalle ja tehdään/päivitetään hoitosuunnitelmaa. Vastaanotolla tarkistetaan käytössä olevat lääkkeet ja niiden annostukset asiakkaan kanssa ja uusitaan lupien mukaiset pitkäaikaissairauksien reseptit. Tarvittaessa vastaanoton yhteydessä tai sen jälkeen konsultoidaan asiakkaan oman vastuutiimin lääkäriä jatkoista tai varataan aika toiselle moniammatillisen tiimin ammattilaiselle. Jos vastaanotto tai konsultaatio poikii lisätutkimuksia, huolehditaan näiden ajanvarauksesta ja ilmoitetaan ne asiakkaalle.

Lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja toimii omassa tiimissään myös muiden hoitajien konsultaatioapuna esim. erilaisissa vaivoissa, hoidon tarpeen arviossa tai tutkimuksissa.

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva etävastaanotoilla:

Pilotissa on jo valmisteltu lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien etävastaanottoja, liittyen lupien laajenemiseen etävastaanottoihin. Lääkkeitä määrääville sairaanhoitajille on järjestetty koulutusta etävastaanottojen pitämisestä.

Pilotissa on pohdittu vaivoja, joita olisi mahdollista hoitaa etänä, ilman fyysisen tutkimisen tarvetta. Näille vaivoille on määritelty valmiiksi OmaEP-sovellukseen taustat ja palvelukuvaukset, jotta toiminta voitaisiin aloittaa, kun etävastaanotoille saadaan luvat ja näihin liittyviä mahdollisia rajoituksia on käyty läpi. Valmistelu etenee, kun etäluvista saadaan tarkempaa tietoa. Naisten virtsatietulehdusten suhteen on jo otettu käyttöön netistä varattava puhelinaika lääkkeitä määräävälle sairaanhoitajalle.

Lisäksi chat-palveluissa työskentelee jo lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia, ja tämän toimintaa on myös suunniteltu päivitettävän etävastaanottojen lupien saamisen jälkeen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hoidon jatkuvuusmallia pilotoidaan Seinäjoen vastaanottopalveluissa, ja vasta tämän jälkeen sen laajentamista harkitaan muualla hyvinvointialueella. Mallin käyttöönotto muissa toimipisteissä vaatii soveltamista, sillä asiakasmäärät ja resurssit vaihtelevat suuresti.

Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien tehtävänkuva on otettu käyttöön koko hyvinvointialueella ja sen soveltaminen eri toimipisteissä on aloitettu syksyn 2025 aikana. Tehtävänkuvan ja tulevien etävastaanottojen juurruttaminen vaatii toimipisteissä mahdollisesti työn uudelleen järjestelyä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hoidon jatkuvuus -tiimimallin soveltaminen ja käyttöön vieminen vaatii vähintään 6kk aikaa ja vaatii yhteistyötä eri ammattilaisten, johdon, viestintätiimin ja mahdollisesti puhelinoperaattorin kanssa. Malli on sovellettavissa sote-keskusten vastaanottopalveluihin ja vaatii riittävän henkilöstön. Henkilöstön säännöllinen ja varhain aloitettu tiedottaminen helpottaa henkilöstön ja asiakkaiden mukautumista uuteen malliin.

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan tehtävänkuva Hoidon jatkuvuusmallissa on sovellettavissa toimintaympäristöissä joissa toteutetaan omalääkäri tai tiimimallia. Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien määrä sotekeskuksissa ei usein riitä vastuuhoitajaksi/omahoitajaksi nimeämiseen, mutta tällöin LMEP-hoitajien resursseja voidaan jakaa useamman vastuutiimin/työparin avuksi. LMEP-hoitajien työn yhtenäistämisen apuna voi ottaa käyttöön heille suunnatun vastaanottolajin, nimikkeen sekä oman ajanvarauskirjan, joka auttaa kohdistamaan oikeanlaiset asiakkaat LMEP-hoitajille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hoidon jatkuvuusmallin myötä omaan tiimiin ohjautuminen ja vastuulääkärille pääseminen on helpottunut. Saatujen tilastojen mukaan vastuulääkärin kiireettömällä vastaanotolla käyneet asiakkaat ovat kohdistuneet oman vastuutiimin asiakkaista pääosin 80-90 prosenttisesti.

Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien vastaanotoille ohjattavien asiakasryhmien kohdentaminen on helpottanut hoidon tarpeen arviota ja asiakkaan vaivan kohdentamista oikealle ammattilaiselle. Oikeanlainen asiakasmateriaali vähentää lääkärin konsultaatiotarvetta. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli Hoidon jatkuvuusmallissa on alkanut juurtua käytäntöön.

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva osana Hoidon jatkuvuus -tiimimallia, Etelä-Pohjanmaan HVA

Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva osana Hoidon jatkuvuus -tiimimallia, Etelä-Pohjanmaan HVA