Etsivän vanhustyön verkostomalli, Pohjois-Savon HVA, Sujuvat palvelut - valmennus (RRP, P4, I1)

Verkostotyöskentelyyn pohjautuvan etsivän vanhustyön mallin avulla tavoitetaan mielenterveys- ja päihdehaasteita omaavia, tai yksinäisyyttä kokevia ikääntyneitä, sekä tuetaan ja ohjataan heitä sosiaalipalveluihin tai kolmannen sektorin toimintaan.

Toimintamallin nimi
Etsivän vanhustyön verkostomalli, Pohjois-Savon HVA, Sujuvat palvelut - valmennus (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Verkostotyöskentelyyn pohjautuvan etsivän vanhustyön mallin avulla tavoitetaan mielenterveys- ja päihdehaasteita omaavia, tai yksinäisyyttä kokevia ikääntyneitä, sekä tuetaan ja ohjataan heitä sosiaalipalveluihin tai kolmannen sektorin toimintaan.

Toteutuspaikka
Pohjois-Savon hyvinvointialue, kuntatoimijat, järjestöt ja seurakuntien diakoniatyö
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Sujuvat palvelut valmennuksessa tehty posteri verkostomallista, missä kuvattuna asiakkaan polku

Luotu

19.12.2023

Viimeksi muokattu

23.9.2025
Ratkaisun perusidea

Etsivän vanhustyön verkostomalli vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä, jotta mielenterveys- tai päihdehaasteita omaava tai yksinäisyyttä kokeva ikääntyvä tunnistetaan, ohjataan ja tuetaan entistä paremmin tarvitsemansa tuen piiriin.

Verkosto on hyvinvointialueen palvelualueelle muodostettu, kohderyhmän parissa työskentelevien eri ammattilaisten joukko. Ammattilaiset tarjoavat omissa toiminnoissaan yksilöllistä tukea (yksilö- ta ryhmämuotoista) ikääntyvälle. Heiltä löytyy etsivän vanhustyön työotetta, tai halua kehittää sitä. Toiminnan perustana on tiivis yhteistyö ja tiedon jakaminen. 

  • Verkosto toteuttaa yhteisesti sovittuja toimintamalleja, jotka tarjoavat konkreettista tukea ikääntyneelle
  • Toimijoiden keskinäinen tuki
  • Verkoston rooli tiedon kerääjänä, jakajana ja vaikuttajana alueella
Toimintaympäristö

Ikääntyneiden psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt ja yksinäisyys lisääntynyt viime vuosina mm. korona-pandemian vaikutuksesta. Iäkkäiden parissa työskentelee viranomaisten lisäksi useita toimijoita kolmannelta sektorilta ja seurakunnista, yhteistyön ollessa kuitenkin hajanaista. Järjestelmällistä, ennaltaehkäisevää tukea ei ole saatavilla riittävissä määrin, vaikka tarve on tunnistettu. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  1. Mielenterveys- ja päihdehaasteita omaavat ikääntyneet
  2. Palveluiden ulkopuolella olevat ikääntyneet, jotka ovat toistuvasti yhteydessä eri palveluihin
  3. Ikääntyneet, jotka eivät kykene yksittäisen ohjauksen tai neuvonnan kautta pääsemään palveluihin, vaan tarvitsevat tukea ja kannattelua palveluihin kiinnittymisessä
  4. Ikääntyneet, joista tehdään toistuvasti huoli-ilmoituksia
  5. Verkostotyöskentelyyn kutsuttavat kolmannen sektorin järjestö- ja muut toimijat

    Ikääntyneitä ja verkostotoimijoita on osallistettu kyselyillä, haastatteluilla ja työpajoilla. 

    Kokemusasiantuntijan osaamista on hyödynnetty mallin kehittämisen eri vaiheissa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa on kolme maantieteellisellä perusteella muodostettua palvelualuetta. Jokaiselle palvelualueelle muodostettiin oma etsivän vanhustyön verkosto projektin aikana. Verkostojen muodostaminen aloitettiin kontaktoimalla kaikkia niitä kolmannen sektorin, seurakuntien ja kuntien toimijoita, joiden toivottiin tulevat verkostotoimintaan mukaan. Kun löydettiin asiasta kiinnostuneet toimijat, heitä tavattiin joko etäyhteyksin tai lähitapaamisilla, jolloin kerrottiin pääpiirteet verkoston toiminnasta. Tämän jälkeen kunkin alueen verkostoon mukaan haluavat kutsuttiin kolmeen työpajaan (3 x 3h), joissa käytiin tarkemmin läpi verkoston toimintamalleja sekä kuultiin kaikkien alueen toimijoiden omia toiveita ja ajatuksia heidän omaan alueeseensa liittyen. 

Verkoston aloittaessa toimintansa alueen asiakasohjauksen työntekijöille pidettiin infoja, joissa heille kerrottiin mahdollisuuksista aloittaa asiakkaiden ohjaukset verkoston toimijoille sekä käytiin läpi muutkin verkoston toimintamallit.

Lisäksi projektin aikana järjestettiin kerran viikossa 45 minuutin mittaisia TukiTeamseja, jolloin kuka tahansa verkoston toimija sai tulla kysymään, keskustelemaan tai kommentoimaan verkoston toiminaan liittyviä asioita. 

Projektin jälkeen päävastuu verkostojen koordinoinnista siirtyy  hyvinvointialueen johtavalle gerontologiselle sosiaalityöntekijälle. Lisäksi jokaiselle palvelualueelle nimetään yksi asiakasohjaaja, joka vastaa omalla alueellaan asiakasohjaajien tukemisesta verkoston toimintaan liittyvissä kysymyksissä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakasohjauksen työntekijät ovat saaneet käytännönläheisen ja sujuvan työmenetelmän ohjata muihin tukimuotoihin kohtaamiaan ikääntyneitä, jotka tarvitsevan arkensa tueksi muitakin kuin sosiaalipalveluja ja jotka eivät itsenäisesti kykene niihin hakeutumaan.

Verkoston muut toimijat ovat tutustuneet toisiinsa paremmin ja asiakkaiden ohjaus tarvittaviin palveluihin heidän välillään on muuttunut sujuvammaksi. 

Tärkeimpänä tuloksena on useiden ikääntyneiden henkilöiden saama tuki arkeen ja elämän mielekkyyden lisääntyminen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Verkostomallia voidaan hyödyntää niissä toimintaympäristöissä, joissa kohderyhmän ikääntyneiden parissa olevat toimijat toteuttavat omassa työssään etsivän vanhustyön työotetta tai heillä on halua kehittää sitä. Verkostoon kannattaa kutsua myös toimijoita, jotka eivät lähtökohtaisesti tee etsivää vanhustyötä.  Näitä voivat olla mm. mielenterveys -, päihde-, muisti-, omaishoito- tai digiasiantuntijajärjestöt.  Heidän osaamisaslueitaan  hyödyntämällä saadaan kattavampaa tukea ikääntyneille.

Kansikuva
Sujuvat palvelut valmennuksessa tehty posteri verkostomallista, missä kuvattuna asiakkaan polku

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä