LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISHOITAJIEN (LMEP) TOIMINTAMALLI: Laajavastuinen tehtävänkuva ja toimintatapojen yhtenäistäminen vastaanottopalveluissa | Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Tavoitteena on vastaanottopalvelujen LMEP-hoitajien työpanoksen täysi hyödyntäminen kohti itsenäisiä vastaanottoja - palvelutarvetta, osaamista ja koulutusta vastaavilla, yhtenäisillä laajavastuisilla tehtävänkuvilla ja toimintatavoilla.

Toimintaympäristö

Lääkkeenmääräämishoitajien (LMEP-hoitajien) toimintamallin kehittäminen on varsin ajankohtainen aihe. Väestön ikääntyminen ja hoitoon pääsyn haasteet lisäävät painetta kehittää uusia toimintamalleja ja tehtävien uudelleenjakoa, samalla kun hyvinvointialueet etsivät taloudellisesti kustannustehokkaita ratkaisuja. Lainsäädännölliset uudistukset tukevat lääkkeenmääräämisoikeuden hyödyntämistä ja laajentamista, mutta edellyttävät myös selkeitä säädöksiä ja koulutusvaatimuksia laadunvarmistuksen ja riskienhallinnan tueksi. Laajavastuisen hoitotyön roolin vahvistaminen sekä moniammatillisen yhteistyön edistäminen ovat keskeisiä toimintakulttuurien muutostekijöitä. Lisäksi digitalisaatio ja etäpalvelujen kasvu muuttavat hoitotyön ympäristöä ja vaativat myös uusia toimintatapoja. 

Tavoiteltu muutos

Avaintekijöitä: Yhtenäiset tehtävänkuvat ja toimintatavat, osaamisen suuntaaminen ja vahvistaminen, toimiva työnjako ja konsultoiva yhteistyö lääkäreiden kanssa.

Tavoitteet ja hyödyt

  • Hyödyntää LMEP-hoitajien osaamista ja työpanosta itsenäisissä vastaanotoissa palvelutarpeen, koulutuksen ja osaamisen mukaisesti
  • Vähentää hukkatyötä ja lisää kustannustehokkuutta oikean ammattilaisen ohjautuvuuden kautta
  • Yhtenäistää toimintatapoja mm. kirjaamisen, tilastoinnin, sairausloman kirjoitusoikeuksien, konsultaatiotuen sekä tutkimus- ja toimenpideoikeuksien osalta
  • Selkeyttää työnjakoa ja vahvistaa konsultoivaa yhteistyötä lääkäreiden kanssa
  • Määritellä ja selkeyttää toimivaltuudet sekä laajavastuinen tehtävänkuva
  • Tehostaa hoitotyötä ja resurssien käyttöä
  • Parantaa hoidon saatavuutta, jatkuvuutta ja vastaanottojen tasalaatuisuutta
  • Vähentää lääkärien kuormitusta
  • Tukea asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen saavutettavuutta
  • Mahdollistaa etävastaanottojen hyödyntäminen tulevaisuudessa
  • Ylläpitää ja vahvistaa ammatillista osaamista
Muutoksen mittaaminen

Hoitotyön johto/lähiesihenkilöt seuraavat ja arvioivat jatkossa tehtävänkuvien ja toimintatapojen toteutumista ja toimivuutta käytännön työssä. 

Seurantamittarit:

  • Tilastoinnit: käyntisyy/diagnoosi/toimenpidekoodit/sisältömerkinnät, ohjautuvuus, käyntimäärät, lääkehoidon aloittaminen/jatkaminen/reseptipyynnöt lääkäreiltä, terveys- ja hoitosuunnitelmat
  • LMEP-hoitajien työhyvinvointi (= veto- ja pitovoima)
  • Konsultaatiotuen ja täydennyskoulutusten toteutuminen (=laadun- ja riskienhallinta)
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmänä olivat vastaanottopalvelujen LMEP-hoitajat, joiden roolia eli tehtävänkuvia ja toimintatapoja selkeytettiin ja yhtenäistettiin. 

