Kohtaamisia kampuksella - yhdessä oppien (Kerhotoimintaa lapsille, osallisuutta vanhemmille ja oppimista opiskelijoille)
Kohtaamisia kampuksella - yhdessä oppien (Kerhotoimintaa lapsille, osallisuutta vanhemmille ja oppimista opiskelijoille)
Ammattioppilaitoksen kampuksella toteutettava matalan kynnyksen perhetoiminta, jossa lapset saavat opiskelijoiden ohjaamaa toimintaa ja vanhemmat vertaistukea, kielen harjoittelua ja ohjausta.
Toimintamallin nimi
Ammattioppilaitoksen kampuksella toteutettava matalan kynnyksen perhetoiminta, jossa lapset saavat opiskelijoiden ohjaamaa toimintaa ja vanhemmat vertaistukea, kielen harjoittelua ja ohjausta.
- Vertaistuki, suomen kielen harjoittelu ja palveluihin tutustuminen: Näitä järjestetään yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden sekä kunnan tai hyvinvointialueen palveluohjaajien kanssa. Tarvittaessa mukana voivat olla myös järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat. Malli edellyttää selkeää roolijakoa ja koordinointia, jotta vanhemmat saavat systemaattista tukea.
- Lastenhoito osana tutkintojen sisältöjä: Lasten ohjaus ja hoito voidaan integroida opiskelijoiden harjoitteluun ja opintokokonaisuuksiin, esimerkiksi kasvatustyön tai varhaiskasvatuksen kursseihin. Opiskelijat voivat myös toteuttaa näyttöjä ja käytännön projekteja, jotka tukevat heidän ammatillista oppimistaan.
Toimintaa ohjaavat moninaiset tekijät. Poliittisesti ja lainsäädännöllisesti kehittämistä tukevat kotouttamista, varhaiskasvatusta ja ammatillista koulutusta ohjaavat säädökset sekä Opetushallituksen määräykset harjoittelun ja näyttöjen toteuttamisesta. Yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti malli vastaa maahanmuuttajaperheiden tarpeisiin, tukee osallisuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Taloudellisesti malli hyödyntää oppilaitoksen resursseja tehokkaasti ja voi olla osa kunnan tai hyvinvointialueen palveluverkkoa. Kulttuurisesti malli edistää monikulttuurista ymmärrystä ja kohtaamista. Ympäristötekijöistä huomioidaan turvalliset ja esteettömät tilat sekä mahdollisuus hyödyntää kampuksen olemassa olevia tiloja matalan kynnyksen toiminnassa.
Malli on sovellettavissa myös korkeakouluihin, kuten sosionomi- tai yhteisöpedagogiopiskelijoille, kun pedagoginen suunnittelu ja resurssit mukautetaan opiskelijaryhmän osaamiseen ja opintokokonaisuuksiin.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys: Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ja heidän lapsensa sekä ammattioppilaitoksen kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat. Asiakasymmärryksen perusteella vanhemmat kaipaavat matalan kynnyksen tukea arjen haasteisiin, vertaistukea sekä mahdollisuutta keskittyä opiskeluun tai virallisten asioiden hoitoon. Lapset tarvitsevat turvallista ohjattua toimintaa, joka tukee sosiaalisten taitojen, kielen ja varhaisen oppimisen kehittymistä. Opiskelijat hyötyvät käytännön oppimisesta, harjoittelusta ja mahdollisuudesta suorittaa opintoihin liittyviä näyttöjä. Vanhempia on osallistettu toiminnan kehittämiseen palautteen, keskustelujen ja työpajojen kautta, ja lapset osallistuvat toimintaan ikätasonsa mukaisesti, jolloin toimintamalli tukee osallistamista ja yhteiskehittämistä.
- Kohderyhmän ensisijaisuus: kotona lapsia hoitavat, työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajavanhemmat, jotka tarvitsevat vertaistukea ja tukea kotoutumiseen.
- Malli soveltuu myös muille perheille ja vanhemmille, kun toimintaa järjestetään joustavasti, esimerkiksi eri kellonaikoihin ja eri tukimuotojen avulla (leikki, pedagoginen ohjaus, vertaistuki, tiedon jakaminen palveluista).
- Lapset osallistuvat ohjattuun toimintaan, jossa huomioidaan sosiaaliset taidot, kieli, leikki, liikunta, musiikki ja taide.
Toimintamallin juurruttamiseksi ja levittämiseksi tarvitaan seuraavat tehtävät ja vaiheet:
- Suunnittelu ja valmistelu:
- Pedagogisten suunnittelijoiden ja opettajien osallistaminen, jotta toiminta sopii opintokokonaisuuksiin ja tukee opetussuunnitelmaa.
- Tilojen ja resurssien varaaminen turvalliseen ja esteettömään käyttöön lapsille ja vanhemmille.
- Henkilöstön sitouttaminen ja koulutus:
- Opiskelijoiden perehdyttäminen ohjaustehtäviin, materiaalien tuottamiseen ja näyttöjen toteutukseen.
- Opettajien roolien ja vastuiden selkeyttäminen, ohjauksen ja valvonnan varmistaminen.
- Toiminnan käynnistäminen ja pilotointi:
- Pilottijaksojen toteutus, seuranta ja palautejärjestelmien käyttöönotto.
- Vanhempien, lasten ja opiskelijoiden osallistaminen kehittämiseen ja palautteen kerääminen.
- Seuranta, arviointi ja kehittäminen:
- Säännöllinen arviointi havainnoinnin, palautekyselyjen ja opiskelijoiden arviointien avulla.
- Toiminnan muokkaaminen palautteen perusteella, esimerkiksi tilajärjestelyjen, aikataulun ja pedagogisten elementtien osalta.
- Vakiinnuttaminen:
- Toiminnan sisällyttäminen oppilaitoksen opintokokonaisuuksiin ja harjoittelujaksoihin.
- Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen ja jatkuva sitoutuminen oppilaitoksen, kunnan ja järjestöjen tasolla.
Resurssit: sitoutunut henkilöstö ja opiskelijat, pedagoginen osaaminen, turvalliset ja esteettömät tilat, materiaalit ja välineet, aika suunnitteluun ja arviointiin, mahdollinen rahoitus pilotoinnille ja jatkuvalle toiminnalle.
Tämän prosessin avulla toimintamallista voidaan tehdä vakiintunut ja jatkuva käytäntö, joka hyödyttää lapsia, vanhempia, opiskelijoita ja oppilaitosta.
Kehitetyn avoimen päiväkodin myötä lapset saavat turvallista, ohjattua ja virikkeellistä toimintaa, joka tukee kielen, sosiaalisten taitojen ja varhaisen oppimisen kehittymistä. Vanhemmat saavat vertaistukea, tietoa palveluista ja mahdollisuuden keskittyä opiskeluun, kotoutumiseen ja arjen asioiden hoitoon. Opiskelijat hyötyvät käytännön kokemuksesta monikulttuurisessa ympäristössä ja voivat suorittaa harjoitteluun ja näyttöihin liittyviä tehtäviä, mikä vahvistaa ammatillista osaamista. Oppilaitos profiloituu yhteisöllisenä ja kotoutumista tukevana toimijana.