HR-tiimin yhteisen toiminnan vakiointi ja tiedonkulun varmistaminen

HR-tiimin yhteisen toiminnan vakiointi ja tiedonkulun varmistaminen

Tavoitteena on

  • saavuttaa HR:n selkeä kokonaiskuva tehtävistä
  • tunnistaa HR:n kumppanit, jotka edistävät tehtävien toteuttamista
  • tuottaa vaikuttavia HR-palveluja
  • HR:n tiedonkulku on suunnitelmallista ja ennakoimattomien toimeksiantojen määrä vähenee.
Toimintamallin nimi
HR-tiimin yhteisen toiminnan vakiointi ja tiedonkulun varmistaminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tavoitteena on

  • saavuttaa HR:n selkeä kokonaiskuva tehtävistä
  • tunnistaa HR:n kumppanit, jotka edistävät tehtävien toteuttamista
  • tuottaa vaikuttavia HR-palveluja
  • HR:n tiedonkulku on suunnitelmallista ja ennakoimattomien toimeksiantojen määrä vähenee.
Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen HR
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Hannele Muhonen

Luotu

Luotu

23.5.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

15.12.2025
Ratkaisun perusidea

Kyse on HR-tiimin yhteisen toiminnan vakioinnista ja tiedonkulun varmistamisesta, jotta HR-palvelut ovat selkeitä, saavutettavia ja asiakaslähtöisiä ja tiimin hyvinvoinnin vahvistamisesta. Malli luo yhtenäiset käytännöt, vähentää päällekkäistä työtä ja parantaa viestinnän läpinäkyvyyttä. Ratkaisu, tavoite ja lopputulos on se, että toteutamme omien tehtäviemme selkeyttämisen itsellemme ensin ja sen jälkeen voimme päivittää ja muotoilla HR-prosessit asiakkaan suuntaan sujuvammaksi. 

Toimintaympäristö

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen omasta arvopohjasta heijastuva tavoite Suomen onnellisempina työntekijöinä, vaikuttaa myös HR-tiimin sisäiseen työhyvinvointiin sekä erityisesti sen aktiiviseen kehittämiseen. Hyvinvointialueemme strategisena kärkenä on henkilöstöön panostaminen ja uskommekin siihen, että hyvinvoiva henkilöstö tekee oikeita asioita oikealla tavalla ja asiakastaan palvellen. HR:n rooli esihenkilöiden kumppanina voi jäädä usein ympäröivien toimialueiden varjoon "tukipalveluna", mutta haluamme rakentaa toimintamallin HR:n sisäisen työhyvinvoinnin parantamiseen sekä voimavarojen kehittämiseen. 

Digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat jatkossa yhä enemmän HR:n toimintamalleihin, viestintään ja prosessien kehittämiseen.

Etätyö vaatii uudenlaista johtamista ja työyhteisön yhteistyön tukemista.

Taloudellisesti haastavassa tilanteessa, sisäisten resurssien hyödyntäminen on keskeistä kustannustehokkuuden varmistamiseksi.

Prosessien sujuvoittaminen ja päällekkäisyyksien vähentäminen parantavat resurssien kohdentamista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  • Asiakasymmärryksen kerryttäminen (HR)
    • Asiakasymmärrystä on kartutettu seuraavin keinoin:
      • Työyhteisöselvitys (TTL, 05–06/2024): Tunnistettiin kiireellisten tehtävänantojen vaikutus työn ennakointiin ja yhteistyön haasteet tiimien välillä.
      • Mitä kuuluu -kysely (01–02/2024): Tunnistettiin tarve vahvistaa yhteisöllisyyttä. Työpaineet ja palautumisen heikentyminen nousivat esiin huolenaiheina.
      • Palautteet ja keskustelut HR:n kokouksissa: Tunnistettiin arjen haasteet, kuten työtehtävien ennakoimattomuus ja tiedonkulun puutteet.
         
  • Asiakkaiden osallistaminen
    • HR-yksikön työntekijöitä on osallistettu kehittämiseen seuraavin tavoin:
      • Valmennukseen osallistuu 7 henkilöä eri tiimeistä, mukaan lukien henkilöstöjohtaja ja tiimipäälliköt.
      • Kehittämistiimiin valittiin asiantuntijoita edustamaan eri tiimejä, jotta näkökulmat ovat monipuolisesti mukana.
      • Työpajatyöskentely ja ideapajat: Yhteinen keskustelu tiimien vahvuuksista ja kehittämiskohteista, kumppanuusmallin ideointi.
      • Pilotointi ja yhteiskehittäminen: Viestintäkanavien ja prosessien kehittäminen yhdessä HR:n sisällä.
         
    • Esihenkilöiden osallistaminen
      • Esihenkilöille järjestettiin kaksi työpajaa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Yhtenäiset ohjeet ja kanavat:
    • HR-ohjeet keskitetään yhteen paikkaan (IMS + linkitys intraan), ja ajankohtaisviestintä hoidetaan yhden Teams-kanavan kautta.
  • Selkeä viestintärakenne:
    • Ajankohtaisviestintä toteutetaan reaaliaikaisesti Teamsissa, koosteet uutiskirjeessä ja keskustelutilaisuuksissa.
  • Tiedonkulun varmistaminen: Kanavat, aikataulut ja vastuut määritellään selkeästi -> tieto on oikea-aikaista ja helposti löydettävää.
  • Asiakaslähtöisyys:
    • Ohjeet kirjoitetaan ymmärrettävästi välttäen HR-kieltä, nimet tukevat löydettävyyttä, ja viestintä on kaksisuuntaista vuoropuhelua.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Selkeys ja yhdenmukaisuus:
    • HR-ohjeet löytyvät yhdestä paikasta, mikä vähentää päällekkäistä työtä ja nopeuttaa tiedonhakua.
  • Ajantasainen viestintä:
    • Yksi Teams-kanava ja uutiskirjeet varmistavat, että tieto kulkee reaaliaikaisesti ja systemaattisesti.
  • Työn sujuvuus:
    • HR-tiimin sisäinen koordinointi paranee, mikä vapauttaa aikaa asiakastyöhön.
    • HR:n tiimien välinen yhteistyö on parantunut tehtävien selkeyttämisen myötä. 
  • Asiakaskokemus:
    • Asiakkaat kokevat ohjeet selkeämpinä ja helpommin löydettävinä.
    • Kehittämiskokonaisuuden myötä asiakasosallisuus on huomioitu paremmin sekä havaittu selkeitä parannusehdotuksia omassa toiminnassamme esimerkiksi viestinnällisissä seikoissa. 
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii:

  • Resurssit:
    • Aikaa ohjeiden keskittämiseen ja selkeyttämiseen.
    • Tekninen tuki Teams- ja Intra-ratkaisujen rakentamiseen.
    • HR-tiimin panos viestinnän suunnitteluun ja ylläpitoon.
  • Yhteistyö:
    • HR-tiimin sisäinen koordinointi ja roolien selkeys.
    • Esihenkilöiden osallistaminen.
  • Osaaminen:
    • Viestintäosaaminen.
    • Digiosaaminen (IMS, Teams, Intra).
       

Sovellettavuus eri kohderyhmille:

  • Toimintamalli on helppo ottaa käyttöön mihin tahansa tiimiin ja toimintoon. Tehtäväkuvien tarkastelu, toiminnan tarkastelu tavoitteellisesti sekä oman tiimin sisäisen vuoropuhelun parantaminen vaatii aikaa ja yhteistyötä, mutta ovat kaiken selvittelyn sekä työn arvoista. 

Sudenkuopat:

  • Puutteellinen viestintä muutoksesta, saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa.
  • Ohjeiden epäselvyys.
  • Vaatii jatkuvaa päivitystä, seurantaa ja arviointia.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä