Etäpalveluiden ja -vastaanottojen kehittäminen; selvitys ja käynnistäminen, Helsinki (RRP, P4, I1)
Etäpalveluiden ja -vastaanottojen kehittäminen; selvitys ja käynnistäminen, Helsinki (RRP, P4, I1)
Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kohentuminen videovastaanottojen kautta; videovastaanottojen erityispiirteet ja prosessi yksilö- ja moniammatillisten videovastaanottojen järjestämiseksi, kun asiakkaana ovat kehitysvammaiset henkilöt.
Toimintamallin nimi
Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kohentuminen videovastaanottojen kautta; videovastaanottojen erityispiirteet ja prosessi yksilö- ja moniammatillisten videovastaanottojen järjestämiseksi, kun asiakkaana ovat kehitysvammaiset henkilöt.
Kehitysvammapoliklinikalla asioivat asiakkaat voivat asioida poliklinikan eri ammattilaisten tuottamissa palveluissa myös videovastaanoton kautta. Videovastaanottoihin on valittu hyödynnettäväksi sellaiset sovellukset, joiden kautta yksilö- sekä moniammatilliset ja -alaiset vastaanotot onnistuvat.
Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä tämän hetken megatrendeistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön v. 2023 julkaiseman Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian 2023–2035 visiona on "Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi".
Myös Helsingin kaupungilla on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan digisuunnitelma v. 2023-2025, joka painottaa digitalisaation merkitystä palvelujen ja toiminnan kehittämisessä. Digitalisaation tulee tukea entistä asiakaslähtöisempien ja sujuvampien palvelujen kehittämistä huomioiden eri asiakaskunnat.
V. 2022 toteutetussa Digiosallisuus Suomessa- selvityksessä todettiin, että digitaalisia ratkaisuja kehitettäessä tulisi tiedostaa, mitkä ryhmät ovat vaarassa jäädä digiosallisuuden ulkopuolelle, tai joiden digipalvelujen saavutettavuus voi vaikeutua. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien digiosallisuutta on kehitettävä, ja täten monikielisyyden ja -kulttuurisuuden lisäksi kehittämisessä tulisi aiempaa laajemmin huomioida myös erityisryhmät ja muun muassa asiakkaat, jotka käyttävät puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Selvityksessä nostettiin esiin myös mahdolliset haasteet liittyen erityisesti puolesta-asiointi- ja edunvalvontatilanteisiin, jotka ovat keskeisiä kysymyksiä tarkasteltaessa myös kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia ja osallistua digiyhteiskunnassa.
Kuten muillakin hyvinvointialueilla, myös Helsingillä on Sotepe-toimialan muutosohjelma v. 2023-2026, jonka tavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja tuottavuutta ilman asiakkaiden tarvitsemista palveluista tinkimistä. Yhtenä toimenpiteenä muutosohjelmassa on etäasioinnin laajentaminen osana palveluverkon kehittämistä.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on linjannut, että nykyiseen käytössä olevaan asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvä Maisa-asiakasportaali ja sen kaikki toiminnot ovat käytössä kaikissa palveluissa.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty useilla eri menetelmillä.
- Maisa-videovastaanottoja pilotoitiin kehitysvammapoliklinikan psykologien tuottamien palveluiden yhteydessä keväällä 2024, sekä kuntoutusohjaajien, sairaanhoitajien ja fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien kesken keväällä 2025. Tässä yhteydessä kerättiin kokemuksia videovastaanoton toimivuudesta.
- Työpajat pilottiin osallistuville työntekijöille.
- Käytössä olevan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin raporteilta on saatu tietoa kehitysvammapoliklinikan asiakaskunnasta (mm. ikäryhmät, äidinkieli, Maisa-aktiivisuus).
- Työntekijöiden koulutustarpeita, sekä suhtautumista videovastaanottoihin ennen pilottia ja sen jälkeen kartoitettu Forms-kyselyllä.
Työpajat, ammattilaisille ja asiakkaille laaditut videovastaanotto-ohjeet sekä koulutukset.
Kehittämisen myötä videovastaanotoille soveltuvat asiakasryhmät ja palvelut on määritelty, sekä videovastaanotto-sovellusten hyödyntämismahdollisuudet eri asiakas- ja palvelutilanteissa selkiytetty ja kuvattu. Videovastaanottoihin liittyvät haasteet on myös tunnistettu, ja näihin on pystytty löytämään ratkaisuja pilottien ja kehittämisen myötä.
Yksikön videovastaanottojen määrä on seurantajaksolla lisääntynyt koko yksikön tasolla, mutta erityisesti psykologien, toimintaterapeuttien ja sairaanhoitajien ammattiryhmissä. Videovastaanottojen kautta on tavoitettu suhteessa enemmän ruotsinkielisiä asiakkaita ja myös vieraskielisten asiakkaiden määrä videovastaanotoilla on kasvanut. Kehittämisen aikana saatiin viitteitä myös videovastaanottojen resurssitehokkuudesta, ja todettiin niiden toteutumisasteen olevan hyvä. Lisäksi havaittiin, että ajanvarausten perumisia ja siirtämisiä on suhteessa vähemmän videovastaanotoissa kuin esimerkiksi koti- ja toimipistekäynneissä. Ammattilaisten tunnistettiin suhtautuvan videovastaanottoihin yleisesti erittäin myönteisesti, ja ammattilaiset kokevat, että videovastaanotot tulevat jatkossakin olemaan yksi tapa tuottaa palveluja myös kehitysvammaisille asiakkaille ja heidän lähiympäristön toimijoille. Ammattilaisten suhtautumiseen vaikuttaa kuitenkin erityisesti se, millä ohjelmalla/sovelluksella videovastaanotto toteutetaan, ja kuinka hyvin ja laajasti sen käyttö on mahdollista omassa asiakaskunnassa ja tuotetuissa palveluissa.
Kansikuva
