Pilotin aikana arviointitiimeihin otettiin yhteyttä Excel-taulukon perusteella 26 kertaa. Yhteydenotoista 85 % tuli Satasairaalan päivystyksestä ja 15 % Rauman kiirevastaanotolta. Pilotin aikana nopeaa kotiutusta edellyttävät kotikäynnin toteuttava taho oli 60 % asiakastapauksista Porin arviointitiimi, 24 % Rauman arviointitiimi ja 16 % säännöllisen kotihoidon tiimi. Käynneistä 68 % ei johtanut kotihoidon asiakkuuteen. 

Pilotin aikaisia viiveitä yhteydenotosta asiakkaan kotiutukseen ja kotihoidon käyntiin tarkastellessa todettiin, että kotiutuneet asiakkaat eivät pääsääntöisesti tarvinneet kotiutuksen tueksi akuutteja kotihoidon palveluja. Kotiutuneista asiakkaista 4 % tarvitsi arviointitiimin kotikäynnin kotiutumispäivänä. Pilotissa kotiutuneista asiakkaista 21 % oli kotiutunut ennen lähettävän tahon yhteydenottoa arviointitiimiin. 

Pilotissa avattiin toimiva keskusteluyhteys kotiuttavan ja vastaanottavan tahon välille. Yksiköiden väliset vierailut lisäsivät molemminpuolista ymmärrystä kotiutusprosessista, vahvistivat luottamusta toimintamalliin ja tukivat sujuvampaa sekä turvallisempaa kotiuttamista, mikä vähensi osastopaikkojen sekä arviointi- ja kuntoutusjaksojen käyttöä ja ikääntyneitä kuormittavia potilassiirtoja. Saavutetun yhteyden avulla voidaan aiempaa paremmin tunnistaa asiakkaat, jotka voivat kotiutua nopeasti kotihoidon palveluiden turvin.

Pilotti vastasi tarpeeseen vähentää ikääntyneiden päivystysaltistusta, joka lisää delirium-riskiä ja heikentää toimintakykyä, sekä tarjota heille turvallisempi, kotona toteutettava hoidon aloitus. Toimintamalli loi uuden ja toimivan keskusteluyhteyden päivystyksen tai kiirevastaanoton ja arviointitiimien välille, mutta yhteydenottojen määrä jäi selvästi odotettua pienemmäksi. Pilotin toteutus osoitti, että suurin osa ohjautuneista asiakkaista oli hyväkuntoisia, heidän avuntarpeensa oli vähäinen ja usein luonteeltaan kiireetöntä. Henkilöstön kokemuksissa korostui tarve selkeyttää rooleja, ohjauspolkuja ja fraasipohjan käyttöä.

Jatkossa eri toimijoiden välille tulee muodostaa konsensus käytössä olevien asiointikanavien käyttötarkoituksista. Toimijoiden välistä yhteistyötä on tarpeen tiivistää, jotta saavutetaan yhteinen ymmärrys ja pystytään tarkoituksenmukaiset asiakkaat kotiuttamalla edesauttamaan jatkohoitopaikkojen riittävyyttä.  Sote-ammattilaisten palveluverkko-osaamista tulee vahvistaa, ja ikääntyneiden kotiin annettavia palveluja on tärkeää tehdä näkyvämmiksi esimerkiksi eri toimipisteiden näyttöjen kautta (asiakas- ja palveluohjaus, kotihoito, palveluihin hakeutuminen). Lisäksi on kartoitettava, miten nopeat kotiutukset voidaan mahdollistaa yhtenäisesti koko Sata-alueella.  Yksi keskeinen jatkokehittämiskohde on älykkään, reaaliaikaista tietoa hyödyntävän ohjaus- ja arviointijärjestelmän luominen, joka tukee asiakkaiden sujuvaa siirtymistä tarkoituksenmukaiseen palvelumuotoon. 

Pilotinaikainen toiminta jatkuu osana palvelutuotannon normaalia toimintaa.