Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan sairaanhoitajan tehtävänkuvan määrittäminen hyvinvointialueen avosairaanhoitoon

Lääkkeenmääräämisoikeuden omaavan sairaanhoitajan tehtävänkuvan määrittäminen hyvinvointialueen avosairaanhoitoon

Mallin keskeinen tuotos on lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuva, joka on sovellettavissa nykyisen tiimimallin lisäksi myös omalääkäri-omahoitajatiimimalliin, laajennettujen aukiolojen akuuttivastaanottoihin sekä tarvittaessa digiyksikköön.

Toimintaympäristö

Projektissa tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelman linjauksen mukaisesti erikoispätevyyden omaavien terveydenhuollon laillistettujen ammattilaisten tehtävänkuva, joka edesauttaa järkevää ja sujuvaa asiakasohjautuvuutta ja työnjakoa, henkilöstön riittävyyttä, sekä lisää alan veto- ja pitovoimaa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella lääkkeenmääräämishoitajan tehtävässä toimii noin 50 sairaan– tai terveydenhoitajaa. Kuntien erilaista taustoista sekä toimintamalleista johtuen lääkkeenmääräämishoitajat ovat sijoittuneet hyvin epätasaisesti, ja heitä ei ole joka yksikössä. Joissain kunnissa ei ole ollut lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvaa, ja toisissa siitä on luovuttu. Toisaalta yhdellä  terveysasemalla saattaa olla jopa seitsemän lääkkeenmäärämishoitajaa, hoitajat ovat tyytyväisiä toimenkuvaan ja heille ohjautuu asiakkaat sujuvasti. On myös terveysasemia, joiden työnkuva ei paljoa poikkea sairaanhoitajan tehtävistä, muuten kuin  ehkäisyneuvolan osalta. Näiden hoitajien osaamista tulisi paremmin hyödyntää tulevaisuudessa.

Projektin alussa suurin osa asemista oli siirtynyt tiimimalliin, jossa lisättiin ratkaisevasti etävastaanottojen määrää. Tämä heikensi osaltaan lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen hyödyntämistä, koska etävastaanotolla lääkkeiden aloitus tai jatkaminen on rajattu vain virtsatieinfektion hoitoon. Projektin tarkoituksena oli alun perin tuottaa kolme eri tehtäväkuvaa erilaisiin toimintaympäristöihin: omalämä, digilämä sekä akuuttilämä. Työryhmässä kuitenkin tunnistettiin tarve yhdelle yhtenäiselle tehtävänkuvalle, joka joustaa yksikön tarpeiden mukaan.

Projektin edetessä LUVNin strategian muutoslupaukseksi nousi kaikille omalääkäri, joka olennaisesti tulee muuttamaan toimintaympäristöjä, joissa lääkkeenmäärämishoitajia työskentelee. Koska omalääkärimallia vasta sovelletaan avosairaanhoitoon pilottien avulla, ei tehtävänkuvaa voi sinällään jalkauttaa ja juurruttaa valmiina toimintamallina. Vuoden 2025 aikana pilotointiin omalääkäri –minitiimimallia yhdellä terveysasemalla, jossa lääkkeenmääräämishoitaja toimi Etelä-Pohjanmaan mallin kaltaisesti itsenäisessä tehtävänkuvassa tukemassa tiimin toimintaa. Tämä malli on lähtökohtana tehtävänkuvan sovittamisessa omalääkärimalliin. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lääkkeenmääräämishoitajien osaamista hyödynnetään eri yksiköissä vaihtelevasti. Joissakin yksiköissä tehtävänkuvaa ja asiakasohjautuvuutta on kehitetty merkittävästi, ja sekä esihenkilöt että lääkkeenmääräämishoitajat kokevat osaamisensa olevan hyvin käytössä. Toisissa yksiköissä lääkkeenmääräämishoitajan tehtävät poikkeavat vain vähän sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työstä. Selkeän ja eriytetyn tehtävänkuvan tavoitteena on myös lisätä veto- ja pitovoimaa avosairaanhoidossa, sekä mahdollistaa ammatillisen etenemisen kliinisessä työssä.

