Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena toteuttaa kaikki hoidon tarpeen arviointi Sata-alueella STM:n Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet-kriteereitä noudattaen.

Toimintaympäristö

"Kaikkien kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden ei tarvitse saada hoitoa välittömästi. Monet oireet ja vammat voidaan hoitaa seuraavana aamuna tai yhden, kahden päivän kuluessa. Päivystyshoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan ensisijaisti terveysasemien päiväpäivystyksessä, jos diagnostiikka ja hoito ei edellytä päivystyspoliklinikan käyttöä kiireellisyyden tai tarvittavien resurssien vuoksi. Yöaikana tulee hoitaa niitä potilaita, joiden hoitoa ei voida oireiden vaikeuden, sairauden pahentumisen tai oireiden vaikeutumisen vuoksi siirtää seuraavaan aamuun. Hätätilapotilaat ja välitöntä diagnostiikkaa ja hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan yhteistyössä ensihoitopalvelun kanssa. Kunkin potilasryhmän hoidossa ensisijaisena lähtökohtana on hoidon järjestäminen potilaan lääketieteellisen hoidon tarpeen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 

Perusteet koskevat päivystyksellisen ja ei-päivystyksellisen hoidon rajapintaa. Päivystyshoidossa potilasturvallisuuteen liittyvät ongelmat korostuvat muuta terveydenhuoltoa enemmän. Vakavasti sairastuneet potilaat, joilla on peruselintoimintoja välittömästi uhkaava akuutti oire, vamma tai epäily siitä, tulee tunnistaa. Yksittäisiin oireisiin ja vammoihin perustuvat ohjeet ovat käytännön työtä helpottavia suosituksia. Päätös hoidon kiireellisyydestä tulee aina tehdä yksilöllisesti."

Suora lainaus lähteestä: Sosiaali- ja terveysministeriö. (2020). Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:19). 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tehtyjen selvitysten perusteella hoidon tarpeen arviointia ei toteuteta alueella yhtenäisellä tavalla STM:n kiireellisen hoidon tarpeen arvioinnin kriteereitä noudattaen.

Muutoksen mittaaminen

Toimintamallin vaikuttavuutta seurattiin seuraavien mittareiden avulla

  • Koulutusten osallistujamäärä​

  • Palaute koulutuksista​

  • Hoidonperusteet.fi:hin rekisteröityneiden määrä ​Sata-alueella

Toteutussuunnitelma

Sata-alueen koulutussuunnitelman mukaisesti sisäisessä koulutustoiminnassa hyödynnettiin oman erikoisalansa osaajia ja asiantuntijoita kouluttajina. Palvelutuotannosta nimettiin koulutuksen kohderyhmästä ammattilaiset, jotka toimivat koulutuksen suunnittelijoina ja toteuttajina. Näiden nimettyjen kouluttajien rooli oli keskeinen, sillä koulutuskokonaisuus rakennettiin tukemaan yhdenmukaisen ja laadukkaan hoidon tarpeen arvioinnin toteuttamista koko Sata-alueella. Nimettyjen kouluttajien kesken järjestettiin yhteisiä suunnittelutilaisuuksia, jotta kouluttajille pystyttiin tarjoamaan riittävä tuki suunnitteluun ja pystyttiin varmistumaan toimivan kokonaisuuden aikaansaaminen. 

Yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi -koulutuksen lisäksi kohderyhmän sairaanhoitajat suorittavat yksiköilleen määritellyn tason mukaan 1–3 vuoden välein hätätilapotilaan tunnistaminen ja hoito/elvytysosaaminen -koulutusmallin mukaiset koulutukset, jotka otettu Sata-alueella käyttöön 1.12.23.

Koulutussuunnitelman valmistuttua toimintamallista pidettiin kohderyhmän esihenkilöille infotilaisuudet vuoden 2025 alussa.  Esihenkilöt organisoivat hoidon tarpeen arviointivastaavien valitsemisen yksiköistä. Vuoden 2025 keväällä ja syksyllä järjestettiin kolme samansisältöistä koulutusta.

Keväällä 2025 koulutuksen sisältönä oli aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteiden läpikäynti, hoidonperusteet.fi:n käyttö​, hoidon tarpeen arvioinnin kirjaaminen, sairaanhoitajan vastaanoton ohjeisiin perehtyminen, sekä case-pisteet (haastattelu, tutkiminen, potilaan ohjaus, jatkohoito, kirjaaminen)​ aiheista haavat, ja iho-oireet, korvakipu, vatsakipu, verenpaineen muutokset, selkäkipu sekä mielenterveys ja päihde.

Syksyllä 2025 koulutuksen sisältönä oli case-pisteet aiheista sosiaalisten tilanteiden arviointi hoidon tarpeen arvioinnissa, lapsi päivystyspotilaana, kurkku- ja nenäoireet, niska- hartia- ja olkapääoireet sekä ripuli ja oksentelu. 

Koulutuksiin osallistujat lisättiin yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi-Teamsiin koulutukseen osallistumisen jälkeen. Kanavalta löytyy koulutusmateriaalit, ohjeet hoidonperusteet.fi-palvelun käyttöön sekä tiedostot, joissa koulutuksiin ilmoittautuminen tapahtuu. Kanavalla on mahdollisuus käydä keskustelua ja jakaa kokemuksia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Järjestettävien koulutusten kohderyhmä on Sote-keskuksissa, päivystyksissä, kotisairaaloissa ja lasten päivystyksessä hoidon tarpeen arviointia tekevät sairaanhoitajat. 

Koulutusten suunnittelu perustuu kansallisiin ohjeisiin ja suosituksiin; STM: Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet-julkaisuun sekä näyttöön perustuvaan tietoon, kuten Käypä hoito -suosituksiin ja Terveysportin sairaanhoitajan vastaanoton ohjeisiin. Koulutusten aiheet suunnitellaan Lifecare-tilastoinneista nousseista päivystyskäyntien aiheista ja arjen ajankohtaisista tarpeista.

Kokeilun tavoitteet

Koulutusten tavoitteena on varmistaa, että hoidon tarpeen arviointia tekevät ammattilaiset ymmärtävät kiireellisen hoidon tarpeen arvioinnin tarkoituksen STM:n ohjeen mukaisesti ja oppivat tunnistamaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Keskeinen tavoite on varmistaa, että koulutettavat osaavat käyttää hoidonperusteet.fi-työkalua potilasohjauksen tukena. Toimintamallin tavoitteena on yhdenmukaistaa hoidon tarpeen arviointi ja potilasohjaus koko Sata-alueella. Suunnittelun lähtökohtana oli pyrkimys siihen, että Sata-alueella yksi hoidon tarpeen arviointi riittää.

Ratkaisun perusidea

Jokaisesta yksiköstä koulutetaan vähintään kaksi sairaanhoitajaa, jotka perehdyttävät muut hoidon tarpeen arviointia yksiköissään tekevät toimintamalliin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää, että organisaatiossa on yhteinen ymmärrys koulutusten tarpeellisuudesta ja merkityksestä. Henkilöstön tulee tunnistaa koulutusten rooli osana toimintamallin juurruttamista ja jatkuvaa kehittämistä.

Koulutuksiin osallistumiselle on turvattava riittävät edellytykset, mikä tarkoittaa muun muassa työajan varaamista oppimiseen ja perehtymiseen. 

Koulutusten laadun ja vaikuttavuuden takaamiseksi on tärkeää, että kouluttajina toimivat tehtävään pätevät ja aihealueeseen perehtyneet asiantuntijat. Ammattitaitoiset kouluttajat varmistavat, että koulutussisällöt vastaavat käytännön tarpeita ja tukevat toimintamallin tavoitteiden saavuttamista. Koulutukset perustuvat valtakunnallisiin ohjeisiin sekä näyttöön perustuviin hyviin käytänteisiin, mikä vahvistaa niiden luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta osana toimintamallin käyttöönottoa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Suunnittele koulutussisältö huolellisesti ja varmista, että koulutuksen sisältö on kytketty käytännön työhön

  • Pelkkä materiaalin esittely ei riitä: koulutuksissa tulee tarjota konkreettisia esimerkkejä.
  • Jokaisen koulutusosion tulee tuottaa lisäarvoa pelkän kirjallisen materiaalin lukemisen sijaan.
  • Asiantuntijoita kannattaa valita sen perusteella, että heillä on kokemusta nimenomaan hoidon tarpeen arvioinnista.

Jalkauta osaaminen järjestelmällisesti

  • Koulutuksiin valitut henkilöt ovat usein aiheesta kiinnostuneimpia, mutta he tarvitsevat tukea tiedon siirtämiseen yksiköihinsä.
  • Luo selkeät rakenteet, kuten perehdytysmalli tai kouluttajaverkosto.

Edistä ammattilaisten keskinäistä tuntemusta ja yhteisiä käytäntöjä

  • Kun ammattilaiset tietävät, miten muissa yksiköissä toimitaan, voidaan tukea yhden hoidon tarpeen arvioinnin mallia paremmin (sen ollessa tarkoituksenmukaista).
  • Päällekkäisen työn tekemistä voidaan välttää, jos hoidon tarpeen arviointi toteutetaan jokaisessa yksikössä yhdenmukaisella tavalla.

Tue yhden luukun periaatteen toteutumista ja sitä, että yksi hoidon tarpeen arviointi riittää

  • Varmista, että ammattilaisilla on käytössään selkeät, toimivat ja yhdenvertaiset kanavat asiakkaan ohjaamiseen oikeaan paikkaan.
  • Kun asiakkaan siirto tapahtuu sujuvasti toimipisteestä toiseen ilman uutta arviota, yhden luukun periaate toteutuu myös tilanteissa, joissa asiakas ei ole osannut hakeutua alun perin oikeaan pisteeseen.
  • Tämä vähentää päällekkäistä työtä, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja varmistaa tasalaatuisen palvelukokemuksen koko alueella.
  • Kansallisten ohjeiden rinnalle suunniteltava alueelliset ohjeet, jotka määrittelevät missä hoito aloitetaan.

Tehosta viestintää koulutuksista ja kehittämistoimista

  • Tieto koulutuksista ei aina saavuta kaikkia yksiköitä, mikä rajoittaa osallistumista.
  • Säännöllinen ja kohdennettu viestintä parantaa tavoittavuutta.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tulokset

Vuonna 2025 järjestettiin kolme yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi -koulutusta keväällä (61 osallistujaa) ja kolme syksyllä (63 osallistujaa). Kevään koulutusten palaute (14 vastausta) sai keskiarvoksi 4/6 ja syksyn (17 vastausta) 4,7/6. Palaute kuvasi koulutukset käytännönläheisiksi ja asiantunteviksi. Pienryhmätyöskentely koettiin toimivaksi, ja osallistujat kokivat oppineensa uutta tai kerranneensa aiemmin opittua tarveperusteisesti.

Hoidonperusteet.fi -palvelun rekisteröityneiden käyttäjien määrä kasvoi Sata-alueella 196 käyttäjästä 416 käyttäjään (kasvu 53 %) tammi–marraskuun 2025 aikana.

Kansalliset ohjeet otettiin onnistuneesti käyttöön hoidon tarpeen arvioinnissa, ja koulutuksiin valitut sairaanhoitajat veivät oppimaansa omiin yksiköihinsä varmistaen osaamisen leviämisen. Koulutukset edistivät yhdenmukaista hoidon tarpeen arviointia ja potilasohjausta Sata-alueella, ja yhtenäiset toimintatavat tukevat tavoitetta siitä, että yksi hoidon tarpeen arviointi Sata-alueella riittää.

Arviointi

Valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet ovat tulleet hyvin tunnetuiksi hoidon tarpeen arviointia tekevälle henkilöstölle. Koulutukset yhdessä muun samanaikaisen toiminnan kehittämisen kanssa ovat mahdollistaneet sen, että potilas saa tarvitsemansa avun tietyissä toimipisteissä yhdeltä luukulta, vaikka ei itse olisi osannut hakeutua tarkoituksenmukaiseen toimipisteeseen. Ammattilaisten keskinäinen tuntemus ja yhteinen ymmärrys eri yksiköiden toimintatavoista mahdollistavat saumattoman yhteistyön, vähentävät päällekkäistä arviointia ja varmistavat asiakkaalle yhdenmukaisen ja sujuvan hoidon tarpeen arvioinnin. Koska koulutuksiin osallistuneet, aiheesta erityisen kiinnostuneet sairaanhoitajat oppivat koulutuksissa uutta, opitun tiedon jalkauttaminen yksiköihin on selvästi tarpeen.

Jatkokehittämiskohteet

Toimintamallin jatkokehittämisessä seuranta­mittarit tulee arvioida uudelleen, jotta vaikuttavuuden arviointi huomioi käytännön työn organisoinnin, prosessien sujuvuuden sekä eri toimijoiden osallistumisen hoidon tarpeen arviointiin. Koulutuspalautteiden perusteella koulutussisältöä tulee jatkossa suunnitella siten, että jokainen osio tarjoaa myös syvempää ja käytännönläheistä oppia. Suunnitteilla olevien alueellisten ohjeiden julkaisun jälkeen on varmistettava ohjeistuksen käyttöönotto ja jalkauttaminen hoidon tarpeen arvioinnissa ja potilasohjauksessa. Lisäksi viestintää on tehostettava, jotta tieto koulutuksista tavoittaa kaikki kohderyhmän yksiköt ja osallistujia saadaan mukaan kattavasti eri toimipisteistä. Sata-alueella tulee kartoittaa yksiköt, joissa potilaiden siirrot tarkoituksenmukaiseen toimipisteeseen voitaisiin toteuttaa Sata-sovelluksen kautta konsultaatiopyyntönä.

Toimintamalli jatkuu osana palvelutuotannon toimintaa.