Etäpalveluiden ja -vastaanottojen kehittäminen; selvitys ja käynnistäminen, Helsinki (RRP, P4, I1)

Luotu 26.09.2024
Etäpalveluiden ja -vastaanottojen kehittäminen; selvitys ja käynnistäminen, Helsinki (RRP, P4, I1)
Etäpalveluiden ja -vastaanottojen kehittäminen; selvitys ja käynnistäminen, Helsinki (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Kehitysvammapoliklinikalla asioivat asiakkaat voivat asioida poliklinikan eri ammattilaisten tuottamissa palveluissa myös videovastaanoton kautta. Videovastaanottoihin on valittu hyödynnettäväksi sellaiset sovellukset, joiden kautta yksilö- sekä moniammatilliset ja -alaiset vastaanotot onnistuvat.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Asiakasryhmä ja palvelut

Kehitysvammapoliklinikan asiakkaina ovat helsinkiläiset kehitysvammaiset henkilöt, ja yhteistyötä tehdään laajasti heidän läheisten/lähiympäristön toimijoiden, sekä muiden ammattilaisten kanssa. Palveluja myös myydään muille hyvinvointialueille.

Kehitysvammapoliklinikalla asiakkaiden palveluja tuotetaan vastaanottokäyntien lisäksi myös asiakkaan arkiympäristöissä koti- ja toimipistekäynteinä (esim. päiväkodit, koulut). Myös etävastaanottoja on aiempaa enemmän. Lähes kaikki etävastaanotot toteutuvat kaikissa ammattiryhmissä puhelimitse, mutta myös videovastaanottojen määrä on lisääntynyt koronapandemian myötä.

Käytössä olevat ohjelmat, tekniset reunaehdot ja haasteet

Kehitysvammapoliklinikan asiakastyössä käytetään asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia, jonka  sisäänrakennettua videovastaanottoa on hyödynnetty vielä toistaiseksi hyvin vähän. Apotin videovastaanotto edellyttää asiakkaalta Maisa-asiakasportaalin käyttöä. Maisaan kirjautuminen puolestaan vaatii vahvan tunnistautumisen välineen, joita kehitysvammaisella henkilöllä ei usein ole. Käytännössä vain pienellä osalla kehitysvammaisista aikuisista asiakkaista on mahdollisuus itse ottaa Maisa käyttöön ja asioida sen kautta. He eivät voi myöskään antaa toiselle täysi-ikäiselle valtuutusta asioida Maisassa heidän puolestaan, ja harvalla kehitysvammaisella aikuisella on myöskään hoidollista edunvalvojaa puolesta-asioinnin mahdollistumiseksi. Tällä hetkellä Maisan kautta tavoitetaan parhaiten alle 13-vuotiaat asiakkaat, joiden vanhemmat asioivat heidän puolestaan. Tässä kohderyhmässä yksittäisiä Apotin videovastaanottoja on toteutettu.

Apotin videovastaanottoon on ollut mahdollista liittyä vain potilastietojärjestelmässä ajanvaraukseen liitetyt henkilöt, eikä kutsua ole ainakaan toistaiseksi ollut mahdollista tarvittaessa välittää kolmansille osapuolille (esim. kuntoutussuunnitelmapalavereihin tarvittaessa kutsuttavat ostopalveluterapeutit). Tästä syystä osassa yksilö- ja moniammatillisia vastaanottoja on hyödynnetty Apotin ulkopuolista ratkaisua, joka nyt ollut teams. Tällä hetkellä ei siis ole ollut yhtä yhtenäistä toimintatapaa videovastaanottojen järjestämiseksi.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä tämän hetken megatrendeistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön v. 2023 julkaiseman Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian 2023–2035 visiona on "Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi". 

Myös Helsingin kaupungilla on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan digisuunnitelma v. 2023-2025, joka painottaa digitalisaation merkitystä palvelujen ja toiminnan kehittämisessä. Digitalisaation tulee tukea entistä asiakaslähtöisempien ja sujuvampien palvelujen kehittämistä huomioiden eri asiakaskunnat.

V. 2022 toteutetussa Digiosallisuus Suomessa- selvityksessä todettiin, että digitaalisia ratkaisuja kehitettäessä tulisi tiedostaa, mitkä ryhmät ovat vaarassa jäädä digiosallisuuden ulkopuolelle, tai joiden digipalvelujen saavutettavuus voi vaikeutua. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien digiosallisuutta on kehitettävä, ja täten monikielisyyden ja -kulttuurisuuden lisäksi kehittämisessä tulisi aiempaa laajemmin huomioida myös erityisryhmät ja muun muassa asiakkaat, jotka käyttävät puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Selvityksessä nostettiin esiin myös mahdolliset haasteet liittyen erityisesti puolesta-asiointi- ja edunvalvontatilanteisiin, jotka ovat keskeisiä kysymyksiä tarkasteltaessa myös kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia toimia ja osallistua digiyhteiskunnassa.

Kuten muillakin hyvinvointialueilla, myös Helsingillä on Sotepe-toimialan muutosohjelma v. 2023-2026, jonka tavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja tuottavuutta ilman asiakkaiden tarvitsemista palveluista tinkimistä. Yhtenä toimenpiteenä muutosohjelmassa on etäasioinnin laajentaminen osana palveluverkon kehittämistä.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on linjannut, että nykyiseen käytössä olevaan asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvä Maisa-asiakasportaali ja sen kaikki toiminnot ovat käytössä kaikissa palveluissa.

Asiakas

Etäpalvelujen kehittämisellä voidaan  sujuvoittaa palveluprosesseja ja samalla asiakkaan palvelupolkua. Etäpalvelujen avulla voidaan tarjota vaihtoehtoisia tapoja palvelujen hyödyntämiseen ja täten lisätä palvelujen saavutettavuutta ja joustavuutta.

Ammattilainen

Terveydenhuollon palvelujen digitalisoituminen muuttaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja toimintamalleja. Tämä edellyttää myös ammattilaisten digiosaamisen kehittämistä ja vahvistamista, jotta palveluja voidaan jatkossakin tuottaa laadukkaasti ja tietoturvallisesti.

Ammattilaisten näkökulmasta monipaikkainen työ on osoittautunut veto- ja pitovoimatekijäksi.

Organisaatio

STM:n digitalisaation ja tiedonhallinnan vision mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden joustavuutta ja tehokkuutta lisätään muun muassa kehittyneen teknologian ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönotolla.

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan digisuunnitelma painottaa digitalisaation merkitystä palvelujen ja toiminnan kehittämisessä. Digitalisaation tulee tukea entistä asiakaslähtöisempien ja sujuvampien palvelujen kehittämistä huomioiden eri asiakaskunnat.

Helsingin Sotepe-toimialan muutosohjelman tavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja tuottavuutta ilman asiakkaiden tarvitsemista palveluista tinkimistä. Tavoitteena on tarkoituksenmukainen palvelurakenne, jossa asiakas saa oikean tasoiset palvelut oikea-aikaisesti, ja jossa ennaltaehkäisyä ja kevyempiä palveluja vahvistetaan. Yhtenä toimenpiteenä muutosohjelmassa on etäasioinnin laajentaminen osana palveluverkon kehittämistä. Näin palvelujen joustavuutta ja oikea-aikaisuutta voidaan vahvistaa myös paljon palveluja tarvitsevan asiakasryhmän kohdalla.

Yhteiskunta

Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä tämän hetken megatrendeistä. Samalla digiosallisuus on digitaalisen yhteiskunnan perusedellytys; digitaalisten palvelujen tulee olla yhdenvertaisia ja kaikkien ulottuvilla.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty useilla eri menetelmillä.

  • Maisa-videovastaanottoja pilotoitiin kehitysvammapoliklinikan psykologien tuottamien palveluiden yhteydessä keväällä 2024, sekä kuntoutusohjaajien, sairaanhoitajien ja fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien kesken keväällä 2025. Tässä yhteydessä kerättiin kokemuksia videovastaanoton toimivuudesta.
  • Työpajat pilottiin osallistuville työntekijöille.
  • Käytössä olevan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin raporteilta on saatu tietoa kehitysvammapoliklinikan asiakaskunnasta (mm. ikäryhmät, äidinkieli, Maisa-aktiivisuus).
  • Työntekijöiden koulutustarpeita, sekä suhtautumista videovastaanottoihin ennen pilottia ja sen jälkeen kartoitettu Forms-kyselyllä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Myös kehitysvammaisilla asiakkailla on aiempaa laajemmat mahdollisuudet digiosallisuuteen ja terveydenhuollossa asioimiseen etä/videovastaanottojen kautta, nykyisten vastaanotto- ja kotikäyntien rinnalla. Videovastaanotot ovat laajemmin käytössä kaikissa ammattiryhmissä, sekä yksilö- että moniammatillisesti tuotetuissa palveluissa.

