Digitunnusluvut-raportti, Pirkanmaan HVA (RRP, P6, I1)
Digitunnusluvut-raportti kokoaa keskeiset mittarit digipalvelujen käytöstä tiedolla johtamisen tueksi. Tieto jaetaan Pirha Tabussa. Kehitys vaatii selkeät määrittelyt, laadukasta dataa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Toimintamallin nimi
Digitunnusluvut-raportti kokoaa keskeiset mittarit digipalvelujen käytöstä tiedolla johtamisen tueksi. Tieto jaetaan Pirha Tabussa. Kehitys vaatii selkeät määrittelyt, laadukasta dataa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Digitaalisten palvelujen raportoinnin kehittämisen tavoitteena on tuottaa hyvinvointialueelle tietoa digitaalisten palvelujen käytöstä tiedolla johtamisen tueksi. Tietoa on jaettu eri palvelulinjoille Exceleinä tai Pivot-kaavioista tehtyinä PowerPoint-esityksinä. Digitunnuslukujen raportti on Pirha Tabu (Tableau)- raportointiportaalissa. Sen määrittely aloitettiin keväällä 2023 ja siihen osallistui tietohallinto sekä digikehittäminen. Raportin käyttöönottoa on hidastanut palveluntuottajien vaihtuminen. Myös uusien tietoallasintegraatioiden saaminen vie aikaa.
Digitunnusluvut-raportille on koottu Pirhan digitaalisten palveluiden seurannassa käytettävät keskeisimmät seurattavat mittarit. Näitä ovat:
- verkkosivukäynnit
- OmaPirhaan rekisteröityneiden käyttäjien määrä sekä kävijämäärät
- Pirbotin aloitukset
- Digiklinikkaan rekisteröityneiden käyttäjien määrä
- luotujen kalenterikutsujen määrä videovastaanotoille
- Pirha-chattien määrä
Raportin toiselle välilehdelle lisätään digitaalisten lomakkeiden täyttömäärät. Pirhassa käytössä olevia ja raportoitavia digitaalisia lomakkeita ovat erilaiset yhteydenottolomakkeet, esitietolomakkeet sekä hoitotarvikkeiden tilauslomake.
Hyvinvointialueiden tiukka taloudellinen tilanne asettaa paineita resurssien tehokkaalle kohdentamiselle. Tämä korostaa laadukkaan raportoinnin merkitystä, koska sen avulla voidaan tunnistaa kustannustehokkaita ratkaisuja ja ohjata investointeja vaikuttavimpiin digipalveluihin. Samalla raportointijärjestelmien ja tietoaltaiden kehittäminen vaatii investointeja, joiden toteuttaminen on riippuvainen taloudellisista reunaehdoista.
Digitaalisten palvelujen raportoinnin kehittämiseen vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, mutta erityisesti kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät ovat keskeisessä roolissa tiedolla johtamisen onnistumisessa. Organisaatiokulttuuri, henkilöstön digiosaaminen ja yhteinen ymmärrys datan merkityksestä vaikuttavat suoraan siihen, miten raportointia hyödynnetään arjessa. Tiedon jakamisen avoimuus, luottamus dataan ja kyky tulkita raporttitietoa ovat edellytyksiä vaikuttavalle päätöksenteolle. Lisäksi raportoinnin tulee palvella eri palvelulinjoja tasapuolisesti ja tukien yhteistä kehittämistä, mikä edellyttää käyttäjälähtöistä ajattelua ja vuorovaikutteista yhteistyötä tiedon tuottajien ja hyödyntäjien välillä.
Digitunnuslukujen raportti koostaa hyvinvointialuetasoisesti käytössä olevien digitaalisten palvelujen lukuja yhdelle ja samalle raportille tiedolla johtamisen tueksi. Raportti mahdollistaa palvelulinjakohtaisen seurannan.
Raportille on tulossa tietojohtamisen kannalta tärkeimmät mittarit, jotka on määritelty yhteistyössä digikehittämisen, tietohallinnon ja tietojohtamisen kanssa. Tiedon tulee olla ajantasaista, luotettavaa ja selkeästi esitettyä. Lisäksi palvelulinjatasoinen tarkastelu on tärkeää mm. käyttöasteen seurannan, kohdennettujen koulutusten ja tuen suunnittelemiseksi sekä tietoon perustuvan resurssisuunnittelun mahdollistumiseksi.
Raporttia on työstetty pitkään. Aiemmin siitä saatiin dataa jo useammasta palvelusta, mutta palveluntuottajan vaihtuminen ja tietoallasintegraation haasteet ovat hidastaneet uuden datan saantia. Tilanne ja tarpeet ovat selkiytyneet, mutta data ei ole vielä visualisoitavissa raportille, vaan odottaa edelleen tietoallasintegraatioita.
Kansikuva
