Lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen hyödyntäminen Pohteella osana hoidon jatkuvuutta

Lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen hyödyntäminen Pohteella osana hoidon jatkuvuutta

Lääkkeenmääräämissairaanhoitajien yhtenäisen tehtävänkuvan kehittäminen osana hoidon jatkuvuutta ja osaamisen laajentaminen Pohjois-Pohjanmaan hva:lla. Kartoitetaan osaamisen kehittämistarpeet ja laaditaan koulutussuunnitelma.

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista.  Pohde järjestää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen palvelut Pohjois-Pohjanmaalla noin 416 000 asukkaalle. Meillä on töissä 18 000 ammattilaista. Pohteella. Vahvuutemme on alueemme erityispiirteiden ja toimintaympäristön ymmärtäminen: yhdenvertaisuus, osallisuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat johtotähtiämme. Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lääkkeenmääräämishoitajia on ollut jo vuodesta 2012 , mutta alueellisesti hyvin epätasaisesti jakautuneena. Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuva selkeä osalla alueista ja osalla tehtävää ei koettu tarpeelliseksi. Lääkkeenmääräämishoitajan osaamista ei hyödynnetä kokonaisvaltaisesti ja potilasohjautuvuudessa on haasteita. Hoidon jatkuvuutta on kehitetty koko alueella.  Lääkkeenmääräämishoitaja-pilotti sisältyy Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelmaan, työnkuvan pilotointiin. Tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää lääkkeenmääräämishoitajan työnkuva osana hoidon jatkuvuutta ja laajentaa se koko Pohteen alueelle.  Lisäksi tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelman laatiminen.   

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lääkkeenmääräämishoitaja-pilotin tarkoituksena on edesauttaa järkevää ja sujuvaa asiakasohjautuvuutta ja parantaa hoidon jatkuvuutta.  Tehtävänkuvan kehittäminen ja laajentaminen selkeyttää työnjakoa ja yhdenmukaistaa käytäntöjä sekä kehittää arviointia. Koulutussuunnitelman laatiminen edesauttaa lääkkeenmääräämishoitajien jakautumista koko alueelle ja tehtävänkuvan käyttöönottoa. Lääkkeenmääräämishoitajien hyödyntäminen parantaa asiakkaiden hoitoon saatavuutta ja jatkuvuutta. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Lääkkeenmääräämishoitaja-pilotin kohderyhmänä on rajatun lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavat sairaanhoitajat perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa. Heitä on 18 lmep-sairaanhoitajaa, jotka osallistuvat työryhmiin, jossa määritellään asiakasryhmät ja lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuva. 

Esihenkilöt ja johto osallistetaan tehtävänkuvan kehittämiseen ja laajentamiseen sekä koulutuksen suunnitteluun. Hoitotyön johto on aktiivisesti mukana toiminnan kehittämisessä ja tavoitteena on lääkkeenmääräämishoitajan tehtävän integroiminen osaksi Pohteen urapolkumallia.  Lääkärit osallistetaan toiminnan kehittämiseen ylilääkärin johdolla. 

Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon jatkuvuuden hankkeiden kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. 

Yhtenäinen lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuva esitellään johtoryhmille ja johdon linjausten jälkeen vastaanottopalvelujen lähiesihenkilöille ja LMEP-hoitajille, jotka tiedottavat omissa yksiköissään lääkäreitä ja muita hoitotyön ammattilaisia.

Hoitotyön johto ja lähiesihenkilöt seuraavat ja arvioivat jatkossa toimintamallin toteutumista käytännön vastaanottotyössä.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on yhtenäiset tehtävänkuvat ja toimintatavat vastaanottotoiminnassa ja etävastaanotoilla koko Pohteen alueella. 

Pilotissa luodaan toimintamalli, jonka avulla yhtenäistetään käytäntöjä, parannetaan potilasohjautuvuutta ja hoidon jatkuvuutta sekä parannetaan lääkkeenmääräämishoitajan osaamisen hyödyntämistä. Asiakas ohjautuu hoidon tarpeen arvioinnista suoraan oikealle ammattilaiselle. 

Lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti ja kehittäminen lainsäädännön puitteissa mm. etävastaanottotoiminnan lisääminen. Toimiva työnjako, yhteistyö ja konsultaatiokäytänteet lääkäreiden ja muiden hoitotyön ammattilaisten kanssa. 

