Digialustan kansallisen kehittämisen yhteistyön toimintamallin kehittäminen (RRP, P4, I4)
Suomi-Sote-alustan valinneiden hyvinvointialueiden yhteinen konsortio on kansallinen kehittämisverkosto, jonka keskeinen idea on yhdistää voimavarat ja osaaminen. Tavoitteena vaikuttava, asiakaslähtöinen, skaalautuva palvelu, jota kehitetään yhdessä.
Toimintamallin nimi
Suomi-Sote-alustan valinneiden hyvinvointialueiden yhteinen konsortio on kansallinen kehittämisverkosto, jonka keskeinen idea on yhdistää voimavarat ja osaaminen. Tavoitteena vaikuttava, asiakaslähtöinen, skaalautuva palvelu, jota kehitetään yhdessä.
Kuva
Suomi-Sote-alustan valinneiden hyvinvointialueiden yhteinen konsortio on kansallinen kehittämisverkosto, jonka keskeinen idea on yhdistää voimavarat ja osaaminen digiasioinnin kehittämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Konsortioon kuuluu kymmenen hyvinvointialuetta, ja sen merkitys on tunnistettu sekä valtionhallinnossa (STM, THL) että toimittajakentässä, erityisesti BeeHealthyn ja TietoEvryn kumppanuuksien kautta.
Konsortion ytimessä on yhteiskehittäminen, jossa alueet tunnistavat ja priorisoivat yhteisiä kehityskohteita, kuten ajanvaraus, videovastaanotto, digipolut ja lomakkeet. Kehitystyö perustuu vaikuttavuusperusteiseen malliin, jossa kehitysaihiot jaetaan nykytoiminnallisuuksiin ja tulevaisuuden teemoihin. Näille nimetään omistajat ja työryhmät, jotka laativat käyttäjätarinoita ja koordinoivat toteutusta.
Konsortio toimii ketterästi ja avoimesti: tiedonjako, materiaalien jakaminen ja käyttöönottojen nopeuttaminen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. Strateginen, taktinen ja operatiivinen kehittäminen etenee 12–24 kuukauden sykleissä, ja yhteistyö tapahtuu sekä verkossa että kasvokkain järjestettävissä tapaamisissa.
Yhteinen alusta – Suomi-Sote – on BeeHealthyn kehittämä ja teknisesti uudistettu ratkaisu, joka korjaa aiempien sovellusten rajoitteita ja mahdollistaa skaalautuvan, asiakaslähtöisen digipalvelun. Konsortion tavoitteena on luoda rahanarvoista vaikuttavuutta ja edistää kansallista yhdenmukaisuutta digitaalisessa sote-asioinnissa
🧭 Kehittämiseen vaikuttavat keskeiset tekijät:
🏛️ Poliittiset ja hallinnolliset tekijät
- Hallitusohjelma ja valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kehittämisen painopisteitä, kuten digitalisaatiota, hoitotakuuta ja vihreää siirtymää.
- YTA-sopimukset ja hallintosäännöt määrittävät järjestämisvastuut ja yhteistyön rakenteet hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.I
- EU-rahoitus ja RRP-ohjelma edellyttävät näkyvyyttä ja vaikuttavuuden osoittamista kehittämistoimissa.
⚖️ Lainsäädännölliset tekijät
- Keskeisiä lakeja ovat mm. hyvinvointialuelaki, sote-järjestämislaki, valvontalaki ja potilasasiavastaavista annettu laki (739/2023), jotka ohjaavat palveluiden järjestämistä ja seurantaa.
💰 Taloudelliset tekijät
- Valtionrahoitusmalli ja sen kehitys vaikuttavat suoraan resurssien saatavuuteen.
- Kehittämisen on pysyttävä myönnetyssä rahoituksessa, mikä korostaa kustannusvaikuttavuuden merkitystä.
🧑🤝🧑 Sosiaaliset ja demografiset tekijät
- Väestörakenne, kuten ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu, ohjaa palveluiden suunnittelua ja kohdentamista.
- Sosiaaliset determinantit ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeet korostuvat kehittämisessä.
🎭 Kulttuuriset tekijät
- Osallistava strategiatyö ja henkilöstön, asukkaiden ja sidosryhmien mukaan ottaminen ovat keskeisiä kulttuurisia muutostekijöitä.
