Hyvän Työn käsikirja: opas työn uudistamiseen asumispalveluissa
Hyvän Työn käsikirja: opas työn uudistamiseen asumispalveluissa
Tavoitteena on kehittää ikääntyneiden asumisen palveluita asukaslähtöisemmiksi sekä sujuvoittaa eri ammattiryhmien välistä työnjakoa. Tavoitteiden ja yhteiskehittämisen pohjalta syntyi tämä käsikirja, joka jalkautuu yksiköihin ensi vuoden aikana.
Lähihoitajat ovat tällä hetkellä yksi suurimmista ammattiryhmistä Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalveluissa. Lähihoitajan työnkuva koostuu mm. asiakkaiden ohjaamisesta, psykososiaalisen tuen tarjoamisesta, arjen mielekkyyden edistämisestä, perushoidollisista tehtävistä sekä ravitsemuksesta huolehtimisesta. Lähihoitaja on osa moniammatillista tiimiä, joten myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot korostuvat monialaisessa hoitotyössä.
Kymenlaaksossa halutaan varmistaa, että lähihoitajilla on monipuoliset mahdollisuudet käyttää laajaa ammattitaitoaan parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden hyväksi. Lisäksi pyrimme vahvistamaan työn mielekkyyden kokemusta osana moniammatillista työyhteisöä sekä mahdollistamaan käytännön työn sujuvoittamisen. Työ asumispalveluissa on vaativaa, mutta monipuolista. Vaikuttamalla työn sujuvuuteen, tiimityökäytänteisiin ja asiakastarvetta ohjaaviin käytänteisiin, lisättäisiin merkittävästi työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista. Lainsäädännön asettamat raamit, kuten lääkeluvat, mitoitukset ja säädökset asettavat omat haasteensa toiminnan järjestämisessä niin asiakkaan kuin ammattilaisen optimaalisen päivän rakentamisessa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalveluissa on tarpeen kehittää ja mallintaa lähihoitajien sekä tukipalveluiden työtekijöiden työnkuvaa, työtehtäviä ja työnjakoa, jotta varmistetaan nyt ja tulevaisuudessa henkilöstön riittävyys ja kohdennus tarpeenmukaisiin työtehtäviin.
Kehittämistyön avulla varmistetaan, että:
1. Työn organisoinnilla vahvistetaan asiakasarvoa, jolloin asiakaslähtöisen ja asiakasta osallistavan työn määrä lisääntyy.
2. Ammattilaiset hyödyntävät ammattitaitoaan laaja-alaisesti.
3. Moniammatillista tiimiä hyödynnetään joustavasti ja tehokkaasti uuden henkilöstömitoituksen näkökulmasta.
4. Työn organisointi on sujuvaa silloinkin, kun henkilöstömitoitus ei ole normaalitasolla.
5. Palvelukuvaukset ja asiakastarpeet sekä niihin perustuvat työtehtävät ovat selkeitä ja ymmärrys lisääntyy kaikilla tasoilla.
Double Diamond, eli ns. tuplatimanttimalli
Hanketyön pohjana käytimme palvelumuotoilun prosessimallia eli double diamond- tai tuplatimanttimallia. Tuplatimantti jakaa kehittämisprosessin kahteen vaiheeseen, joista ensimmäisessä keskitymme ymmärtämään oikean ongelman tai kehityshaasteen ja toisessa kehittämään tuohon haasteeseen oikean ratkaisun.
Tässä hankkeessa keskityimme aluksi kartoittamaan kokonaiskuvaa asumispalvelujen arjesta ja arjen toiminnoista ulkopuolisen henkilön tekemän havainnoinnin avulla. Havainnointia tehtiin yhteensä 22 asumisyksikössä touko-kesäkuun aikana. Havainnoinnin aikana määritimme hankkeelle myös design driverit.
Havainnoinnin aikana esiin nousseita teemoja käsiteltiin yhdessä asumisyksiköiden henkilöstön kanssa työpajoissa. Henkilöstölle järjestettiin elo-syyskuun aikana yhteensä neljä työpajaa, joissa teemoina olivat asukaslähtöisyys, työnjako ja työilmapiiri.
Henkilöstön työpajojen kiteytettyjä tuloksia käsiteltiin edelleen esihenkilöstön työpajassa. Esihenkilöstön työpajassa pohdittiin mistä henkilöstön kokemukset johtuvat, mitä ne tarkoittavat esihenkilöille sekä millaista tukea tai millaisia työkaluja he tarvitsisivat näiden seikkojen vahvistamiseen tai niihin puuttumiseen.
Edellä mainituilla kolmella menetelmällä (havainnointi, henkilöstön- ja esihenkilöstön työpajat) keskityimme kartoittamaan palvelun nykytilaa ja löytämään oikeat kehityskohteet.
Design Drivers
Design Driverit, eli suunnitteluohjurit ovat palvelumuotoilussa käytettäviä suuntaa-antavia periaatteita, jotka ohjaavat kehittämistyötä.
Miksi Design Drivers kannattaa määrittää?
- Ne luovat yhteistä ymmärrystä projektin suuntaviivoista tiimin ja sidosryhmien kesken.
- Ne auttavat fokusoimaan käyttäjäymmärryksen pohjalta kehittämistä oikeisiin asioihin.
- Ne palauttavat keskustelun olennaiseen, kun projektin aikana tulee valintatilanteita tai haastetta priorisoinnissa.
- Ne nojaavat strategiaan mutta pohjautuvat käytännön havaintoihin ja arkeen.
Hyödyt käytännössä
- Kehittämisen laatu ja kohdentuvuus paranee – ei poukkoilua.
- Ratkaisut vastaavat aidosti tunnistettuihin tarpeisiin.
- Organisaation sitoutuminen helpottuu, kun linjaukset on tehty yhteisesti.
Kuva
Kuva
https://www.designcouncil.org.uk/our-resources/the-double-diamond/
Alueen asumispalveluissa halutaan vahvistaa erityisesti kuntouttavaa työotetta sekä toimintakulttuuria, jossa asiakas on aktiivinen toimija omassa elämässään. Tällä hetkellä toimintakulttuuri on rakentunut hyvin hoiva- ja hoitopainotteiseksi ja asiakkaan osallisuutta aktiivisena toimijana ei tueta tarpeeksi.
Yhteiskehittämisen tuloksena rakennettiin vuosikello, jossa on kahdeksan keskeisintä haaste-teemaa, jotka nousivat henkilöstöltä ja esihenkilöiltä sekä ohjausryhmiltä. Vuosikellon teemoja on tarkoitus käsitellä ensi vuoden aikana kaikissa Kymenlaakson Hyvinvointialueen asumisen yksiköissä. Esihenkilöt käyvät teemoja läpi kuukausikokouksissaan henkilöstöjensä kanssa.
Kuva
Hyvän Työn käsikirjan vuosikellon teemojen avulla yksiköissä uudistetaan työtä asukaslähtöisempään suuntaan ja henkilöstöjen työilmapiiriä sekä moniammatillista työnjakoa vahvistetaan jokaisen yksikön omien tarpeiden mukaan.
Hyvän Työn käsikirja on esitelty esihenkilöille ja se sai hyvää palautetta nimenomaan siitä, että teemat ovat nousseet henkilöstöltä.