Muutoksen mittaaminen

Lääkkeenmääräämishoitajien työstä ei ole saatavilla yhtenäisiä tilastoja. Alueen 30 kunnan potilastietojärjestelmät ovat erilaisia ja tilastointiedellytykset ovat olleet erilaisia eri kunnissa/kuntayhtymissä. Pohteelle on tulossa yhtenäinen potilastietojärjestelmä ja sen myötä pyritään saamaan yhtenäinen kirjaus- ja tilastointiohjeistus.

 

Toteutussuunnitelma

Lääkkeenmääräämishoitajien työpajat ja kysely, esihenkilö- ja henkilöstöinfot, johtoryhmät, yhteistyö hoidon tarpeen arviointiin osallistuvien kanssa sekä erilaisia esittelytilaisuuksia. Koulutusprosessin laatiminen yhteistyössä hoitotyön johdon ja lääkkeenmääräämishoitajien kanssa, koulutussuunnitelman laadinta ja yhteistyö talouspalvelujen ja hankintojen kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Pohteen hyvinvointialueen sairaanhoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, heidän esihenkilönsä ja työyhteisönsä sekä lääkkeenmääräämishoitajan työnkuvasta hyötyvät asiakkaat.​

Lääkkeenmääräämishoitajien (18 sh) kanssa on määritelty potilasryhmät ja lääkkeenmääräämishoitajan keskeiset tehtävät.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Pohteella RRP-hankkeessa kehitetty hoidon jatkuvuusmalli on lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvan taustalla ja lääkkeenmääräämishoitaja pyrkii toimimaan hoidon jatkuvuutta tukien, erityisesti pitkäaikaissairauksien seurannassa ja konsultaatioissa pyritään tukemaan hoidon jatkuvuutta.

Liitteet
Ideointi

Lääkkeenmääräämishoitajien työpajassa on luotu Pohteen lääkkeenmääräämissairaanhoitajien tehtävänkuva. 

Alkuun oli kaksi työryhmää lääkkeenmääräämishoitajista 1. Asiantuntijasairaanhoitajien työryhmä (kiireetön vastaanotto) ja 2. päivystävien sairaanhoitajien  työryhmä (kiirevastaanotto). Muutaman kokouksen jälkeen yhdistettiin yhteiseksi työryhmäksi. 

Ratkaisun perusidea

Lääkkeenmääräämissairaanhoitajan tehtävänkuva laadittu yhteistyössä lääkkeenmääräämishoitajien ja johdon kanssa. 

  • Lääkkeenmääräämishoitaja ensikontaktissa. Asiakkaan ottaessa yhteyttä pyritään hoitamaan asia ensikontaktissa. Hoidon tarpeen arviointi ja terveyden edistäminen kuuluvat kaikille sairaanhoitajille. Etäpalveluja hyödynnetään tulevan asetusmuutoksen mukaisesti (v. 2026).
  • Lääkkeenmääräämishoitaja kiirevastaanotolla/päivystyksessä vastaanottaa itsenäisesti potilaita hoitaen heidän kliinisen tutkimuksen, hoidon, kontrollit ja toimenpiteet sekä tarvittavat todistukset ja reseptit (oikeuksien puitteissa). Hoidon jatkuvuutta tuetaan seuraamalla potilaan tutkimustulosten valmistumista, paranemisen prosesssia ja otetaan kontrollit samalle sairaanhoitajalle sekä konsultaatiota tarvittaessa pyritään konsultoimaan omalääkäriä
  • Lääkkeenmääräämishoitaja kiireettömällä vastaanotolla edistää hoidon jatkuvuutta. Potilaalle tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma (lmep ja  omalääkäri). Lääkkeenmääräämishoitaja hoitaa itsenäisesti pitkäaikaispotilaiden hoidon seurannat ja kontrollit (esim. astma-, diabetes-, sydänpotilaat) PISARA-mallin mukaisesti. Oma sairaanhoitaja (lmep) tekee kokonaislääkehoidon tarkistamisen ja uudistaa potilaan reseptit (oikeuksien puitteissa). Potilas käy samalla sairaanhoitajalla, sama sairaanhoitaja (lmep) hoitaa loppuun saakka, kontrollit tarpeen mukaan samalle sairaanhoitajalle, tarvittavat konsultaatiot pyritään keskittämään omalääkärille. Oma sairaanhoitaja (lmep) hoitaa käyntikerralla laaja-alaisesti myös muita asioita (mm. infektiot). 

Sairaanhoitajan polku lääkkeenmääräämishoitajaksi on kuvattu sekä laadittu koulutussuunnitelma ja lääkkeenmääräämishoitajien täydennyskoulutussuunnitelma.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Lääkkeenmääräämissairaanhoitajan tehtävänkuva otetaan käyttöön Pohteen koko hyvinvointialueella. Tehtävänkuva on laadittu yhteistyössä lääkkeenmääräämishoitajien kanssa (11 työkokousta) sekä täydennetty hoitotyön ja lääketieteen edustajien kanssa. Käyttöönotto ei vaadi lisäresursseja tai rahoitusta, koska toiminta liittyy toimintatapojen ja työnjaon uudistamiseen. 

Hoidon tarpeen arviointiin integroidaan lääkkeenmääräämishoitajalle hoitoon ohjautumisen prosessi. Ohjautumisen prosessi on vaatinut yhteistyötä hoidon tarpeen arviointiin osallistuvien kanssa. Prosessi päivitetään v.2026 etävastaanoton osalta. 

Sairaanhoitajan polku lääkkeenmääräämishoitajaksi on kuvattu ja tehty koulutussuunnitelma. Lisäksi on laadittu täydennyskoulutussuunnitelma lääkkeenmääräämishoitajille. Koulutussuunnitelmat ovat vaatineet yhteistyötä hoitotyön johdon, koulutustyöryhmän, talouspalvelujen ja hankintapalvelujen kanssa. Koulutuksiin osallistuminen vaatii aikaa ja määrärahavarauksia seuraaville vuosille. 

Jatkossa hoitotyön johto ja lähiesihenkilöt seuraavat toimintamallien implementointia ja arvioivat mahdollisia muutostarpeita.

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille

Alueellisesti lääkkeenmääräämishoitajan toimintamalli on ollut jo tuttu (v.2012 alkaen) ja toisaalla ei ole tunnistettu tälle tarvetta. Tehtävänkuvan luominen koko hyvinvointialueelle on vaatinut erilaisten toimintatapojen ja käytäntöjen tunnistamista sekä yhtenäistämistä. Yhteistyö lääkkeenmääräämishoitajien sekä hoitotyön ja lääketieteellisen johdon kanssa on ollut välttämätöntä. 

Tilastoinnin toimintamallin luominen uuteen potilastietojärjestelmään on ollut haastavaa. Uuden potilastietojärjestelmän ominaisuuksien ymmärtäminen ja selkeyttäminen on vaatinut opiskelua. Palveluresurssien ja tilastointien viimeistelyt tehdään alkuvuoden 2026 aikana, kun Esko-potilastietojärjestelmä otetaan käyttöön perusterveydenhuollossa. 

Koulutus- ja täydennyskoulutussuunnitelma on vaatinut yhteistyötä lääkkeenmääräämishoitajien esihenkilöiden ja koulutustyöryhmän kanssa. Oleellisia yhteistyökumppaneita on ollut myös talous- ja hankintapalvelut sekä koulutusorganisaatiot.

Näitä toimintamalleja voi soveltaa myös muihin palveluihin, kun halutaan saada ammattilaisten rooliin selkeyttä, tunnettavuutta ja osaamisen parempaa hyödyntämistä. Toimintamalliin osallistuvat ammattilaiset kannatta ottaa mukaan suunnitteluun. Terveyspalveluiden johdon, hoitotyön johdon ja lääketieteellisen johdon tuki ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta lääkkeenmääräämishoitajan rooli tunnustetaan ja saadaan laajennettua koko alueelle (33 soteyksikköä).

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lääkkeenmääräämissairaanhoitajien yhteinen tehtävänkuva on tuonut lääkkeenmääräämishoitajan tehtävän näkyväksi koko alueella, edistänyt tietoisuutta ja arvostusta tehtävää kohtaan. Lääkkeenmääräämishoitajille ohjautumista on tehostettu ja heidän hoitamat potilasryhmät on kuvattu.  

Koulutus- ja täydennyskoulutussuunnitelma ovat tukemassa lääkkeenmääräämishoitajien ammatillista kehittymistä. Mielenkiinto lääkkeenmääräämiskoulutusta kohtaan on lisääntynyt. Lääkkeenmääräämishoitaja koulutuksen aloittaa viisitoista uutta opiskelijaa.  Uusien lääkkeenmääräämishoitajien koulutuksen myötä heidän rooli moniammatillisen tiimin jäsenenä vahvistuu sekä roolin vahvistuminen edistää hoidon laatua ja jatkuvuutta.