Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Alkutilanteessa maahanmuuttajavanhemmat ja heidän lapsensa kohtaavat usein matalan kynnyksen palveluiden puutetta: vanhemmilla on vähän mahdollisuuksia vertaistukeen, suomen kielen harjoitteluun ja tutustumiseen paikallisiin palveluihin, ja lapset tarvitsevat turvallista ohjattua toimintaa. Opiskelijoilla puolestaan on rajalliset mahdollisuudet saada käytännön kokemusta monikulttuurisessa kasvatus- ja ohjaustyössä.
Toimintamalli linkittyy strategisesti kotoutumisen, varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, oppilaitosten työelämälähtöiseen opetukseen sekä monikulttuurisen osaamisen vahvistamiseen. Malli tukee myös osallisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä yhteiskunnassa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintaa ohjaavat moninaiset tekijät. Poliittisesti ja lainsäädännöllisesti kehittämistä tukevat kotouttamista, varhaiskasvatusta ja ammatillista koulutusta ohjaavat säädökset sekä Opetushallituksen määräykset harjoittelun ja näyttöjen toteuttamisesta. Yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti malli vastaa maahanmuuttajaperheiden tarpeisiin, tukee osallisuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Taloudellisesti malli hyödyntää oppilaitoksen resursseja tehokkaasti ja voi olla osa kunnan tai hyvinvointialueen palveluverkkoa. Kulttuurisesti malli edistää monikulttuurista ymmärrystä ja kohtaamista. Ympäristötekijöistä huomioidaan turvalliset ja esteettömät tilat sekä mahdollisuus hyödyntää kampuksen olemassa olevia tiloja matalan kynnyksen toiminnassa.
Malli on sovellettavissa myös korkeakouluihin, kuten sosionomi- tai yhteisöpedagogiopiskelijoille, kun pedagoginen suunnittelu ja resurssit mukautetaan opiskelijaryhmän osaamiseen ja opintokokonaisuuksiin.
Asiakasnäkökulma: Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat matalan kynnyksen tukea arjen ja kotoutumisen haasteisiin, vertaistukea, ohjausta palveluihin tutustumiseen sekä mahdollisuuden keskittyä opiskeluun tai virallisten asioiden hoitoon. Lapset tarvitsevat turvallista ohjattua toimintaa, sosiaalisten taitojen ja kielen kehityksen tukemista.
Ammattilainen/opiskelija: Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat tarvitsevat aitoja harjoittelu- ja oppimisympäristöjä, joissa voi soveltaa opittua käytäntöön ja kehittää ammatillista osaamista monikulttuurisessa ympäristössä.
Organisaatio/opillaitos: Oppilaitoksen näkökulmasta toiminta tukee opetuksen monipuolistumista, opiskelijoiden opintojen etenemistä ja valmistumista, vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä parantaa oppilaitoksen imagoa ja vetovoimaa.
Yhteiskunta: Toimintamalli edistää kotoutumista, osallisuutta, varhaista oppimista ja vähentää eriarvoisuutta, vastaten sosiaalisesti merkittäviin tarpeisiin.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys: Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ja heidän lapsensa sekä ammattioppilaitoksen kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat. Asiakasymmärryksen perusteella vanhemmat kaipaavat matalan kynnyksen tukea arjen haasteisiin, vertaistukea sekä mahdollisuutta keskittyä opiskeluun tai virallisten asioiden hoitoon. Lapset tarvitsevat turvallista ohjattua toimintaa, joka tukee sosiaalisten taitojen, kielen ja varhaisen oppimisen kehittymistä. Opiskelijat hyötyvät käytännön oppimisesta, harjoittelusta ja mahdollisuudesta suorittaa opintoihin liittyviä näyttöjä. Vanhempia on osallistettu toiminnan kehittämiseen palautteen, keskustelujen ja työpajojen kautta, ja lapset osallistuvat toimintaan ikätasonsa mukaisesti, jolloin toimintamalli tukee osallistamista ja yhteiskehittämistä.
- Kohderyhmän ensisijaisuus: kotona lapsia hoitavat, työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajavanhemmat, jotka tarvitsevat vertaistukea ja tukea kotoutumiseen.
- Malli soveltuu myös muille perheille ja vanhemmille, kun toimintaa järjestetään joustavasti, esimerkiksi eri kellonaikoihin ja eri tukimuotojen avulla (leikki, pedagoginen ohjaus, vertaistuki, tiedon jakaminen palveluista).
- Lapset osallistuvat ohjattuun toimintaan, jossa huomioidaan sosiaaliset taidot, kieli, leikki, liikunta, musiikki ja taide.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin avulla pyritään saavuttamaan muutoksia usealla tasolla:
- Lapset saavat turvallista, virikkeellistä ja ohjattua toimintaa, joka tukee kielen, sosiaalisten taitojen ja varhaisen oppimisen kehittymistä.
- Vanhemmat saavat vertaistukea, tietoa palveluista ja mahdollisuuden keskittyä opiskeluun, kotoutumiseen ja arjen hallintaan.
- Opiskelijat saavat käytännön kokemusta monikulttuurisessa kasvatustyössä, voivat suorittaa opintoihin liittyviä näyttöjä ja harjoittelua sekä vahvistavat ammatillista osaamistaan.
- Oppilaitos hyötyy opetuksen monipuolistumisesta, opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemisesta, yhteisöllisyyden vahvistumisesta ja positiivisesta imagosta.
- Yhteiskunta hyötyy kotoutumisen tukemisesta, osallisuuden lisäämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä ja varhaiskasvatuksen laadun parantumisesta.
Mallin myötä tavoitellaan kokonaisvaltaista, kaksisuuntaista muutosta, jossa lapsi, vanhemmat, opiskelijat ja oppilaitos hyötyvät yhtä aikaa ja pitkällä aikavälillä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimintamallin vaikutuksia seurataan ja arvioidaan sekä lasten, vanhempien, opiskelijoiden että oppilaitoksen näkökulmasta. Arviointi perustuu tavoitteisiin, ja sen avulla varmistetaan, että kehittämisen suunta on oikea.
Arviointikysymykset
- Saavatko lapset turvallista ja kehitystä tukevaa toimintaa?
- Saavatko vanhemmat vertaistukea, tietoa palveluista ja mahdollisuuden keskittyä opiskeluun ja kotoutumiseen?
- Saavatko opiskelijat käytännön kokemusta ja mahdollisuuden suorittaa opintoihin liittyviä näyttöjä?
- Tukevatko tilat ja resurssit oppilaitoksen opetuksen tavoitteita ja yhteisöllisyyttä?
Arviointikriteerit ja indikaattorit
- Lapset: osallistumisen määrä, leikki- ja toimintakokemusten laatu, sosiaalisten taitojen ja kielen kehityksen seuranta havainnoinnilla ja opettajien raporteilla
- Vanhemmat: osallistumisen määrä, saatu vertaistuki, tieto palveluista, itsearviointi ja palautekyselyt
- Opiskelijat: suoritetut harjoittelut ja näytöt, itsearviointi, opettajien arviointi käytännön taidoista
- Oppilaitos: opiskelijoiden opintojen eteneminen, tilojen hyödyntäminen, palautteet opettajilta ja hallinnolta
Menetelmät
- Säännölliset havainnot ja dokumentointi lapsiryhmistä
- Kyselyt ja palautekeskustelut vanhemmille
- Opiskelijoiden portfolio, itsearviointi ja opettajien arviointi
- Kehittäjäpalaverit, yhteiskehittämisen työpajat ja seurantadokumentointi oppilaitoksen näkökulmasta
Arvioinnin avulla voidaan tehdä tarvittavia muutoksia toimintaan ja varmistaa, että mallin tavoitteet toteutuvat sekä lasten, vanhempien, opiskelijoiden että oppilaitoksen näkökulmasta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin juurruttamiseksi ja levittämiseksi tarvitaan seuraavat tehtävät ja vaiheet:
- Suunnittelu ja valmistelu:
- Pedagogisten suunnittelijoiden ja opettajien osallistaminen, jotta toiminta sopii opintokokonaisuuksiin ja tukee opetussuunnitelmaa.
- Tilojen ja resurssien varaaminen turvalliseen ja esteettömään käyttöön lapsille ja vanhemmille.
- Henkilöstön sitouttaminen ja koulutus:
- Opiskelijoiden perehdyttäminen ohjaustehtäviin, materiaalien tuottamiseen ja näyttöjen toteutukseen.
- Opettajien roolien ja vastuiden selkeyttäminen, ohjauksen ja valvonnan varmistaminen.
- Toiminnan käynnistäminen ja pilotointi:
- Pilottijaksojen toteutus, seuranta ja palautejärjestelmien käyttöönotto.
- Vanhempien, lasten ja opiskelijoiden osallistaminen kehittämiseen ja palautteen kerääminen.
- Seuranta, arviointi ja kehittäminen:
- Säännöllinen arviointi havainnoinnin, palautekyselyjen ja opiskelijoiden arviointien avulla.
- Toiminnan muokkaaminen palautteen perusteella, esimerkiksi tilajärjestelyjen, aikataulun ja pedagogisten elementtien osalta.
- Vakiinnuttaminen:
- Toiminnan sisällyttäminen oppilaitoksen opintokokonaisuuksiin ja harjoittelujaksoihin.
- Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen ja jatkuva sitoutuminen oppilaitoksen, kunnan ja järjestöjen tasolla.
Resurssit: sitoutunut henkilöstö ja opiskelijat, pedagoginen osaaminen, turvalliset ja esteettömät tilat, materiaalit ja välineet, aika suunnitteluun ja arviointiin, mahdollinen rahoitus pilotoinnille ja jatkuvalle toiminnalle.
Tämän prosessin avulla toimintamallista voidaan tehdä vakiintunut ja jatkuva käytäntö, joka hyödyttää lapsia, vanhempia, opiskelijoita ja oppilaitosta.