Toimintaympäristöä leimaa tällä hetkellä yhteiskunnallinen epävarmuus ja nopea muutos. Ihmisten tulevaisuususko on aiempaa heikompaa, ja monilla on kokemus siitä, että omiin elinolosuhteisiin, hyvinvointiin tai yhteiskunnalliseen kehitykseen on vaikea vaikuttaa. Vaikuttaminen koetaan monin paikoin vieraaksi, etäiseksi tai vain harvojen mahdollisuudeksi, eikä vaikuttamisen keinojen moninaisuus ole kaikille tuttua.
Poliittinen ilmapiiri ja julkinen keskustelu ovat kärjistyneet ja kahtiajakautuneet. Yhteiskunnalliset ongelmat, arvot, mielipiteet ja käsitykset hyvinvoinnista ovat polarisoituneet, mikä vaikeuttaa rakentavaa vuoropuhelua ja yhteisten ratkaisujen löytämistä. Keskustelukulttuuri voi näyttäytyä monille sulkevana tai jopa torjuvana, erityisesti niille ihmisryhmille, joiden ääni ei perinteisesti ole ollut vahvasti esillä.
Monet kokevat, ettei heitä haluta kuulla tai että yksilön näkemyksillä ei ole todellista merkitystä päätöksenteossa. Tämä koskettaa erityisesti haavoittuvammassa asemassa olevia ihmisryhmiä, joiden osallistumisen esteet voivat liittyä esimerkiksi sosiaaliseen asemaan, elämäntilanteeseen, osaamiseen tai kokemuksiin ulkopuolisuudesta.
Näistä syistä toimintaympäristössä korostuu tarve vahvistaa keskusteluyhteyttä, osallisuutta ja luottamusta sekä luoda matalan kynnyksen mahdollisuuksia vaikuttamiseen. On tärkeää varmistaa, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tulla kuulluiksi ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kehittämiseen omista lähtökohdistaan käsin. Tämän menetelmäkoosteen kehittämisessä osallisuutta haluttiin tukea vahvistamalla vaikuttamiseen liittyvää osaamista ja tietoa, sekä matalalla kynnyksellä turvallisessa ympäristössä ja yhdessä vaikuttamista harjoittelemalla. Itselle sopivia vaikuttamisen tapoja pyrittiin löytämään kokeilemisen lisäksi pohtimalla omia arvoja, itselle tärkeitä asioita ja tulevaisuusajattelun kautta.
Menetelmäkooste on tehty Yhdessä osallistuen ‑hankkeessa toteutettujen vaikuttamistyöpajojen sekä osallistujilta ja ammattilaisilta saadun palautteen, toiveiden ja ideoiden pohjalta. Koostetta varten on hyödynnetty ja sovellettu useita olemassa olevia menetelmiä sekä kehitetty hankkeen aikana myös uusia, kohderyhmien tarpeisiin vastaavia toimintatapoja.
Hankkeen aikana työpajoja toteutettiin pääasiassa nuorille aikuisille, mutta yksittäisiä työpajoja järjestettiin myös nuoremmille sekä työikäisille osallistujille. Työpajoihin osallistui runsaasti työpajatoiminnassa mukana olevia henkilöitä, kohtaamispaikkojen kävijöitä, peruskoulun jälkeisen opistovuoden opiskelijoita, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria sekä nuoria, joilla on jaksamisen haasteita tai muuten haastava elämäntilanne.
Kertyneen asiakasymmärryksen perusteella suurimmalle osalle osallistujista vaikuttaminen oli melko vieras tai kaukaiselta tuntuva asia. Osalla vaikuttamiseen liittyi turhautumisen tai voimattomuuden tunteita, ja moni koki, ettei vaikuttaminen ole heitä varten tai että sillä ei ole merkitystä heidän omassa elämäntilanteessaan. Näiden kokemusten vuoksi toiminnassa keskityttiin vahvasti tulevaisuususkon vahvistamiseen sekä kokemuksen lisäämiseen siitä, että jokaisen ääni on merkityksellinen ja arvokas.
Tämän asiakasymmärryksen pohjalta myös menetelmäkoosteessa painottuvat tehtävät ja harjoitukset, joiden avulla voidaan turvallisesti käsitellä omaa vaikuttajuutta, tunnistaa itselle tärkeitä asioita ja herättää kiinnostusta vaikuttamiseen. Menetelmien kautta tutustutaan erilaisiin vaikuttamisen tapoihin, tarkastellaan niiden moninaisuutta ja etsitään osallistujille itselleen sopivia keinoja toimia. Samalla menetelmät auttavat laajentamaan käsitystä vaikuttamisesta ja ymmärtämään, että jokainen meistä vaikuttaa ja voi vaikuttaa monin eri tavoin omaan elämäänsä ja ympäristöönsä.