Samalla tavoitellaan työntekijöiden digiosaamisen vahvistamista, jotta palveluja voidaan tuottaa asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tietoturvallisesti.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • videovastaanottojen määrä x ajanjaksolla
  • videovastaanottojen %-osuus yksikön tuottamista palveluista
  • videovastaanottojen kautta asioineiden asiakkaiden määrä
  • videovastaanottojen kautta asioineiden asiakkaiden %-osuus kokonaisasiakasmäärästä
  • asiakasryhmät, jotka asioineet videovastaanoton kautta: ikä, äidinkieli/asiointikieli
  • ammattilaisten suhtautuminen videovastaanottoihin
  • ammattilaisten kokemus osaamisen vahvistamisesta ja lisäkoulutustarpeesta
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Työpajat, ammattilaisille ja asiakkaille laaditut videovastaanotto-ohjeet sekä koulutukset.

Toimintamallin ydinsisältö

Kehitysvammapoliklinikalla asioivat asiakkaat voivat asioida poliklinikan eri ammattilaisten tuottamissa palveluissa myös videovastaanoton kautta. Videovastaanottoihin on valittu hyödynnettäväksi sellaiset sovellukset, joiden kautta yksilö- sekä moniammatilliset ja -alaiset vastaanotot onnistuvat.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kehittämisen myötä videovastaanotoille soveltuvat asiakasryhmät ja palvelut on määritelty, sekä videovastaanotto-sovellusten hyödyntämismahdollisuudet eri asiakas- ja palvelutilanteissa selkiytetty ja kuvattu. Videovastaanottoihin liittyvät haasteet on myös tunnistettu, ja näihin on pystytty löytämään ratkaisuja pilottien ja kehittämisen myötä.

Yksikön videovastaanottojen määrä on seurantajaksolla lisääntynyt koko yksikön tasolla, mutta erityisesti psykologien, toimintaterapeuttien ja sairaanhoitajien ammattiryhmissä. Videovastaanottojen kautta on tavoitettu suhteessa enemmän ruotsinkielisiä asiakkaita ja myös vieraskielisten asiakkaiden määrä videovastaanotoilla on kasvanut. Kehittämisen aikana saatiin viitteitä  myös videovastaanottojen resurssitehokkuudesta, ja todettiin niiden toteutumisasteen olevan hyvä. Lisäksi havaittiin, että ajanvarausten perumisia ja siirtämisiä on suhteessa vähemmän videovastaanotoissa kuin esimerkiksi koti- ja toimipistekäynneissä. Ammattilaisten tunnistettiin suhtautuvan videovastaanottoihin yleisesti erittäin myönteisesti, ja ammattilaiset kokevat, että videovastaanotot tulevat jatkossakin olemaan yksi tapa tuottaa palveluja myös kehitysvammaisille asiakkaille ja heidän lähiympäristön toimijoille. Ammattilaisten suhtautumiseen vaikuttaa kuitenkin erityisesti se, millä ohjelmalla/sovelluksella videovastaanotto toteutetaan, ja kuinka hyvin ja laajasti sen käyttö on mahdollista omassa asiakaskunnassa ja tuotetuissa palveluissa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Digiosallisuus on digitaalisen yhteiskunnan perusedellytys ja digitaalisten palvelujen tulee olla yhdenvertaisia ja kaikkien ulottuvilla. Lainsäädäntö, viranomais- ym. ohjeet sekä käytössä olevat sovellukset/ohjelmat voivat kuitenkin rajata sitä, kuinka laajasti mm. videovastaanotot voidaan ottaa eri asiakasryhmissä ja palveluissa käyttöön. Esimerkiksi kehitysvammaisten asiakkaiden kohdalla haasteita voivat aiheuttaa mm. puutteet vahvan tunnistautumisen välineissä ja puolesta-asioinnin oikeuksissa. Asiakkaan kohtaaminen etänä korostaa myös erityisesti katsekontaktia ja sanallisia viestintätaitoja, joihin liittyen voi myös olla haasteita. Kuten muidenkin asiakasryhmien kohdalla, toimintamallin soveltaminen edellyttää yksilöllistä harkintaa ja arviota videovastaanoton soveltuvuudesta kunkin asiakkaan ja hänen sen hetkisen tilanteensa hoitamiseen. Tämä puolestaan edellyttää ammattilaisilta erityistä osaamista, jota voidaan vahvistaa työpajojen, ohjeiden ja koulutusten avulla.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Toimintaympäristö
Helsingin kaupunki, vammaispalvelut, kehitysvammapoliklinikka
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)