DigiKompassi - Huoltajien solmukohtien tunnistaminen lasten digiarjessa
DigiKompassi - Huoltajien solmukohtien tunnistaminen lasten digiarjessa
DigiKompassi kokoaa yhteen huoltajaprofiilit ja -persoonat sekä kuvaa heidän kokemuksiaan ja tuen tarpeitaan digiarjessa. Työkalu tarjoaa suuntaviivoja sille, miten huoltajia voidaan tukea, jotta he puolestaan voivat paremmin tukea lapsiaan.
Toimintamallin nimi
DigiKompassi kokoaa yhteen huoltajaprofiilit ja -persoonat sekä kuvaa heidän kokemuksiaan ja tuen tarpeitaan digiarjessa. Työkalu tarjoaa suuntaviivoja sille, miten huoltajia voidaan tukea, jotta he puolestaan voivat paremmin tukea lapsiaan.
Käyttötarkoitus
- Työkalu virastoille, kunnille ja järjestöille perheiden digiarkeen liittyvän kehittämistyön tueksi
- Auttaa ymmärtämään huoltajien arkea, haasteita ja tuen tarpeita digitaalisessa ympäristössä
Esittelee
- Huoltajaprofiilit ja -persoonat, jotka kuvaavat erilaisia digivanhemmuuden tapoja
- Huoltajien näkökulmat ja tarpeet – lisää empatiaa ja ymmärrystä suunnittelun pohjaksi
- Tapoja tukea huoltajia, sekä arjen ohjauksen että palveluiden kehittämisen näkökulmasta
Hyödynnettävyys
- Tutkimustieto: hyödynnettävissä palveluiden, tukimuotojen ja ohjeistusten suunnittelussa
- Ratkaisuideat ja konseptiaihiot: voidaan jatkojalostaa, mukauttaa eri ympäristöihin tai käyttää pohjamateriaalina kehittämisessä
- Toisinnettavuus: mukana kuvatut menetelmät mahdollistavat tutkimuksen ja kehittämisprosessin toistamisen uusissa kohderyhmissä tai organisaatioissa
Viime vuosina yhteiskunnassa on noussut kasvava huoli lasten ja nuorten runsaasta digilaitteiden parissa vietetystä ajasta. Samanaikaisesti tutkimustieto digitaalisten laitteiden käytön mahdollisista haitoista on lisääntynyt ja saanut enemmän huomiota. Keväällä käynnistyneessä Opetushallituksen (OPH) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa laajassa yhteistyössä tavoitteena on luoda digikäytölle vapaa-ajan suositukset, jotka huomioivat sekä digihyvinvoinnin että digitaalisen turvallisuuden näkökulmat.
DigiKompassi on kehitetty osana tätä yhteistyötä palvelumuotoilun opinnäytetyönä ja sen kohderyhmäksi rajoittuu alakouluikäiset sekä sitä nuorempien lasten huoltajat. Se tuo näkyväksi vanhempien ja huoltajien tarpeet, toiveet ja arjen haasteet lasten digihyvinvoinnin ja -turvallisuuden tukemisessa ja tarjoaa siten ammattilaisille välineen palvelujen ja tukimuotojen suunnittelun tueksi.
Keskiössä on palvelumuotoilun käyttäjälähtöinen ja osallistava lähestymistapa. Työ perustuu käyttäjätutkimusten ja yhteissuunnittelun kautta kertyneisiin havaintoihin ja tuloksiin.
Aineisto on kerätty laadullisten teemahaastattelujen ja työpajojen avulla, jotka ovat työn palvelumuotoilullisen lähestymistavan ytimessä. Näiden osallistavien menetelmien avulla onnistuttiin syventämään ymmärrystä 0-13v lasten huoltajien kokemuksista ja näkemyksistä digitaalisen arjen tukemisessa.
Huoltajilta kerättiin erityisesti:
- Tulevaisuuden näkökulmia
- Kokemuksia arjen haasteista, huolista ja tuen tarpeista
- Toiveita, odotuksia ja näkemyksiä varhaiskasvatuksen ja koulun roolista digikasvatuksessa
1. Valmistelu ja käyttöönotto käytännön työssä
- Tutustutaan huoltajaprofiileihin, persooniin ja menetelmiin.
- Otetaan profiilit ja persoonat osaksi suunnittelua, palvelumuotoilua, viestintää ja asiakastyön kehittämistä.
- Sovitaan sisäisistä käytännöistä: missä vaiheissa DigiKompassia käytetään ja kuka vastaa.
2. Juurruttaminen ja levittäminen
- Järjestetään säännöllisiä työpajoja, joissa tarkastellaan huoltajien tarpeita ja ideoidaan yhdessä .
- Jaetaan oppia organisaation sisällä: esimerkkitapaukset, onnistumiset ja hyvät käytännöt.
3. Arviointi
- Arvioidaan käyttöönoton toimivuutta ja vaikutuksia
DigiKompassin hyödyntäminen lisää ymmärrystä 0-13v lasten huoltajien erilaisista digikasvatuksen tarpeista ja arjen todellisuudesta. Toimintamallin käyttöönoton myötä organisaatiot pystyvät suuntaamaan kehittämistyötä aiempaa tarkemmin niille ryhmille, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea. Tämä selkeyttää toimenpiteitä, vähentää oletuksiin perustuvaa suunnittelua ja parantaa resurssien kohdentumista.
Myönteisenä asiana on havaittu, että profiilien ja persoonien hyödyntäminen on lisännyt moniammatillista keskustelua ja yhteistä ymmärrystä huoltajien tilanteista. DigiKompassi on myös auttanut tunnistamaan tuen katvealueita, joita ei aiemmin ollut nähty tai osattu kuvata. Menetelmien käyttäminen työpajoissa on tuonut esiin uusia näkökulmia ja synnyttänyt ratkaisuehdotuksia, jotka eivät välttämättä olisi nousseet esiin ilman käyttäjälähtöistä tarkastelua.
Lisäksi DigiKompassi lisää ammattilaisten kykyä asettua huoltajien asemaan.