Iäkkäiden potilaiden systemaattinen toimintakyvyn arviointi syövän diagnostisessa ketjussa Pirkanmaalla
Iäkkäiden potilaiden systemaattinen toimintakyvyn arviointi syövän diagnostisessa ketjussa Pirkanmaalla
Aloitetaan yli 75-vuotiaiden potilaiden toimintakykyseulonta ennen kajoavia toimenpiteitä kolmessa diagnostisessa yksikössä sekä perustetaan geriatrisonkologinen konsultaatiotiimi tarjoamaan syövänhoidon päätöksenteon tukea koko hyvinvointialueella.
Toimintamallin nimi
Aloitetaan yli 75-vuotiaiden potilaiden toimintakykyseulonta ennen kajoavia toimenpiteitä kolmessa diagnostisessa yksikössä sekä perustetaan geriatrisonkologinen konsultaatiotiimi tarjoamaan syövänhoidon päätöksenteon tukea koko hyvinvointialueella.
Toimintamallin perusidea on, että iäkkään potilaan toimintakykyä arvioidaan systemaattisesti jo syöpäepäilyn herättyä ja potilaan omia toiveita asian suhteen kartoitetaan. Tavoitteena on, että hoitopäätökset perustetaan potilaan toimintakykyyn eikä kronologiseen ikään.
Iäkkään potilaan toimintakyvyn kartoitusta lisätään diagnostisen ketjun kaikilla tasoilla ja syövänhoidon osaamista tuodaan päätöksenteon tueksi.
Yli 75-vuotiaiden syöpäpotilaiden määrän ennustetaan kasvavan 63 prosentilla vuodesta 2022 vuoteen 2040. Tämä tarkoittaa yli 25000 uutta syöpätapausta vuodessa, mikä vaatii varautumista. Emme pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen nykyisillä toimintamalleilla.
Kohderyhmänä on ammattilaiset, joille on järjestetty luentoja, tietoiskuja ja jaettu mainosmateriaalia uudesta toiminnasta.
Asiakkaita osallistetaan seulovissa yksiköissä tiedustelemalla heidän kokemustaan seulontapuheluista ja hoitoneuvotteluista.
Toimintamallia on suunniteltu, kehitetty ja juurrutettu työpajatyöskentelyllä ja säännöllisin yhteisin kokouksin. Toimintamalli on toteutettu pääosin omana toimintana normaalin työajan puitteissa. Geriatris-onkologiseen konsultaatiotiimiin on ollut käytössä hankerahoitusta (1 sairaanhoitaja ja 1 lääkäri 4 kk).
Iäkkään potilaan toimintakyvyn arvioinnista pidettiin useita koulutuksia eri foorumeilla: sote-asemille kaksi etäluentoa, lähisairaaloiden ja polikliniisten asumispalveluiden lääkäreille etäluento, Vatsakeskuksessa ja keuhkosairauksien poliklinikalla kaksi lähikoulutusta ja 11 tietoiskua eri yksiköissä.
Kukin diagnostinen yksikkö ja lähisairaalaosastot ovat kehittäneet oman prosessinsa itse hyödyntäen olemassa olevia toimintatapoja ja henkilöstöä, huomioiden omat eritystarpeensa. Prosesseja on vertaiskehitetty yhteisessä ryhmässä ja hyödynnetty siten toistemme osaamista.
Geriatris-onkologinen konsultaatiotiimi perustettiin uutena rakenteena EU-hankerahoituksen turvin vastaamaan diagnostisen ketjun kysymyksiin. Sairaanhoitajan työaikapanos oli 4 kk hankeajan 100 % ja syöpälääkärin työaikapanos 50-70 %. Uutta toimintaa mainostettiin intrassa ja alueiden henkilöstöinfoissa sekä yksiköiden omissa kokouksissa. Tiimi kiersi myös sairaalan osastoilla mainostamassa ja jakamassa flyereita.
Mielestämme toimintamallin kehittäminen vaatii henkilöstöltä etenkin oman toimintayksikön työkokemusta, ymmärrystä potilaiden hoitoon ohjautumisesta ja ymmärrystä toimintakyvyn arvioinnista sekä tahtotilaa tehdä asioita uudella tavalla.
Hankkeen johtamisessa on ollut keskeistä, että vetäjillä on kokemusta sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toiminnasta. Toimintamallin suunnitteluun on tarvittu monen erikoisalan yhteistyötä ja kokonaisvaltaista näkemystä diagnostisen ketjun toiminnasta. G8-(IADL)-seulonnan suunnittelussa geriatrin työpanos on keskeinen, mutta seulonnan käyttöönotto on mahdollista ilman geriatrista erityisosaamista. Myös konsultaatiotiimiin tulleet kysymykset ovat olleet sellaisia, että niissä ei ole yleensä tarvittu geriatria.
Toimintamallin käynnistyttyä on tärkeää mitata toimintamallin toteutumista, tarvittavia "korjausliikkeitä" ja onnistumisia. Tätä tukevat säännölliset yhteiset tapaamiset ja selkeästi sovitut mittarit, joita seurataan. Yhdistämällä kehittämiseen tieteellistä tutkimusta voidaan havainnollistaa saavutettua muutosta ja toimintamallin vaikutuksia.
Pääasiassa kokemukset toimintamallista ovat olleet positiiviset.
Koulutuksissa, työpajoissa ja tietoiskuissa heräsi paljon keskustelua ja toimintamallin perusideasta vaikutti olevan selkeä yhteinen ymmärrys - iäkkäiden potilaiden toimintakykyä tulee kartoittaa nykyistä systemaattisemmin. On kuitenkin selvää, että uusi ajattelumalli ei ole vielä kaikkialle juurtunut.
Lähisairaaloiden pilottiosastoilla tärkeimmät havainnot olivat: toiminnan kohderyhmänä olevia potilaita oli varsin vähän, pilotin aikana 2-5 per osasto. Kokemukset geriatris-onkologisen konsultaatiotiimin hyödyntämisestä olivat hyviä. Hoitoneuvotteluita tarvitsevia potilaita ei ollut, mutta mahdollisuus siihen halutaan ehdottomasti säilyttää. Henkilökunta piti uutta toimintaa tärkeänä. Hankkeen myötä käytiin keskusteluja moniammatillisuuden hyödyntämisestä ja toimintakyvyn kirjaamisesta, työ niiden osalta jatkuu hankkeen päättyessä.
Diagnostisten yksiköiden G8(-IADL)-seulonta käynnistyi hienosti: potilaat ja ammattilaiset ovat olleet tyytyväisiä. Urologialla on muutettu toimintamallia ensikokemusten perusteella automatisoidummaksi (seulontaan ohjautuminen tapahtuu systemaattisesti sihteerin tekemänä eikä ole kiinni yksittäisestä lähetettä käsittelevästä lääkäristä). Vatsakeskuksessa on kokemus, että potilaiden omat toiveet pystytään ottamaan paremmin huomioon. Hoitoneuvotteluita ennen invasiivisia diagnostisia toimenpiteitä järjestetään enemmän kuin aiemmin. Keuhkopoliklinikka kehitti huolellisesti uuden toimintamallin, jota ei syksyn aikana ole tarvinnut muokata.
Aloitimme geriatris-onkolgisen konsultaatiotiimin resursoiden 100 % asiantuntijahoitajan ja 70 % syöpälääkärin työpanosta. Pilotin aikana syöpälääkärin työpanos pudotettiin 50 %:iin. Kokeilimme myös sitä, tuleeko ensikontaktin olla lääkärille vai voisiko sairaanhoitaja vastata konsultaatioihin. Konsultaatioita tuli noin 30 yhteydenottoa kuukaudessa, mikä on liian vähän näin resursoidun konsultaatiotoiminnan ylläpitämiseen. Jatkossa tulemme pohtimaan gero-onko-konsultin liittämistä onkologikonsultin toimintaan ottaen huomioon pilotin aikana kertyneet kokemukset ja opit. Havaitsimme hyödyllisenä käyttää sairaanhoitajan tekemää systemaattista toimintakykyhaastattelun myös laajemmin onkologian klinikassa ja tulemme hyödyntämään tätä jatkossa toiminnan kehittämisessä.
Esimerkkeinä kolme hankkeessa kehitettyä ohjeistusta. Prosessikuvauksia yms. voidaan esitellä kiinnostuneille erillisen yhteydenoton perusteella.
Kansikuva
