Kotihoidon koordinaatiokeskus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Pilotoidaan toimintamalli, jossa koordinaatiokeskus koordinoi turva-auttamiskäynnit, sosiaali- ja kriisipäivystyksen nostotehtävät sekä teknologian hälytykset suoraan tarkoituksenmukaiselle kotihoidon työntekijälle reaaliaikaisen tilannekuvan avulla.

Toimintaympäristö

Poliittiset tekijät

  • Hyvinvointialueiden päätökset palveluiden järjestämisestä ja resurssien kohdentamisesta.
  • Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaukset (esim. digitalisaation, etäpalveluiden ja teknologian hyödyntäminen kotihoidossa).

Yhteiskunnalliset tekijät

  • Väestön ikääntyminen ja kasvava kotihoidon tarve.
  • Kaupungistuminen vs. harvaan asuttujen alueiden palveluiden järjestäminen.
  • Kansalaisten odotukset palveluiden laadusta, saatavuudesta ja turvallisuudesta.

Lainsäädännölliset tekijät

  • Asiakastietolaki ja tietosuoja-asetukset reaaliaikaisen tiedon käsittelyssä.
  • Potilasturvallisuutta ja hoidon laatua koskevat säädökset.
  • Työaikalainsäädäntö ja työhyvinvointiin liittyvät säädökset, jotka vaikuttavat työn organisointiin.

Taloudelliset tekijät

  • Julkisen talouden tilanne ja hyvinvointialueiden rahoitus.
  • Teknologian hankinta- ja ylläpitokustannukset suhteessa saavutettuihin säästöihin.
  • Työvoimapula ja sen aiheuttamat kustannuspaineet.

Kulttuuriset tekijät

  • Suhtautuminen kotihoidon digitalisaatioon (sekä henkilöstön että asiakkaiden keskuudessa).
  • Sukupolvien erot teknologian käytössä ja hyväksynnässä.
  • Perheiden ja omaisten rooli hoivassa eri kulttuurisissa konteksteissa.

Sosiaaliset tekijät

  • Työntekijöiden työhyvinvointi, kuormitus ja työssä pysyminen.
  • Asiakkaiden yksinäisyys ja sosiaalisen tuen tarve.
  • Henkilöstön ja asiakkaiden välinen luottamus teknologian hyödyntämisessä.

Ympäristötekijät

  • Liikkumistarpeiden ja -reittien optimointi vähentää päästöjä.
  • Kestävä kehitys osana julkisia hankintoja ja palveluiden järjestämistä.
  • Sään ja poikkeustilanteiden (esim. myrskyt, pandemiat) vaikutukset kotihoidon järjestämiseen.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kotihoidon asiakkaat

  • Säännöllistä kotihoitoa tarvitsevat
  • Tilapäistä apua tarvitsevat (esim. sairastumisen tai leikkauksen jälkeen).
  • Kuntouttavalla arviointijaksolla olevat asiakkaat.
  • Turvapuhelin- ja etähoitopalveluiden käyttäjät.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen arvion perusteella äkillistä kotihoidon apua tarvitsevat

  • Akuuttiapua tarvitsevat (hälytystilanteet, kriisit).

Kotihoidon henkilöstö ja resurssien hallinta

  • Hoitajat, jotka tekevät asiakaskäyntejä.
  • Koordinaatiokeskuksen työntekijät, jotka vastaavat suunnittelusta ja optimoinnista.

Läheiset ja omaiset

  • Epäsuorasti mukana palvelun käyttäjinä ja tukijoina, erityisesti turvapuhelin- ja kriisitilanteissa.
Ratkaisun perusidea

Kotihoidon koordinaatiokeskuksen toimintamallia pilotoidaan Satakunnan hyvinvointialueen kotihoidon eteläisen alueen kunnissa: Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Eura ja Säkylä. Kotihoidon koordinaatiokeskus ottaa  tiedon auttamis- ja hälytyskäyntien tarpeesta yhteistyötahoilta. Koordinaatiokeskus luo käynnin toiminnanohjaus järjestelmässä ja valitsee käynnin suorittavan hoitajan reaaliaikaisesta päivänkulku-näkymästä.

Toimintamallissa kotihoidon koordinaatiokeskuksen tavoitteena on:

  • Luoda kokonaiskuva kotihoidosta
  • Tehostaa resurssien käyttöä
  • Turvata asiakkaiden saama palvelu kaikissa tilanteissa: hälytykset, turvapuhelin ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen auttamiskäynnit koordinoidaan hallitusti toiminnanohjausjärjestelmässä.
  • Vähentää häiriöitä kotihoidon kentällä: hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön, kun keskeytyksiä, päällekkäisyyksiä ja häiriöviestintää vähennetään.
  • Mahdollistaa tiedolla johtaminen: reaaliaikainen tieto tukee päätöksentekoa, ennakointia ja toiminnan kehittämistä.

Asiakasnäkökulma

  • Ratkaisu varmistaa, että asiakkaiden tarpeet tulevat huomioiduksi oikea-aikaisesti ja turvallisesti riippumatta siitä, onko kyse säännöllisestä, tilapäisestä vai akuuttipalvelusta.
  • Asiakkaiden hoito- ja palvelut ovat luotettavia, ennakoitavia ja häiriöttömiä.
  • Teknologian (etähoito, turvapuhelin) avulla palvelua voidaan laajentaa ja muokata yksilöllisiin tarpeisiin.

Organisaation näkökulma

  • Ratkaisu tukee resurssien joustavaa liikuttelua, mikä on välttämätöntä työvoimapulan ja kasvavan palvelutarpeen oloissa.
  • Koordinaatiokeskus toimii myös häiriönhallinnan ja kriisitilanteiden selkärankana, jolloin palveluiden jatkuvuus turvataan.
  • Toimintamalli yhdistää optimoinnin, resursoinnin ja koordinoinnin, joten yksiköt eivät toimi irrallaan vaan yhtenä kokonaisuutena.