Alkuselvityksenä toteutettiin laaja Webropol-kysely, jossa kartoitettiin hoitajien nykyisiä toimintatapoja ja työtehtäviä. Kyselyn suunnitteluun osallistui hoitotyön johto ja pari LMEP-hoitajaa. Kyselyyn vastasi 89,3 % vastaanottopalvelujen LMEP-hoitajista. Vastaukset tarjosivat kattavan kuvan nykytilanteesta ja kehittämistarpeista.

Keskeisiä kehittämistoiveita olivat:

  • Yhtenäiset työnkuvat ja toimintatavat
  • Osaamisen suuntaaminen ja vahvistaminen
  • Toimiva yhteistyö lääkäreiden kanssa

LMEP-hoitajat osoittivat vahvaa motivaatiota roolinsa laajentamiseen, erityisesti suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen hoitoon, joka tukisi hoidon jatkuvuutta ja keventäisi lääkäreiden työkuormaa. Kyselyvastauksista koottiin kuva nykytilasta, jonka pohjalta laadittiin ehdotus yhtenäisistä toimintatavoista ja tehtävänkuvasta. 

Kehittämistyöhön osallistettiin prosessin eri vaiheissa hoitotyön johtoa, LMEP-hoitajia, lähiesihenkilöitä ja lääkäreitä. Lopulta valmis toimintamalli hyväksyttiin johtoryhmissä ja esiteltiin LMEP-hoitajille sekä vastaanottopalvelujen lähiesihenkilöille. Esittelyn jälkeen kerättiin palautetta tehtävänkuvasta, toimintatavoista ja koulutussisällöstä. Kuukauden kuluttua esittelystä järjestettiin kyselytunti, jossa käsiteltiin esiin nousseita kysymyksiä ja epäselvyyksiä. Lisäksi tarjottiin mahdollisuus esittää kysymyksiä sähköpostitse, jotta jokainen sai tarvittaessa myös yksilöllistä tukea ja selkeytystä.

Ratkaisun perusidea

Lääkkeenmääräämishoitajien (LMEP-hoitajien) toimintamalli kokoaa yhteen yhtenäisen tehtävänkuvan, laajavastuisen roolin sekä selkeät toimintatavat ja pelisäännöt. Tavoitteena on hyödyntää hoitajien osaamista optimaalisesti, parantaa palvelujen saatavuutta ja vapauttaa lääkärien aikaa vaativampiin potilastapauksiin. Työpanos suunnataan itsenäisiin vastaanottoihin palvelutarpeen, osaamisen ja koulutuksen mukaisesti. 

Tehtävänkuva kattaa:

  • Kiireelliset ja kiireettömät vastaanotot
  • Hoitotakuun mukaiset selvittelyt ja tutkimusten käynnistämiset
  • Pitkäaikaissairaiden seurannan
  • Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatimisen
  • Lääkityksen aloittamisen ja jatkamisen hoitosuunnitelman mukaan
  • Ihomuutosten arvioinnin ja pienet toimenpiteet (lisäkoulutuksella)

Alkuselvitysten avulla tunnistettiin keskeiset yhtenäistämistä vaativat toimintatavat sekä tarve työnjaon selkeyttämiselle ja osaamisen täysimääräiselle hyödyntämiselle. Samalla korostui LMEP-hoitajan roolin tunnistamisen ja hyväksymisen merkitys sekä muiden ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta. Roolin vakiinnuttaminen nähtiin tärkeänä osana palvelujen kehittämistä.

LMEP-hoitajien työ kytkeytyy tiiviisti moniammatilliseen vastaanottopalveluun, jossa hoitajilla on useita rooleja. Yhteistyö lääkäreiden ja muiden ammattilaisten kanssa toteutetaan sovituin työnjakokäytännöin ja joustavalla konsultaatiotuella. Potilaat ohjataan LMEP-hoitajalle silloin, kun he hyötyvät hoitajan syvemmästä osaamisesta, kliinisestä tutkimisesta ja lääkkeenmääräämisoikeudesta.

Toimintamallin tueksi laadittiin kirjallinen toimivaltamääräys, joka sisältää tarkennetun tehtävänkuvan. Tämä tukee laadunvarmistusta ja riskienhallintaa. Toimintamalli ja kirjallinen kuvaus luovat perustan tehokkaalle, asiakaslähtöiselle ja laajavastuiselle LMEP-hoitajatyölle sekä hyvinvointialueen tasalaatuisille palveluille. 

