FINGER‑toimintamallia mukailevan elintapaohjelman onnistunut käyttöönotto edellyttää selkeitä rakenteita, vastuutahoja, riittäviä resursseja ja prosessimaista etenemistä. Jotta toimintamalli juurtuu pysyväksi osaksi organisaation arkea, tarvitaan sekä strategista tukea että käytännönläheistä koordinointia. 

1. Keskeiset tehtävät ja edellytykset juurruttamiselle

• Vastuutahon nimeäminen: Hyvinvointialueen tulee nimetä selkeä koordinaatiovastuu ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Tämä luo jatkuvuutta ja estää toiminnan pirstaloitumista.
• Moniammatillisen yhteistyörakenteen luominen: Hyvinvointialueen, muistiyhdistysten ja kuntien liikuntatoimen välille tarvitaan pysyvät yhteistyörakenteet, jotka mahdollistavat yhtenäiset toimintatavat.
• Yhtenäiset materiaalit ja työkalut: Elintapaohjelman toteuttamisessa käytetään valmiita koulutus- ja ohjausmateriaaleja (mm. Kunnon kirja, ravitsemusmateriaalit, Ahaa!-harjoitteet), joita päivitetään keskitetysti.
• Koulutus ja perehdytys: Ohjaajien tulee saada koulutusta elintapaohjelman sisällöistä ja yhteisestä toteutustavasta (esim. FINGER ABC -koulutus, muistiyhdistysten koulutukset).
• Ryhmätoiminnan koordinointi: Aikataulujen suunnittelu, tilojen varaaminen, ohjaajien kalenteroiminen ja materiaalien jakaminen tulee koordinoida keskitetysti hyvinvointialueen toimesta.
• Systemaattinen viestintä: Tarvitaan selkeät käytännöt ryhmien markkinoinnille ammattilaisille ja asukkaille, jotta oikea kohderyhmä ohjautuu mukaan.

2. Resurssit, joita käyttöönotto vaatii

• Aika:
  – ohjelman kesto on noin vuosi
  – ohjaajien työaikaa tarvitaan ravitsemusryhmiin, liikuntaan, kognitiiviseen harjoitteluun ja muistiterveysluentoihin
  – koordinointiin liittyvät tehtävät (viestintä, rekrytointi, ohjaus, arviointi)
• Henkilöstö:
  – terveydenhuollon ammattilaiset (terveydenhoitajat, sairaanhoitajat)
  – muistiyhdistysten ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset
  – kuntien liikuntatoimen ohjaajat
• Osaaminen:
  – elintapaohjauksen periaatteet
  – ikäihmisten ohjaaminen
  – ravitsemus-, liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun erityisosaaminen
  – moniammatillinen työskentely
• Rahoitus:
  – henkilöstökulut
  – materiaalien painatus tai tulostus
  – tilakustannukset (mikäli eivät sisälly kunnan tai hyvinvointialueen omiin tiloihin)
  – mahdolliset koulutuskustannukset (esim. Ahaa!-koulutus, FINGER ABC)

3. Prosessi ja vaiheet, joilla toimintamalli vakiintuu

1) Valmisteluvaihe

• Nimetään vastuutaho ja koordinaattori.
• Muodostetaan moniammatillinen toteutustiimi (hyvinvointialue – muistiyhdistys – liikuntatoimi).
• Tarkennetaan kohderyhmä ja ohjautumiskriteerit.
• Sovitaan yhteisistä materiaaleista ja toimintatavoista.
• Laaditaan vuosittainen toteutusaikataulu ja ryhmien aloitukset. 

2) Käyttöönottovaihe

• Ammattilaiset perehdytetään malliin ja sen sisältöihin.
• Käynnistetään asiakasohjaus: terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat ja ohjaavat osallistujia ohjelmaan.
• Toteutetaan ryhmämuotoinen elintapaohjelma (ravitsemus, liikunta, kognitiiviset harjoitteet, muistiterveysluennot, mittaukset).
• Hyvinvointialue koordinoi viestintää ja varmistaa toteutuksen yhdenmukaisuuden. 

3) Arviointi ja seuranta

• Ennen ja jälkeen -mittaukset (verenpaine, kolesteroli, verensokeri, paino, riskitesti).
• Osallistujien kokemusten kerääminen (ryhmäpalautteet, ohjaajien havainnot).
• Tulosten kirjaaminen asiakastietojärjestelmään.
• Tunnistetaan kehittämistarpeet ja päivitetään materiaaleja. 

4) Juurruttaminen

• Toimintamalli integroidaan alueen HYTE‑rakenteisiin ja vuosikelloon.
• Vakiinnutetaan roolit ja yhteistyörakenne (hyvinvointialue–muistiyhdistys–liikuntatoimi).
• Varmistetaan pysyvä rahoitus ja ohjaajien koulutuspolku.
• Laajennetaan toimintaa eri kunnissa alueen valmiuksien mukaan.