Keusoten alueen asukkaiden digipalvelujen kehittäminen (RRP, P4, INV4)

Keusoten alueen asukkaiden digipalvelujen kehittäminen (RRP, P4, INV4)

Toimintamallissa kuvataan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen digipalveluiden kehittäminen ja käyttöönotto vuoden 2022 lähtötilanteesta vuoden 2025 loppuun erityisesti toiminnallisten käyttöönottojen näkökulmasta, teknistä kehitystä unohtamatta.

Toimintaympäristö

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) väestöpohja on noin 200 000 asukasta. Alueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Hyvinkää. Keusote tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Erikoissairaanhoidon alueella tuottaa HUS-yhtymä.

Keusoten digipalvelujen kehittäminen käynnistettiin tilanteessa, jossa palvelut olivat hajautuneet useisiin erillisiin ratkaisuihin ja asiointikanaviin. Lähtötilanteessa digipalvelut olivat rajallisia ja painottuivat yksittäisiin sähköisiin lomakkeisiin ja ajanvarausratkaisuihin. Tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen, asiakaslähtöinen digitaalinen asiointikokonaisuus, joka tukee sekä sosiaali- että terveyspalveluja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sähköisen asioinnin projekti perustuu kestävä kasvu -hankeen (RRP) osatavoitteisiin. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen päätavoite Kestävä kasvu -hankkeessa on vahvistaa vaikuttavuuspohjaista järjestämistä ja palvelutuotannon ohjausta.  

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät vaikuttavuusperusteisen järjestämisen ja palvelutuotannon toteuttamiseen erityisesti digitalisaation ja uusien toimintamallien keinoin. 

Lopullisena tavoitteena on hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan purkaminen ja vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kohdentaminen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevaan väestöön sekä hoitotakuun toteutuminen.  

Hankkeella on kuusi osatavoitetta. 

Ensimmäinen osatavoite (1) on helposti saavutettavat ja vaikuttavat nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut, painottaen erityisesti nuorten aikuisten palvelutarpeeseen, asiakasohjaukseen, varhaiseen riskissä olevien potilaiden tunnistamiseen ja hoitoon sekä oma- ja itsehoitoon.  

Toinen osatavoite (2) on ikäihmisten erilaisten palvelutarpeiden riittävä ja vaikuttava täyttäminen, keskittyen alentuneen toimintakyvyn tunnistamiseen, kuntoutuksen parantamiseen, omaishoitajamalliin, asumismuotojen asiakasohjauksen kehittämiseen sekä hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen.  

Kolmas osatavoite (3) on pitkäaikaissairaudesta kärsiville tai pitkäaikaissairauden riskissä oleville mielekäs ja tehokas omahoito ja itseseuranta sekä riittävä palvelutarpeen täyttäminen, keskittyen monialaisten mallien kehittämiseen, hoidon kehittämiseen perusterveydenhuollossa, hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen sekä oma- ja itsehoidon kehittämiseen.  

Neljäntenä osatavoitteena (4) oikea-aikainen ja oikeaan osoitteeseen ohjaava, resursseja tehokkaasti kohdentava asiakasohjaus, keskittyen asiakasohjauksen kehittämiseen ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen oma- ja itsehoitoon, sekä oman toimintakyvyn itsearviointiin.  

Viidentenä osatavoitteena (5) on hyvinvoinnin tukeminen ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen avulla, keskittyen monialaisten varhaisen tuen toimintamallien kehittämiseen.  

Viimeinen eli kuudes osatavoite (6) on erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden saumaton yhteistyö, keskittyen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen rajapintaratkaisujen kehittämiseen. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Projektin tavoitteena on luoda sähköisen asioinnin infrastruktuuri, sekä toteuttaa sähköisen asioinnin peruspalvelut geneerisenä, siten että niitä voidaan hyödyntää halutuissa toiminnoissa (esim. sähköinen ajanvaraus). 

Sähköisen asioinnin ratkaisut integroidaan osaksi Kestävä kasvu -hankkeen työpaketteja ja työpaketeista nouseviin asiakasprosesseihin. Ratkaisuilla vahvistetaan asiakkaiden itse- ja omahoitopalveluita. 

Itsehoitopalvelu on sähköinen palvelu, jonka avulla henkilö voi itsenäisesti osallistua itsehoidon toteuttamiseen, seurata hyvinvointiaan koskevia muutoksia ja hallinnoida omaa hyvinvointiaan koskevia tietoja. Palvelu voi sisältää mm. valmennuksia (mieli, liikunta, ravitsemus), omien terveys- ja hyvinvointitietojen hallintaa, kuten paino, liikunta, kotimittaukset, tai päiväkirjatyyppistä seurantaa. Sähköisellä palvelulla autetaan henkilöä vahvistamaan hyviä rutiineja, jotka vaikuttavat omaan hyvinvointiin.  

Omahoitopalvelu on sähköinen palvelu, jonka avulla henkilö voi itsenäisesti osallistua omahoidon toteuttamiseen, seurata terveydentilaansa tai hyvinvointiaan koskevia muutoksia ja riskejä, sekä hallinnoida omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koskevia tietoja. Palvelu voi sisältää mm. omien terveys- ja hyvinvointitietojen hallintaa, kuten paino, liikunta, kotimittaukset, tai päiväkirjatyyppistä seurantaa. 

”Omasalkku” palvelussa tavoitteena on että, sähköiset itse- ja omahoidon palvelut integroituvat asiakkaan suostumuksesta saumattomasti yhteen. 

Tavoiteltu muutos

Sähköisen asioinnin lopputuotoksena saadaan sähköisen asioinnin mahdollistava infrastruktuuri, sekä sähköinen asiakasprosessi, jossa asiakas on vahvassa keskiössä itse- ja omahoidon palvelussa. 

Asiakasprosesseja sähköistettäessä mietitään jokaisen palvelun kohdalla erilliset tuotokset, tulokset ja vaikutukset.  

Muutoksen mittaaminen

Hyvinvointialue ohjelman mittarina on että 35% palveluista tulee olla digitaalinen vastine vuoteen 2027 mennessä.

Toteutussuunnitelma

Digiajanvaraus ja ajanvarausten hallinnointi:
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) oli aloittanut digiasiointialustan kehittämisen ja käyttöönoton Istekki Oy:n kanssa vuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen kehittämistä tehtiin osana kestävän kasvun hankessa (RRP2). Kesäkuussa 2023 otettiin käyttöön OmaKeusote digiasioinnin ensimmäinen versio, jossa asiakkaan oli mahdollista nähdä hänellä Keusoten terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluihin olevat ajanvaraukset sekä tarvittaessa perua niistä useimpia. Lokakuussa 2023 avattiin influenssa- ja koronarokotusten ajanvaraus, sekä mahdollistettiin alle 12-vuotiaan puolesta asiointi. Ajanvarauksen hallinnointi ja uuden ajan varaaminen toteutettiin siten että vapaat ajat hallinnoidaan taustalla olevassa potilastietojärjestelmässä ja asiakkaan tekemät ajanvaraukset, ajanvarauksen perumiset sekä siirtämiset päivitetään reaaliajassa tiedon masterina toimivaan potilastietojärjestelmään. Vuoden 2024 tammikuussa otettiin käyttöön yli 18 vuotiaan puolesta asiointi perustuen suomi.fi-valtuuksiin.
Uusia varattavia digipalveluita lisättiin vuoden vuosien 2023-2025 siten että 11.12 digiajanvaraus on mahdollista 25 eri palvelussa. Esimerkkinä viimeisimmistä lisätyistä palveluista on suun terveydenhuollon kutsuajanvaraus. 

Digiasoinnin kilpailutus, keskittäminen ja mobiilisovellus
Keväällä 2025 Keusote päätti uuden digiasiointialustan kilpailuttamisesta. Tavoitteena oli digiasioinnin käyttöönoton nopeuttaminen ottamalla käyttöön valmisratkaisu, joka sisältäisi Keusoten tarvitsemat digitoiminnallisuudet sekä mobiilisovelluksen. OmaKeusote brändinimen mukaan nimetty digiasiointi julkaistiin asiakkaiden käyttöön vuoden 20.3.2026. Ensimmäisessä julkaisussa oli mukana sairaus tai terveyshuoli chat, terveyspalveluiden sekä sosiaalipalveluiden neuvonta chat ja äitiys- ja lastenneuvolan sekä ehkäisyneuvolan chat. Lisäksi käyttöön otettiin painonhallintaa, liikkumista ja univaikeuksien hoitoa tukevat itsehoidon polut, joita asukkaat voivat hyödyntää omatoimisesti. Käyttöön otettiin myös vastaanottopalveluiden ydintiimien ammattilaislähtöinen kiireetön viestintä, jonka avulla ammattilaiset voivat jatkaa asiakkaan palvelua digikanavassa (esim. ohjeiden lähettäminen vastaanottokäynnin päätteeksi, seuranta ym.) 

Palveluiden käyttöönottoa on jatkettu erillisen mallin mukaisesti vuoden 2025. Uusia lisättyjä palveluita ovat suun terveydenhuollon kiireetön yhteydenotto, kehitysvammavastaanoton kiireetön yhteydenotto, sekä koululaisten ja opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa yhteydenotto terveydenhoitajalle. Ehkäsyneuvolan chat muutettiin myös kiireettömäksi yhteydenotoksi reaaliaikaisen chat:in sijaan, koska tämän koettiin palvelevan asiakkaitamme paremmin.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämisen kohderyhmänä ovat kaikki Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) asukkaat, jotka asioivat itsenäisesti tai puolesta asioiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Digiratkaisujen kehittämisessä hyödynnetään aiempaa kokemusta asiakaslähtöisestä kehittämisestä sekä jatkuvaa asiakaspalautetta.

Keusote on toteuttanut asukaspaneelin, jossa on puntaroitu digipalvelujen kehittämisen suuntia ja kerätty näkemyksiä palveluiden käytettävyydestä. Lisäksi alueella järjestetään  asukaskehittäjien digi-iltoja, joissa asukkaat pääsevät kokeilemaan uusia digiratkaisuja ja antamaan autenttista palautetta kehitystyön tueksi. Näiden osallistavien menetelmien avulla varmistetaan, että digipalvelut vastaavat aidosti käyttäjien tarpeisiin ja tukevat sujuvaa asiointia.

Ratkaisun perusidea

OmaKeusote ratkaisu mahdollistaa ja antaa kyvykkyyden digipalvelujen tuottamiseen. Uusien digipalvelujen käyttöönottoon on kehitetty Digipalvelujen rullaavan kehittämisen malli.  

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Prosessi on kuvattu ratkaisun perusidean yhteydessä. Mallin avulla uudet digipalvelut saadaan tuotantoon hallitusti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OmaKeusote asiointi järjestelmään (digiajanvaraus) on rekisteröitynyt vuoden 2025 loppuun mennessä yli 90 000 asiakasta, joka on noin 45% Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaista.

Digitaalisen itseajanvarauksen määrien kehittyminen vuosina 2023-2025:
2023: