| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaa ohjaavat moninaiset tekijät. Poliittisesti ja lainsäädännöllisesti kehittämistä tukevat kotouttamista, varhaiskasvatusta ja ammatillista koulutusta ohjaavat säädökset sekä Opetushallituksen määräykset harjoittelun ja näyttöjen toteuttamisesta. Yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti malli vastaa maahanmuuttajaperheiden tarpeisiin, tukee osallisuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Taloudellisesti malli hyödyntää oppilaitoksen resursseja tehokkaasti ja voi olla osa kunnan tai hyvinvointialueen palveluverkkoa. Kulttuurisesti malli edistää monikulttuurista ymmärrystä ja kohtaamista. Ympäristötekijöistä huomioidaan turvalliset ja esteettömät tilat sekä mahdollisuus hyödyntää kampuksen olemassa olevia tiloja matalan kynnyksen toiminnassa.

Malli on sovellettavissa myös korkeakouluihin, kuten sosionomi- tai yhteisöpedagogiopiskelijoille, kun pedagoginen suunnittelu ja resurssit mukautetaan opiskelijaryhmän osaamiseen ja opintokokonaisuuksiin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alkutilanteessa maahanmuuttajavanhemmat ja heidän lapsensa kohtaavat usein matalan kynnyksen palveluiden puutetta: vanhemmilla on vähän mahdollisuuksia vertaistukeen, suomen kielen harjoitteluun ja tutustumiseen paikallisiin palveluihin, ja lapset tarvitsevat turvallista ohjattua toimintaa. Opiskelijoilla puolestaan on rajalliset mahdollisuudet saada käytännön kokemusta monikulttuurisessa kasvatus- ja ohjaustyössä.

Toimintamalli linkittyy strategisesti kotoutumisen, varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, oppilaitosten työelämälähtöiseen opetukseen sekä monikulttuurisen osaamisen vahvistamiseen. Malli tukee myös osallisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä yhteiskunnassa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma: Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat matalan kynnyksen tukea arjen ja kotoutumisen haasteisiin, vertaistukea, ohjausta palveluihin tutustumiseen sekä mahdollisuuden keskittyä opiskeluun tai virallisten asioiden hoitoon. Lapset tarvitsevat turvallista ohjattua toimintaa, sosiaalisten taitojen ja kielen kehityksen tukemista.

Ammattilainen/opiskelija: Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat tarvitsevat aitoja harjoittelu- ja oppimisympäristöjä, joissa voi soveltaa opittua käytäntöön ja kehittää ammatillista osaamista monikulttuurisessa ympäristössä.

Organisaatio/opillaitos: Oppilaitoksen näkökulmasta toiminta tukee opetuksen monipuolistumista, opiskelijoiden opintojen etenemistä ja valmistumista, vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä parantaa oppilaitoksen imagoa ja vetovoimaa.

Yhteiskunta: Toimintamalli edistää kotoutumista, osallisuutta, varhaista oppimista ja vähentää eriarvoisuutta, vastaten sosiaalisesti merkittäviin tarpeisiin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittämiseen osallistuu monipuolinen joukko toimijoita:

Opiskelijat: tuottavat lasten toimintaa ohjaavaa materiaalia, osallistuvat lasten ohjaukseen ja vertaistuen tarjoamiseen vanhemmille, sekä voivat suorittaa opintojen näyttöjä ja harjoittelua.
Ohjaavat opettajat: suunnittelevat pedagogisen sisällön, ohjaavat opiskelijoita, arvioivat toimintaa ja varmistavat tavoitteiden toteutumisen.
Vanhemmat (asiakkaat): osallistuvat kehittämiseen palautteen ja toiveiden kautta, tuovat näkökulman palveluiden tarpeisiin ja osallisuuden kokemuksiin.
Oppilaitoksen johto ja henkilöstö: tukevat tilojen ja resurssien käytettävyyttä, sitoutuvat toiminnan kestävään toteutukseen.
Yhteistyökumppanit (kunta, hyvinvointialue, järjestöt): tarjoavat tietoa palveluista, osallistuvat vanhempien ohjaukseen ja mahdollistavat integraation alueellisiin palveluihin.