Projektin lähtökohtana on hyödyntää lääkkeenmääräämishoitajan erityisosaamista täysmääräisesti, jotta voimme vastata palveluntarpeeseen sujuvasti uudenlaisen  työnjaon kautta. Projektissa tunnistettiin myös tarve tukea jalkauttamisessa, kehittää asiakasohjautuvuutta sekä lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvan tunnettavuutta niin työyksiköissä kuin asiakkaille. Samoihin johtopäätöksiin tultiin jo  projektin alkukartoitusvaiheessa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektilla oli ohjausryhmä, jossa on edustajia avosairaanhoidon kaikilta alueilta sekä asiantuntija avosairaanhoidon kentän ulkopuolelta. ​

Tavoiteltu muutos

Yhtenäisellä, mutta joustavalla tehtävänkuvauksella pyritään täysimääräisesti hyödyntämään lääkkeenmääräämishoitajien osaaminen, mikä edistää hoitoon pääsyä sekä tehostaa resurssien käyttöä selkeän työnjaon kautta.

Lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen laajempaa hyödyntämistä tukee vuoden 2026 alussa voimaan tuleva asetusmuutos, jonka myötä lääkemääräyksiä voi kirjoittaa kaikissa vastaanottomuodoissa. Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta lääkkeen määräämisestä.
 

Muutoksen mittaaminen

Potilastyyväisyys
Asiakaskokemusta mittaava PEI-mittari

Työnjaon selkeyttäminen ja henkilöstökokemuksen paraneminen
Seurantakysely moniammatilliselle tiimille (lääkärityöpari, esihenkilö, hoitajakollegat) 
YAMK-tasoinen opinnäytetyö tehtävänkuvan jalkautukset onnistumisesta, haastattelut keväällä 2026

Toteutussuunnitelma

Tehtävänkuvan onnistunut jalkauttaminen ja juurruttaminen perustuu kolmeen tekijään:

  1. Organisaation tuki
  2. Tehtävänkuvan tunnettavuuden lisääminen
  3. Sujuva asiakasohjautuvuus

Tehtävänkuvan jalkauttamisen suunnitelma:

  1. Tukimateriaali hoitoon ohjaukseen
    1. Ohjesivustolle laaditaan asiakasohjautuvuuden ohje, jonka jokainen yksikkö voi täyttää ja muokata omiin tarpeisiinsa.
    2. Ohjesivustolla jaetaan myös yleisesti esite lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvasta
  2. Tunnettavuuden lisääminen
    1. Tehtävänkuvaa esitellään uratarinan ja esittelyvideon avulla.
    2. Lääkkeenmääräämishoitajien vastaanotoille järjestetään klinikkavierailuja.
    3. Helmikuussa avosairaanhoidon hoitajille suunnattu Teams-koulutus tehtävänkuvasta.
    4. Asiakkaille kerrotaan tehtävänkuvasta ajanvarauksen ja ohjauksen yhteydessä.
  3. Pilotointi
    1. Tehtävänkuvaa pilotoidaan asemilla, joissa on lääkkeenmääräämishoitajia.
    2. Pohjoisella alueella toteutetaan YAMK-opinnäytetyö pilotista, ja haastattelut tehdään toukokuussa 2026.
    3. Pilotin perusteella arvioidaan lisäkoulutuksen tarve.
    4. Tilastoinnin kehittäminen on osa pilotointia
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämishankkeen kohderyhmänä ovat lääkkeenmääräämishoitajat, heidän esihenkilönsä sekä muu työyhteisö, sekä lääkkeenmääräämishoitajan osaamisesta hyötyvät asiakkaat. 

Esihenkilöiden haastattelut toteutettiin loppuvuodesta 2024, jolloin selvitettiin lähijohtajien näkemyksiä lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen hyödyntämisestä ja kehitystarpeista.

Vuonna 2025 lääkkeenmääräämishoitajille järjestettiin kaksi koulutuspäivää, joissa työpajojen avulla kehitettiin tehtävänkuvaa. Huhtikuun koulutuspäivässä keskityttiin laajavastuiseen asiantuntijuuteen sekä tehtävänkuvakorttien soveltuvuuteen eri toimintaympäristöissä. Syyskuun työpajassa painotettiin asiakasohjautuvuuden edistämistä Viisi kertaa miksi? -menetelmää hyödyntäen.

Ennen ensimmäistä koulutuspäivää toteutettiin ennakkokysely, jossa lääkkeenmääräämishoitajilta kysyttiin oman osaamisensa hyödyntämisestä nykytilanteessa sekä mahdollisuus esittää kehitysehdotuksia.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kehittämistyössä on hyödynnetty seuraavia Innokylästä löytyviä toimintamalleja:

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintamalli Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työnkuva osana Hoidon jatkuvuus -tiimimallia, Etelä-Pohjanmaan HVA | Innokylä

Etelä-Savon hyvinvointialueen toimintamalli Rajatun lääkkeenmääräämishoitajan parempi hyödyntäminen | Innokylä

Lisäksi:

Vaikuttavuusvirittäjät Vaikuttavuusvirittäjät: sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmäärääminen - Vaikuttavuuskeskus

Ratkaisun perusidea

Toimintamalliksi kehitettiin avosairaanhoidon lääkkeemääräämishoitajan tehtävänkuvakortti, jossa ydintehtävät säilyvät samoina riippumatta toimintaympäristöstä. Toimintayksiköt voivat valita neljästä eri painotuksesta ne tehtävät, jotka parhaiten tukevat niiden toimintaa. Esimerkiksi akuuttivastaanoton yksiköt voivat keskittyä kiirevastaanoton tehtäviin, kun taas omalääkäri–omahoitajatiimin lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuva voi kattaa kaikki painotukset, kuten monisairaan määräaikaistarkastuksen, kiirevastaanoton sekä rokotus- ja ehkäisyneuvolan tehtävät.

Keskeistä on, että työ mahdollistaa erikoispätevyyden tehokkaan hyödyntämisen painotusten lukumäärästä riippumatta, ja tehtävänkuva on eriytetty sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan tehtävänkuvasta. 

Tehtävänkuvakortti mukautuu joustavasti eri toimintaympäristöihin, kuten omalääkäri-omahoitajatiimiin, akuuttiyksiköihin ja digiyksikköön.

Tunnettavuuden lisäämisen tukena ovat infoesitteet sekä yksiköiden muokattavissa oleva asiakasohjautuvuusohje ohjesivustolla.

Liitteet
Kuva
Lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvakortti visualisoituna
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin jalkauttaminen: Esihenkilöille kohdennettu tiedotus alkuvuodesta 2026, avosairaanhoidon hoitajille suunnattu koulutus tehtävänkuvasta helmikuussa 2026. 
Pilotointi terveysasemilla, joissa lämä-hoitajia. Pilotin perusteella kartoitetaan lääkkeenmääräämishoitajien tarve. ​
YAMK-opinnäytetyö pilotista (haastattelut toukokuu 2026).​

Tunnettavuuden lisääminen:​ Infolehtinen ammattilaisille, sekä asiakkaille (Instagram yms.), lääkkeenmääräämishoitajan uratarina intraan, HOI30-koulutus sekä klinikkavierailut lääkkeenmääräämishoitajan vastaanotolle, ohjesivuston hyödyntäminen, sekä asiakkaiden  viestintä ajanvarauksen yhteydessä. Lääkkeenmääräämishoitajat työyksiköissä perehdyttävät henkilökunnan tehtävänkuvaansa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Panosta perehdytykseen ja yksikkökohtaisiin ohjeisiin
Selkeä ja kattava perehdytys varmistaa, että kaikki työntekijät  tuntevat tehtävänkuvan sekä ajanvarausohjeet, ja osaavat soveltaa niitä omassa yksikössään. Yksikkökohtaiset ohjeet auttavat huomioimaan eri toimintaympäristöjen erityispiirteet ja ehkäisevät epäselvää ohjautumista vastaanotoille.

Hyödynnä digipalvelut ja ohjesivustot
Digitaaliset työkalut ja ohjesivustot tukevat tiedon jakamista, perehdytystä ja tehtävänkuvan jalkauttamista koko organisaatiossa. Esimerkiksi infolehtiset, uratarinat ja intraan tuotetut materiaalit lisäävät mallin tunnettuutta sekä ammattilaisten että asiakkaiden keskuudessa.

Panosta selkeään ohjeistukseen
Varmista, että ohjeistus on selkeä ja räätälöity yksiköiden tarpeisiin, ja ole valmis päivittämään mallia muuttuvien tarpeiden ja toimintaympäristöjen mukaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallilla tavoitellaan selkeyttä ja yhtenäisyyttä lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvaan eri toimintayksiköissä. Ydintehtävät pysyvät samoina, mutta yksiköt voivat painottaa tehtäviä omien tarpeidensa mukaan. Malli mahdollistaa erikoispätevyyden tehokkaan hyödyntämisen ja erottaa lääkkeenmääräämishoitajan roolin selkeämmin muista hoitotyön tehtävistä. Tehtävänkuvakortti mukautuu joustavasti erilaisiin toimintaympäristöihin, kuten omalääkäri–omahoitajatiimiin, akuuttiyksiköihin ja digiyksikköön.

Toimintamallin jalkauttamisen tavoitteena on lisätä tehtävänkuvan tunnettavuutta sekä ammattilaisten että asiakkaiden keskuudessa. Infolehtiset, ohjesivustot ja uratarinat tukevat tätä muutosta. Alkuvuodesta alkavan pilotoinnin myötä arvioidaan lisäkoulutuksen tarve.