Laajavastuista tehtävänkuvaa pilotoitiin kahden hankkeen yhteistyöllä Seinäjoen sote-keskuksen kiirevastaanotolla sekä osana hoidon jatkuvuuden tiimimallia. Kirjallinen ajanvarausohjeistus paransi asiakkaiden ohjautumista oikealle ammattilaiselle, lisäsi hoitajan työskentelyn itsenäisyyttä ja vähensi lääkärin konsultaatiotarvetta. Etävastaanottojen (chat, video, puhelu, kiireetön viesti) suunnittelu on heillä myös käynnissä, ja niiden toteutus odottaa asetuksen muutosta, joka mahdollistaa lääkkeenmääräämisen myös etä- ja puhelinvastaanotoilla vuoden 2026 alkupuolella. Tätä ennakoiden kaikki LMEP-hoitajat koulutettiin etä(video)vastaanottoihin. Etävastaanotot laajentavat palvelujen saavutettavuutta ja tukevat asiakaslähtöisyyttä.

Keskeiset uudistukset toimintamallissa

  • Laajavastuisen tehtävänkuvan ajanvarausohje: LMEP-hoitajan vastaanotolle ohjattavat potilaat
  • Toimivaltamääräys sisältäen laajavastuisen tehtävänkuvan, työtehtävien tarkenteet ja ohjeet
  • Vastaanoton toteutusvaihtoehdot, jotka valitaan toimintayksiköissä palvelutarpeen mukaan:
    • Hybridimalli: yhdistää kiireelliset ja kiireettömät vastaanotot tukien kokonaisvaltaisuutta, yhden pysähdyksen taktiikkaa ja hoidon jatkuvuutta
    • Erittelymalli: kiireelliset ja kiireettömät vastaanotot järjestetään erillään vuoropäivin tai  vuoroviikoin
    • Erilliset toimenpidevastaanottopäivät: luomi/ihomuutosten arviointi tai toimenpiteet järjestetään toimintayksikön tarpeen mukaan lisäkoulutettujen LMEP-hoitajien toimesta
  • Yhtenäiset ammattinimikkeet:
    • LMEPsh / Sairaanhoitaja, LMEP erikoispätevyys
    • LMEPth / Terveydenhoitaja, LMEP erikoispätevyys
  • Yhtenäiset toimintatavat ja pelisäännöt
  • Yhtenäiset tilastointikäytännöt
  • Erillinen vastaanottolaji 0LMEP ja sisältömerkinnät; reseptin kirjoittamisesta, uusimisesta tai reseptipyynnöstä lääkäriltä
  • Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt: vastaanoton sisältöä ohjaavien mallipohjien käyttöönotto
  • Terveys- ja hoitosuunnitelma -sovelluksen koulutus ja käyttöönotto pitkäaikaissairaiden vastaanotoilla
  • Etä(video)vastaanottojen koulutukset ennakoiden asetusmuutosta
  • LMEP-verkostokanavan perustaminen tiedottamista ja vertaistukea varten Teams:iin
  • Laajavastuisen tehtävänkuvan koulutustarvekysely, jonka pohjalta käynnistettiin koulutustarpeiden suunnittelu osaamisen vahvistamiseksi
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

LMEP-hoitajien toimintamalli sisältää laajavastuisen tehtävänkuvan, toimintaohjeita ja yhtenäistettyjä pelisääntöjä. Sen käyttöönotto ei sinänsä vaadi lisäresursseja tai rahoitusta, koska muutokset liittyvät pääasiassa toimintatapojen ja työnjaon uudistamiseen. Muutoksen laajuus vaihtelee yksiköittäin – joillekin se merkitsi suurempaa muutosta, toisille vähäisempää. Laajavastuiseen tehtävänkuvaan perustuva lisäkoulutustarve kuitenkin selvitettiin ja koulutusten suunnittelu käynnistettiin. Koulutukset toteutetaan pääosin organisaation omana toimintana ja sitä kautta toki sitten vaativat resursseja. 

Toimintamalli esiteltiin lähiesihenkilöille ja LMEP-hoitajille. Esittelypäivässä vahvistettiin osaamista koulutussisällöillä, jotka käsittelivät pitkäaikaissairauksien seurantaa ja hoidon yksilöllisiä tavoitteita. Materiaalit tallennettiin LMEP-hoitajien Teams-kanavalle, johon myös lähiesihenkilöillä on pääsy. Toimintamallin pohjalta laadittiin toimivaltamääräys sekä tarkennettu kirjallinen tehtävänkuva. 

Toimeenpanoa tukemaan järjestettiin erillinen kyselytunti, jossa käsiteltiin tehtävänkuvaan ja toimintatapojen yhtenäistämiseen liittyviä kysymyksiä. Toimintamalli käytiin lisäksi läpi yhdessä lähiesihenkilöiden ja lähiylilääkäreiden kanssa. LMEP-hoitajien tehtäväksi annettiin tiedottaa tehtävänkuvastaan oman yksikön ammattilaisille yhdessä esihenkilön kanssa sekä sopimaan lääkäreiden kanssa yhteistyökäytännöistä. 

Käyttöönotto toteutettiin yksiköissä lähiesihenkilöiden tuella. Ohjausta ja neuvontaa tarjottiin sekä esihenkilöille että LMEP-hoitajille. Toimintamallin kehittämiseen käytettiin aikaa ja henkilöstöresursseja erityisesti hoitotyön johdon osalta, mutta myös kentän ääntä kuultiin koko prosessin ajan. Jatkossa hoitotyön johto ja lähiesihenkilöt seuraavat toimintamallin toteutumista käytännön työssä ja arvioivat mahdollisia muutostarpeita.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Samaa rakennetta hyödynnettiin myös muiden erikoistuneiden hoitajien toimintamallien kehittämisessä hyvinvointialueella. LMEP-hoitajien osalta toimintamalli on kuitenkin laajempi: se sisältää paitsi toimintatapojen yhtenäistämisen, myös laajavastuisen tehtävänkuvan sekä toimivaltuuksien ja vastuiden tarkemman määrittelyn. Tämä tekee kokonaisuudesta merkittävästi monipuolisemman. 

Kahdeksan sote-keskuksen toimintatapojen yhteensovittaminen sekä resurssi- ja roolierot toivat haasteita yhtenäistämisen toteuttamiseen. Näiden eroavaisuuksien vuoksi toimintamalliin sisällytettiin joustavia soveltamisratkaisuja, jotka mahdollistavat mallin käytön erilaisissa toimintaympäristöissä ja tukevat sen juurtumista koko hyvinvointialueella.

Toimintamallimateriaalin tulee olla helposti löydettävissä, jotta siihen voidaan tarvittaessa palata. Tästä huolimatta säännöllinen kertaus ja muistuttelu ovat tarpeen, jotta toimintamallin sisältö vakiintuu osaksi arjen työtä.

Vaikka LMEP-hoitajia on toiminut vastaanottopalveluissa jo vuodesta 2012, roolin tunnustaminen ja selkeä erottaminen perinteisistä hoitajarooleista on edelleen ajankohtaista. Terveyspalvelujen ylimmän johdon, hoitotyön johdon, lähiesihenkilöiden ja lähiylilääkäreiden sitoutuminen toimintamallin käyttöönottoon ja hyväksymiseen on ratkaisevan tärkeää. Heidän tukensa ja hyväksyntänsä ovat avainasemassa, jotta laajavastuinen LMEP-hoitajarooli tunnustetaan osaksi vastaanottopalveluja – sekä muiden ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta. Tämä tukee kansallisia tavoitteita ja vie mallia lähemmäs myös kansainvälisiä käytäntöjä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työtehtävien sisällön, pelisääntöjen ja toimivaltuuksien määrittelyllä pyritään selkeyttämään LMEP-hoitajien roolia – ei vain heidän itsensä, vaan myös muiden ammattilaisten ja asiakkaiden näkökulmasta. Ammatillinen kehittyminen on jatkuva prosessi, jossa yhtenäiset kirjaamispohjat ja osaamisen vahvistaminen tukevat yhdenvertaista ja laadukasta palvelua. Yhtenäinen tilastointi puolestaan edistää tiedolla johtamista.

Toimintamallin toimivuus ja käytännön hioutuminen selviävät ajan myötä. Tavoitteena on, että LMEP-hoitajan rooli vakiintuu osaksi vastaanottopalveluja, vahvistaen moniammatillista yhteistyötä ja edistäen hoidon laatua ja jatkuvuutta.