Yhteiskehittämisen keinot:

Säännölliset palavereiden ja työpajojen kautta, joissa ideoidaan ja arvioidaan toimintaa yhdessä
Palaute- ja ideointijärjestelmät vanhemmille ja opiskelijoille
Yhteiset tavoitteet ja selkeät roolit, jotka sitouttavat toimijajoukon
Mahdollisuus oppia ja kokeilla uutta turvallisesti, esim. opiskelijoiden projektien ja näyttöjen kautta
Korostetaan osallisuuden ja yhteisen vaikuttamisen merkitystä kaikille osallistujille

Tavoitteena on luoda innostava, osallistava ja sitouttava kehittäjäjoukko, jossa jokainen näkee oman panoksensa merkityksen mallin onnistumisessa.

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin avulla pyritään saavuttamaan muutoksia usealla tasolla:

Lapset saavat turvallista, virikkeellistä ja ohjattua toimintaa, joka tukee kielen, sosiaalisten taitojen ja varhaisen oppimisen kehittymistä.
Vanhemmat saavat vertaistukea, tietoa palveluista ja mahdollisuuden keskittyä opiskeluun, kotoutumiseen ja arjen hallintaan.
Opiskelijat saavat käytännön kokemusta monikulttuurisessa kasvatustyössä, voivat suorittaa opintoihin liittyviä näyttöjä ja harjoittelua sekä vahvistavat ammatillista osaamistaan.
Oppilaitos hyötyy opetuksen monipuolistumisesta, opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemisesta, yhteisöllisyyden vahvistumisesta ja positiivisesta imagosta.
Yhteiskunta hyötyy kotoutumisen tukemisesta, osallisuuden lisäämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä ja varhaiskasvatuksen laadun parantumisesta.

Mallin myötä tavoitellaan kokonaisvaltaista, kaksisuuntaista muutosta, jossa lapsi, vanhemmat, opiskelijat ja oppilaitos hyötyvät yhtä aikaa ja pitkällä aikavälillä.

Muutoksen mittaaminen

Toimintamallin vaikutuksia seurataan ja arvioidaan sekä lasten, vanhempien, opiskelijoiden että oppilaitoksen näkökulmasta. Arviointi perustuu tavoitteisiin, ja sen avulla varmistetaan, että kehittämisen suunta on oikea.

Arviointikysymykset

Saavatko lapset turvallista ja kehitystä tukevaa toimintaa?
Saavatko vanhemmat vertaistukea, tietoa palveluista ja mahdollisuuden keskittyä opiskeluun ja kotoutumiseen?
Saavatko opiskelijat käytännön kokemusta ja mahdollisuuden suorittaa opintoihin liittyviä näyttöjä?
Tukevatko tilat ja resurssit oppilaitoksen opetuksen tavoitteita ja yhteisöllisyyttä?

Arviointikriteerit ja indikaattorit

Lapset: osallistumisen määrä, leikki- ja toimintakokemusten laatu, sosiaalisten taitojen ja kielen kehityksen seuranta havainnoinnilla ja opettajien raporteilla
Vanhemmat: osallistumisen määrä, saatu vertaistuki, tieto palveluista, itsearviointi ja palautekyselyt
Opiskelijat: suoritetut harjoittelut ja näytöt, itsearviointi, opettajien arviointi käytännön taidoista
Oppilaitos: opiskelijoiden opintojen eteneminen, tilojen hyödyntäminen, palautteet opettajilta ja hallinnolta

Menetelmät

Säännölliset havainnot ja dokumentointi lapsiryhmistä
Kyselyt ja palautekeskustelut vanhemmille
Opiskelijoiden portfolio, itsearviointi ja opettajien arviointi
Kehittäjäpalaverit, yhteiskehittämisen työpajat ja seurantadokumentointi oppilaitoksen näkökulmasta

Arvioinnin avulla voidaan tehdä tarvittavia muutoksia toimintaan ja varmistaa, että mallin tavoitteet toteutuvat sekä lasten, vanhempien, opiskelijoiden että oppilaitoksen näkökulmasta.

Toteutussuunnitelma

Tavoiteltujen muutosten saavuttamiseksi toimintamallissa toteutetaan seuraavat keskeiset toimenpiteet:

Oppilaitosyhteistyö: Toiminta suunnitellaan yhteistyössä oppilaitoksen kanssa siten, että se sopii kunkin ryhmän opintokokonaisuuksiin ja voidaan liittää osaksi harjoittelua, opintojaksoja ja näyttöjä. Pedagogiset suunnittelijat varmistavat, että sisältö tukee opetussuunnitelmaa ja opiskelijoiden oppimisen tavoitteita.
Tilojen ja resurssien valmistelu: Kampuksen tilat varataan turvalliseen ja esteettömään lasten ohjattuun toimintaan sekä vanhempien ja opiskelijoiden kohtaamisiin.
Opiskelijoiden osallistaminen: Opiskelijat osallistuvat lasten ohjaukseen, materiaalien tuottamiseen ja voivat suorittaa opintojaksoihin liittyviä harjoittelu- ja näyttötehtäviä.
Vanhempien osallistaminen: Vanhemmille tarjotaan vertaistukea, suomen kielen harjoittelua ja tietoa palveluista. Heitä osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin palautteen, keskustelujen ja työpajojen kautta.
Pedagoginen suunnittelu lapsille: Toiminta tukee sosiaalisia taitoja, kieltä, leikkiä, liikuntaa, musiikkia ja taidetta sekä varhaista oppimista.
Yhteistyöverkostot ja arviointi: Hyödynnetään kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen asiantuntijuutta. Toimintaa seurataan havainnoinnin, palautekyselyjen ja opiskelijoiden arviointien avulla tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.

Keinot: yhteiskehittämis- ja suunnittelupalaverit, pedagogiset suunnitelmat, opiskelijoiden harjoittelu- ja näyttöprojektit, vanhempien palaute, havainnointi ja säännölliset seurantapalaverit.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys: Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ja heidän lapsensa sekä ammattioppilaitoksen kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat. Asiakasymmärryksen perusteella vanhemmat kaipaavat matalan kynnyksen tukea arjen haasteisiin, vertaistukea sekä mahdollisuutta keskittyä opiskeluun tai virallisten asioiden hoitoon. Lapset tarvitsevat turvallista ohjattua toimintaa, joka tukee sosiaalisten taitojen, kielen ja varhaisen oppimisen kehittymistä. Opiskelijat hyötyvät käytännön oppimisesta, harjoittelusta ja mahdollisuudesta suorittaa opintoihin liittyviä näyttöjä. Vanhempia on osallistettu toiminnan kehittämiseen palautteen, keskustelujen ja työpajojen kautta, ja lapset osallistuvat toimintaan ikätasonsa mukaisesti, jolloin toimintamalli tukee osallistamista ja yhteiskehittämistä.

Kohderyhmän ensisijaisuus: kotona lapsia hoitavat, työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajavanhemmat, jotka tarvitsevat vertaistukea ja tukea kotoutumiseen.
Malli soveltuu myös muille perheille ja vanhemmille, kun toimintaa järjestetään joustavasti, esimerkiksi eri kellonaikoihin ja eri tukimuotojen avulla (leikki, pedagoginen ohjaus, vertaistuki, tiedon jakaminen palveluista).
Lapset osallistuvat ohjattuun toimintaan, jossa huomioidaan sosiaaliset taidot, kieli, leikki, liikunta, musiikki ja taide.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamallissa hyödynnetään muiden oppilaitosten ja organisaatioiden kehittämiä matalan kynnyksen perhe- ja avoimen päiväkodin malleja, joissa yhdistetään lapsille ohjattu toiminta ja vanhemmille vertaistuki sekä kotoutumisen tukeminen. Lisäksi sovelletaan ammatillisen koulutuksen käytäntöjä, joissa opiskelijat toteuttavat harjoittelua ja näyttöjä aidoissa asiakastilanteissa. Mallia on mahdollista yhdistää myös olemassa oleviin varhaiskasvatuksen ja kotoutumisen palveluihin.

Ideointi

Ratkaisuksi ideointityöpajoissa syntyi matalan kynnyksen avoin päiväkoti kampuksella, jossa lapset saavat ohjattua toimintaa opiskelijoiden ohjauksessa ja vanhemmat vertaistukea, mahdollisuuden keskittyä opiskeluun, suomen kielen harjoitteluun ja palveluihin tutustumiseen.

Työpajojen tuloksia ja huomioita:

Opiskelijat voivat toteuttaa harjoittelua ja näyttöjä käytännön tilanteissa, esimerkiksi suunnitellen toimintaa kurssitehtävien pohjalta.
Pedagogisesti suunniteltu lasten toiminta tukee kielen, sosiaalisten taitojen, leikin, liikunnan ja taiteen kehitystä.
Vanhemmille tarjotaan vertaistukea, tietoa palveluista ja mahdollisuus osallistua yhteisölliseen toimintaan.
Toimintamalli mahdollistaa oppilaitosyhteistyön ja resurssien tehokkaan hyödyntämisen.
Malli on modulaarinen: eri elementtejä voidaan sovittaa ryhmän tarpeiden ja opiskelijoiden opintojen mukaan, mikä tukee jatkuvaa kehittämistä ja yhteiskehittämistä.

Idean valinta

Valituksi ideaksi on valittu matalan kynnyksen avoin päiväkoti kampuksella, jossa lapset saavat ohjattua toimintaa opiskelijoiden ohjauksessa ja vanhemmat vertaistukea sekä mahdollisuuden keskittyä opiskeluun, suomen kielen harjoitteluun ja virallisten asioiden hoitoon.

Idean valintaan vaikuttivat seuraavat perusteet:

Käytännön vaikuttavuus: Malli tukee lapsen varhaista oppimista, vanhempien kotoutumista ja opiskelijoiden ammatillista kasvua yhtä aikaa.
Asiakaslähtöisyys: Työpajoissa ja palautteen perusteella vanhemmat ja lapset kokivat tämän ratkaisun tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.
Sovellettavuus: Toimintamalli voidaan integroida oppilaitoksen opintokokonaisuuksiin ja harjoitteluihin, jolloin se palvelee sekä opiskelijoita että oppilaitosta.
Yhteiskehittäminen: Malli mahdollistaa vanhempien, lasten ja opiskelijoiden osallistamisen toiminnan kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Idea on matalan kynnyksen avoin päiväkoti kampuksella, jossa lapset saavat ohjattua ja virikkeellistä toimintaa kasvatus- ja ohjausalan opiskelijoiden ohjauksessa. Vanhemmille tarjotaan vertaistukea, mahdollisuus keskittyä opiskeluun, suomen kielen harjoitteluun ja palveluihin tutustumiseen. Toiminta tukee lapsen varhaista oppimista, vanhempien kotoutumista sekä opiskelijoiden ammatillista kasvua monikulttuurisessa ympäristössä.

Idean testaus asiakkaalla

Ideaa on testattu pilottitoiminnassa maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja heidän lastensa kanssa. Vanhemmilta saatu palaute korosti erityisesti tarvetta vertaistuelle, mahdollisuudelle keskittyä opiskeluun ja virallisten asioiden hoitoon sekä turvalliselle, ohjatulle lapsitoiminnalle. Lapset ilmaisivat viihtyvänsä leikki- ja toimintatuokioissa, ja opiskelijat kokivat saavansa hyödyllistä käytännön kokemusta.

Asiakaspalautteen perusteella toimintaa on muokattu seuraavasti:

Lisätty selkeämpi aikataulu ja ohjattujen toimintojen rakenne lapsille
Tehostettu vertaistukea ja tiedon jakamista vanhemmille palveluista
Otettu huomioon eri kieli- ja kulttuuritaustat, jotta kaikki osallistujat kokevat olonsa mukavaksi ja osalliseksi
Sovitettu opiskelijoiden roolit ja tehtävät paremmin opintokokonaisuuksiin ja näyttöihin

Palautteen hyödyntäminen jatkuu säännöllisesti, jotta toimintamalli kehittyy osallistavasti ja vastaa kaikkien kohderyhmien tarpeita.

Ratkaisun testaaminen

Toteutussuunnitelma:

Aikataulu: Pilottijakso kestää esimerkiksi 8–12 viikkoa, toteutettuna yhden lukukauden aikana. Toimintaa järjestetään 1–3 kertaa viikossa ryhmäkoosta riippuen.
Prosessi:
1. Valmisteluvaihe: tilojen ja resurssien varaaminen, opiskelijoiden perehdytys ja pedagoginen suunnittelu.
2. Toteutus: lapset osallistuvat ohjattuun toimintaan opiskelijoiden ohjauksessa, vanhemmat osallistuvat vertaistukeen ja palveluihin tutustumiseen.
3. Seuranta: havainnoidaan lasten toimintaa, kerätään vanhempien ja opiskelijoiden palautetta, arvioidaan tavoitteiden toteutumista.
4. Arviointi ja muokkaus: kerätyn palautteen ja havaintojen perusteella toimintaa kehitetään ja suunnitellaan seuraava jakso.
Resurssit: turvalliset ja esteettömät tilat lapsille ja vanhemmille, sitoutuneet opiskelijat ja ohjaavat opettajat, pedagoginen materiaali ja toimintasuunnitelmat, yhteistyö oppilaitoksen, kunnan ja muiden palveluiden kanssa.

Pilottijakson aikana pyritään keräämään tietoa toiminnan toimivuudesta, osallistujien tarpeiden täyttymisestä sekä opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukemisesta, jotta mallia voidaan laajentaa ja soveltaa muihin ryhmiin ja oppilaitoksiin.

Kokeilun tavoitteet

Kokeilun tavoitteena on:

Tarjota lapsille turvallista ja ohjattua toimintaa, joka tukee kielen, sosiaalisten taitojen ja varhaisen oppimisen kehittymistä.
Mahdollistaa vanhemmille vertaistuki, osallistuminen ja mahdollisuus keskittyä opiskeluun, suomen kielen harjoitteluun sekä virallisten asioiden hoitoon.
Tarjota opiskelijoille käytännön oppimiskokemuksia monikulttuurisessa ympäristössä, mahdollisuus suorittaa harjoitteluja ja opintojaksoihin liittyviä näyttöjä.
Testata toimintamallin soveltuvuutta ja integrointia oppilaitoksen opintokokonaisuuksiin sekä pedagogiseen suunnitteluun.
Arvioida mallin vaikuttavuutta lapsiin, vanhempiin, opiskelijoihin ja oppilaitokseen, sekä kerätä palautetta mallin kehittämistä varten.

Kokeilussa opittua

Kokeilusta saatiin useita oppeja ja huomioita:

Lapset ja vanhemmat hyötyvät, kun tilat ovat lähekkäin mutta erillisiä; tämä mahdollistaa vanhemmille aitoja mahdollisuuksia keskittyä opiskeluun tai oman osaamisen kehittämiseen samalla, kun he voivat tarvittaessa seurata lasta.
Lapset hakeutuvat luonnollisesti oman vanhemman seuraan, mikä lisää turvallisuuden tunnetta ja edistää sosiaalisten taitojen kehitystä.
Opiskelijoiden ohjaus ja osallistuminen on merkittävä pedagoginen tuki sekä lapsille että vanhemmille, ja se tarjoaa opiskelijoille aitoa käytännön oppimiskokemusta.
Yhteiskehittäminen vanhempien ja opiskelijoiden kanssa auttaa toimintamallin jatkuvassa kehittämisessä ja varmistaa, että malli vastaa osallistujien todellisiin tarpeisiin.
Tilajärjestelyt ja toiminnan aikataulutus vaikuttavat suoraan mallin toimivuuteen ja osallistujien kokemaan hyötyyn, mikä korostaa suunnittelun merkitystä.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Vertaistuki, suomen kielen harjoittelu ja palveluihin tutustuminen: Näitä järjestetään yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden sekä kunnan tai hyvinvointialueen palveluohjaajien kanssa. Tarvittaessa mukana voivat olla myös järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat. Malli edellyttää selkeää roolijakoa ja koordinointia, jotta vanhemmat saavat systemaattista tukea.
Lastenhoito osana tutkintojen sisältöjä: Lasten ohjaus ja hoito voidaan integroida opiskelijoiden harjoitteluun ja opintokokonaisuuksiin, esimerkiksi kasvatustyön tai varhaiskasvatuksen kursseihin. Opiskelijat voivat myös toteuttaa näyttöjä ja käytännön projekteja, jotka tukevat heidän ammatillista oppimistaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttamiseksi ja levittämiseksi tarvitaan seuraavat tehtävät ja vaiheet:

Suunnittelu ja valmistelu:
- Pedagogisten suunnittelijoiden ja opettajien osallistaminen, jotta toiminta sopii opintokokonaisuuksiin ja tukee opetussuunnitelmaa.
- Tilojen ja resurssien varaaminen turvalliseen ja esteettömään käyttöön lapsille ja vanhemmille.
Henkilöstön sitouttaminen ja koulutus:
- Opiskelijoiden perehdyttäminen ohjaustehtäviin, materiaalien tuottamiseen ja näyttöjen toteutukseen.
- Opettajien roolien ja vastuiden selkeyttäminen, ohjauksen ja valvonnan varmistaminen.
Toiminnan käynnistäminen ja pilotointi:
- Pilottijaksojen toteutus, seuranta ja palautejärjestelmien käyttöönotto.
- Vanhempien, lasten ja opiskelijoiden osallistaminen kehittämiseen ja palautteen kerääminen.
Seuranta, arviointi ja kehittäminen:
- Säännöllinen arviointi havainnoinnin, palautekyselyjen ja opiskelijoiden arviointien avulla.
- Toiminnan muokkaaminen palautteen perusteella, esimerkiksi tilajärjestelyjen, aikataulun ja pedagogisten elementtien osalta.
Vakiinnuttaminen:
- Toiminnan sisällyttäminen oppilaitoksen opintokokonaisuuksiin ja harjoittelujaksoihin.
- Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen ja jatkuva sitoutuminen oppilaitoksen, kunnan ja järjestöjen tasolla.

Resurssit: sitoutunut henkilöstö ja opiskelijat, pedagoginen osaaminen, turvalliset ja esteettömät tilat, materiaalit ja välineet, aika suunnitteluun ja arviointiin, mahdollinen rahoitus pilotoinnille ja jatkuvalle toiminnalle.

Tämän prosessin avulla toimintamallista voidaan tehdä vakiintunut ja jatkuva käytäntö, joka hyödyttää lapsia, vanhempia, opiskelijoita ja oppilaitosta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää sitoutunutta henkilöstöä, opiskelijoiden perehdytystä ja ohjausta, turvallisia ja esteettömiä tiloja sekä riittävästi aikaa suunnitteluun ja arviointiin. Pedagogisen osaamisen merkitys on suuri, jotta lapsille tarjotaan virikkeellistä ohjattua toimintaa ja opiskelijat voivat yhdistää käytännön oppimisen opintokokonaisuuksiinsa ja näyttöihin.

Malli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, esimerkiksi korkeakoulujen sosionomi- tai yhteisöpedagogiopiskelijoille, kun pedagoginen suunnittelu ja tilajärjestelyt mukautetaan ryhmän tarpeisiin.

Sudenkuoppia kannattaa välttää esimerkiksi:

Tilojen ja resurssien alimitoittaminen, jolloin lapsille ja vanhemmille ei jää riittävästi tilaa tai turvallisuutta
Opiskelijoiden ja ohjaajien sitoutumisen puute, mikä heikentää toimintamallin toteutusta
Vanhempien tarpeiden huomioimatta jättäminen, jolloin vertaistuen ja osallistumisen hyödyt jäävät vähäisiksi
Toiminnan jäykkä aikataulutus ilman joustavuutta eri ryhmien tarpeisiin

Soveltajille suositellaan aloittamaan pienellä pilottiryhmällä, keräämään säännöllisesti palautetta ja kehittämään toimintaa osallistavasti, jotta malli voidaan juurruttaa ja laajentaa kestävästi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehitetyn avoimen päiväkodin myötä lapset saavat turvallista, ohjattua ja virikkeellistä toimintaa, joka tukee kielen, sosiaalisten taitojen ja varhaisen oppimisen kehittymistä. Vanhemmat saavat vertaistukea, tietoa palveluista ja mahdollisuuden keskittyä opiskeluun, kotoutumiseen ja arjen asioiden hoitoon. Opiskelijat hyötyvät käytännön kokemuksesta monikulttuurisessa ympäristössä ja voivat suorittaa harjoitteluun ja näyttöihin liittyviä tehtäviä, mikä vahvistaa ammatillista osaamista. Oppilaitos profiloituu yhteisöllisenä ja kotoutumista tukevana toimijana.

Kohtaamisia kampuksella - yhdessä oppien (Kerhotoimintaa lapsille, osallisuutta vanhemmille ja oppimista opiskelijoille)

Kohtaamisia kampuksella - yhdessä oppien (Kerhotoimintaa lapsille, osallisuutta vanhemmille ja oppimista opiskelijoille)