LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISHOITAJIEN (LMEP) TOIMINTAMALLI: Laajavastuinen tehtävänkuva ja toimintatapojen yhtenäistäminen vastaanottopalveluissa | Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on vastaanottopalvelujen LMEP-hoitajien työpanoksen täysi hyödyntäminen kohti itsenäisiä vastaanottoja - palvelutarvetta, osaamista ja koulutusta vastaavilla, yhtenäisillä laajavastuisilla tehtävänkuvilla ja toimintatavoilla.
Lääkkeenmääräämishoitajien (LMEP-hoitajien) toimintamallin kehittäminen on varsin ajankohtainen aihe. Väestön ikääntyminen ja hoitoon pääsyn haasteet lisäävät painetta kehittää uusia toimintamalleja ja tehtävien uudelleenjakoa, samalla kun hyvinvointialueet etsivät taloudellisesti kustannustehokkaita ratkaisuja. Lainsäädännölliset uudistukset tukevat lääkkeenmääräämisoikeuden hyödyntämistä ja laajentamista, mutta edellyttävät myös selkeitä säädöksiä ja koulutusvaatimuksia laadunvarmistuksen ja riskienhallinnan tueksi. Laajavastuisen hoitotyön roolin vahvistaminen sekä moniammatillisen yhteistyön edistäminen ovat keskeisiä toimintakulttuurien muutostekijöitä. Lisäksi digitalisaatio ja etäpalvelujen kasvu muuttavat hoitotyön ympäristöä ja vaativat myös uusia toimintatapoja.
Avaintekijöitä: Yhtenäiset tehtävänkuvat ja toimintatavat, osaamisen suuntaaminen ja vahvistaminen, toimiva työnjako ja konsultoiva yhteistyö lääkäreiden kanssa.
Tavoitteet ja hyödyt
- Hyödyntää LMEP-hoitajien osaamista ja työpanosta itsenäisissä vastaanotoissa palvelutarpeen, koulutuksen ja osaamisen mukaisesti
- Vähentää hukkatyötä ja lisää kustannustehokkuutta oikean ammattilaisen ohjautuvuuden kautta
- Yhtenäistää toimintatapoja mm. kirjaamisen, tilastoinnin, sairausloman kirjoitusoikeuksien, konsultaatiotuen sekä tutkimus- ja toimenpideoikeuksien osalta
- Selkeyttää työnjakoa ja vahvistaa konsultoivaa yhteistyötä lääkäreiden kanssa
- Määritellä ja selkeyttää toimivaltuudet sekä laajavastuinen tehtävänkuva
- Tehostaa hoitotyötä ja resurssien käyttöä
- Parantaa hoidon saatavuutta, jatkuvuutta ja vastaanottojen tasalaatuisuutta
- Vähentää lääkärien kuormitusta
- Tukea asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen saavutettavuutta
- Mahdollistaa etävastaanottojen hyödyntäminen tulevaisuudessa
- Ylläpitää ja vahvistaa ammatillista osaamista
Hoitotyön johto/lähiesihenkilöt seuraavat ja arvioivat jatkossa tehtävänkuvien ja toimintatapojen toteutumista ja toimivuutta käytännön työssä.
Seurantamittarit:
- Tilastoinnit: käyntisyy/diagnoosi/toimenpidekoodit/sisältömerkinnät, ohjautuvuus, käyntimäärät, lääkehoidon aloittaminen/jatkaminen/reseptipyynnöt lääkäreiltä, terveys- ja hoitosuunnitelmat
- LMEP-hoitajien työhyvinvointi (= veto- ja pitovoima)
- Konsultaatiotuen ja täydennyskoulutusten toteutuminen (=laadun- ja riskienhallinta)
Kehittämistyön kohderyhmänä olivat vastaanottopalvelujen LMEP-hoitajat, joiden roolia eli tehtävänkuvia ja toimintatapoja selkeytettiin ja yhtenäistettiin.
Alkuselvityksenä toteutettiin laaja Webropol-kysely, jossa kartoitettiin hoitajien nykyisiä toimintatapoja ja työtehtäviä. Kyselyn suunnitteluun osallistui hoitotyön johto ja pari LMEP-hoitajaa. Kyselyyn vastasi 89,3 % vastaanottopalvelujen LMEP-hoitajista. Vastaukset tarjosivat kattavan kuvan nykytilanteesta ja kehittämistarpeista.
Keskeisiä kehittämistoiveita olivat:
- Yhtenäiset työnkuvat ja toimintatavat
- Osaamisen suuntaaminen ja vahvistaminen
- Toimiva yhteistyö lääkäreiden kanssa
LMEP-hoitajat osoittivat vahvaa motivaatiota roolinsa laajentamiseen, erityisesti suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen hoitoon, joka tukisi hoidon jatkuvuutta ja keventäisi lääkäreiden työkuormaa. Kyselyvastauksista koottiin kuva nykytilasta, jonka pohjalta laadittiin ehdotus yhtenäisistä toimintatavoista ja tehtävänkuvasta.
Kehittämistyöhön osallistettiin prosessin eri vaiheissa hoitotyön johtoa, LMEP-hoitajia, lähiesihenkilöitä ja lääkäreitä. Lopulta valmis toimintamalli hyväksyttiin johtoryhmissä ja esiteltiin LMEP-hoitajille sekä vastaanottopalvelujen lähiesihenkilöille. Esittelyn jälkeen kerättiin palautetta tehtävänkuvasta, toimintatavoista ja koulutussisällöstä. Kuukauden kuluttua esittelystä järjestettiin kyselytunti, jossa käsiteltiin esiin nousseita kysymyksiä ja epäselvyyksiä. Lisäksi tarjottiin mahdollisuus esittää kysymyksiä sähköpostitse, jotta jokainen sai tarvittaessa myös yksilöllistä tukea ja selkeytystä.