- Strategian juurruttaminen vaatii yhteistä ymmärrystä ja arjen kytkentää, ei pelkkää ylhäältä ohjaamista
🌐 Yhteiskunnalliset ilmiöt
- Digitalisaatio, tekoäly, globalisaatio, kaupungistuminen ja yhteiskunnalliset jakolinjat muokkaavat toimintaympäristöä ja kehittämisen suuntaa.
🎯 Kohderyhmänä ovat:
- Hyvinvointialueet, jotka ovat valinneet Suomi-Sote-alustan yhteiseksi digiasioinnin ratkaisuksi.
- Sote-ammattilaiset, erityisesti digipalveluiden käyttäjät ja kehittäjät
- Asiakkaat ja asukkaat, joille digipalvelut suunnataan
- Tietohallinnon ja digitiimien asiantuntijat, jotka vastaavat teknisestä toteutuksesta ja toimittajahallinnasta.
👥 Asiakkaiden osallistaminen
Asiakkaiden osallistaminen tapahtuu monitasoisesti:
- Kehittämistyöpajat ja kyselyt: Asiakkaita kuullaan palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa. Esimerkiksi Webropol-kyselyt ja työpajat
- Digiosallistumisen alusta (Polls): Mahdollistaa rakentavan keskustelun ja yhteisen näkemyksen muodostamisen kansallisella tasolla.
🧩 Yhteistyön toimintamalli
- Yhteinen tiekartta ja sopimusliite määrittelevät kehityksen suuntaviivat, palvelun laadun ja jatkuvuuden hallinnan.
- Digitiimien rooli on keskeinen: ne vaikuttavat aktiivisesti kehityksen nopeuteen ja priorisointiin.
- Yhteiskehittäminen tapahtuu foorumeilla, joissa jaetaan digipolkuja, materiaaleja ja hyviä käytäntöjä avoimesti.
- Strategiatyö ja osallisuustoimenpiteet tukevat asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta
🧩 Kehittämisen tehtävät
- Yhteinen Teams-kanava: yhteisten aineistojen kokoaminen ja keskustelukanava
- Yhteiset kehittämispäivät ja verkostotapaamiset: Live-tapaamiset (esim. Jyväskylä, Lappeenranta) tukevat verkostoitumista, yhteistä työskentelyä ja alueiden välistä oppimista
- Yhteistyösopimus ja koordinaattorirooli: Koordinaattori kokoaa osapuolten näkemykset, laatii kompromissiehdotuksia ja toimii strategisen ohjausryhmän sihteerinä. Strategiset pääkäyttäjät edustavat organisaatioitaan tuotehallinnassa ja toimitusten hallinnassa.
- Yhteinen kehitysteemojen priorisointi: Konsortio jakaa kehitysteemat nykytoiminnallisuuksiin (esim. ajanvaraus, digipolut, videovastaanotto) ja tulevaisuuden teemoihin (esim. älykäs HTA, tekoäly, omahoito-ohjeet). Teemoille nimetään omistajat ja työryhmät, jotka laativat käyttäjätarinoita ja koordinoivat toteutusta.
🔄 Muutokset konsortion käynnistymisen jälkeen
1. Yhteistyörakenteiden vahvistuminen
- Konsortioon on liittynyt kaikki Suomi-Sote-alustaa käyttävää hyvinvointialuetta, ja sen rooli on tunnustettu STM:ssä, THL:ssä ja toimittajakentässä.
- On laadittu yhteistyösopimus, jossa määritellään koordinaattorin rooli, strategisten pääkäyttäjien valtuudet ja yhteisen näkemyksen muodostamisen prosessi.
2. Kehittämisen organisointi ja priorisointi
- Kehitysteemat on jaettu nykytoiminnallisuuksiin ja tulevaisuuden teemoihin, joille on nimetty omistajat ja työryhmät.
3. Käyttöönottojen nopeutuminen ja synergiahyödyt
- Yhteinen kehitystyö on mahdollistanut nopeammat käyttöönotot, päällekkäisten investointien välttämisen ja sisältöjen jakamisen alueiden kesken.
- Sisällöntuotantoon menevä resurssi on voitu kohdentaa taustaprosessien muutoksen johtamiseen.
Kansikuva
