| Innokylä

Toimintaympäristö

Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy nopeasti. Vuoden 2023 lopussa jo 27 % asukkaista oli 65-vuotiaita tai vanhempia, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan osuus nousee vuoteen 2033 mennessä 29,9 %:iin (Etelä-Pohjanmaan liitto 2024).

Ikä on merkittävä muistisairauksien riskitekijä. Etelä-Pohjanmaalla muistisairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovat valtakunnallista tasoa korkeammat (Roitto ym. 2024). Vuonna 2024 arvioitiin, että maakunnassa todetaan noin 1 000 uutta muistisairautta vuosittain (Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry).

Muistisairauksien lisääntyminen kasvattaa hoidon ja hoivan tarvetta. Sairaudet koskettavat paitsi sairastuneita myös heidän läheisiään ja ne ovat nykyään yleisin syy omaishoidon tarpeelle. Iäkkäiden, omaishoitajien ja muistisairaiden hyvinvointia voidaan vahvistaa tukemalla heidän suojaavia tekijöitään, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, parantaa elämänlaatua ja helpottaa arjessa selviytymistä (Terveyskirjasto).

Tehostetulla elintapaohjauksella voidaan merkittävästi edistää ikääntyneiden terveyttä. Kun terveellisiä elintapoja tuetaan monipuolisesti ja yksilöllisesti, muistihäiriöiden riski voi vähentyä jopa kolmanneksella. Elintapaohjelmaan kuuluu säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, aivoja aktivoivia tehtävät, sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta. Ryhmätoiminta puolestaan vahvistaa sosiaalista kanssakäymistä. Kokonaisvaltainen ja riskitekijöihin kohdennettu säännöllinen ohjaus parantaa useita kognitiivisia toimintoja (FINGER-tutkimushanke - THL).

Aivoterveyttä edistäviin elintapoihin kannustaminen ja ohjaaminen on vaikuttava ja kustannutehokas keino ylläpitää ikääntyvän väestön muistitoimintoja ja ehkäistä muistihäiriöitä (The Lancet).

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy muuta Suomea nopeammin, ja alueella muistisairaudet ovat jo nyt valtakunnallista tasoa yleisempiä. Muistisairaudet lisäävät hoivan tarvetta ja kuormittavat omaisia ja omaishoitajia, mikä korostaa ennaltaehkäisevien toimien merkitystä.
Tutkimusnäyttö (mm. FINGER-tutkimus) osoittaa, että elintapamuutoksilla voidaan ehkäistä muistihäiriöitä ja ylläpitää kognitiivista toimintakykyä (FINGER-tutkimushanke - THL). Tähän perustuen Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys on kehittänyt Muisti mukana menossa -toimintamallin (2020–2023), joka tukee aivoterveyttä liikunnan, ravitsemuksen, sosiaalisen osallisuuden ja riskitekijöiden hallinnan avulla (Muisti mukana menossa - Järjestölähtöinen aivoterveyden edistämisen jalkauttamismalli | Innokylä).
Strategisesti toiminta kytkeytyy muistisairauksien ennaltaehkäisyyn, ikääntyneiden elämänlaadun vahvistamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyyteen, sillä ennaltaehkäisy vähentää pitkällä aikavälillä hoivan tarvetta ja tukee terveystaloudellisia ratkaisuja. Ikääntyneet, muistisairaat ja omaishoitajat tarvitsevat tähän konkreettista tukea.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ikääntyneet, muistisairaat ja omaishoitajat tarvitsevat tukea aivoterveyden edistämiseen. Hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavat kaikki arkiset valinnat. Huomion kiinnittäminen elintapoihin on keskeinen keino vähentää muistisairauksien riskitekijöitä, ylläpitää toimintakykyä, tukea psyykkistä hyvinvointia ja kotona selviytymistä. Omaishoitajien jaksaminen vaikuttaa suoraan hoidettavan hyvinvointiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, organisaatiot tarvitsevat selkeitä toimintamalleja ja osaamista aivoterveyden edistämisestä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Lisäksi tarvitaan tietoa ehkäisevän toiminnan vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta.

Organisaatioille, yhdistyksille tarvitaan lisää tietoa aivoterveyttä edistävistä keinoista.

Muistisairauksien riskitekijöiden tehokas hallinta ja aivoterveyttä tukevat toimet ovat yhteiskunnallisesti tuottavia investointeja ja edistää kestävää terveystaloutta.

Ryhmämuotoisella toiminnalla voidaan lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja osallisuutta sekä ehkäistä yksinäisyyttä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys on hallinnoinut ja koordinoinut Voi hyvin -ryhmätoimintamallia. Kehittäjinä ovat toimineet muistiyhdistyksen työntekijät.

Toimintamallin pohjana on FINGER-tutkimukseen liittyvä tietoperusta (FINGER -tutkimus) sekä Muisti mukana menossa- toimintamallin tietoperusta (Muisti mukana menossa - Järjestölähtöinen aivoterveyden edistämisen jalkauttamismalli | Innokylä).

Lakeuden Omaishoitajat ry:n ja Järviseudun Omaishoitajat ry:n kanssa tehty yhteistyö on mahdollistanut omaishoitajien tavoittamisen Voi hyvin -ryhmiin. Yhteistyö on sisältänyt myös viestinnällistä koordinointia ja näkyvyyden edistämistä.

Yhteistyökumppaneita ja asiantuntijatahoja ovat olleet Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjaajat ja muistihoitajat sekä kaupungin liikuntatoimenhenkilöt. Muita yhteistyötahoja ovat olleet Eläkeliitto Etelä-Pohjanmaan piirin yhdistykset. Kaikki nämä tahot ovat välittäneet tietoa Voi hyvin -ryhmätoiminnasta asiakkailleen.

Voi hyvin -ryhmätoimintamallin kehittämiseen on osallistunut vapaaehtoisia eli urholaisia, jotka ovat toimineet tärkeänä ikäasiantuntijana. Urholaiset ovat olleet ryhmätoimintaan osallistuneita eläkeläisiä eri puolilta maakuntaa. Ohjausryhmän tapaamisissa he ovat kommentoineet ryhmätoiminnan sisältöjä.

Mallia on pilotoitu alueen kunnissa useilla paikkakunnilla. Ryhmäintervention sisältöä on muokattu ja jatkokehitetty osallistujilta saadun palautteen pohjalta.

Voi hyvin -ryhmäintervention materiaali viedään digitaaliseen URHO-salkkuun, joka julkaistaan Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilla. Digitaalisen salkun kehittäminen on vielä kesken, ja se julkaistaan keväällä 2026.

Mallia voivat jatkossa hyödyntää sekä ammattilaiset (järjestösektorilla, hyvinvointialueilla) että eri järjestöjen vapaaehtoisohjaajat.

Tavoiteltu muutos

Tavoite ja toivottu muutos
Voi hyvin -ryhmätoimintamallin avulla vahvistetaan osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tavoitteena on, että osallistujat kokevat hyvinvointinsa lisääntyneen toiminnan aikana ja ymmärtävät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin merkityksen arjessaan.

Toimintaan osallistuneet:

tunnistavat omat muistisairauksien riskitekijänsä
saavat tietoa aivoterveyttä tukevista keinoista ja materiaaleja
saavat konkreettista tukea elintapojen tarkasteluun
tekevät pieniä muutoksia terveellisempään suuntaan, esimerkiksi liikunnan ja ravitsemuksen avulla
osallistujat kokevat toiveikkuutensa lisääntyneen ja ovat tyytyväisempiä omaan hyvinvointiinsa.

Ihannetilanteessa ryhmätoiminta edistää muistisairauksien riskitekijöiden vähenemistä. Lisäksi ryhmätoiminta voi keventää sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitusta, mikä lisää toiminnan kustannusvaikuttavuutta.

Muutoksen mittaaminen

Arviointimenetelmät ja kyselyt

Voi hyvin -ryhmäintervention vaikuttavuutta on arvioitu alku- ja loppukyselyillä. Voi hyvin -toimintamallissa on hyödynnetty URHO-hankkeessa kehitettyä arviointimittaria, joka pohjautuu muun muassa WHO-5- ja EuroHIS-8 mittareihin. Mittarin avulla on kartoitettu muutoksia osallistujien elämänlaadussa, terveydessä ja hyvinvoinnissa.

Arviointimittarilla arvioitiin seuraavia asioita:

Herätessäni olen virkeä ja levännyt
Tunnen oloni levolliseksi ja rentoutuneeksi
Tunnen oloni toiveikkaaksi
Koen että minulla on merkityksellisiä ihmissuhteita
Elämänlaatuni on hyvä
Terveydentilani on hyvä

Vastausvaihtoehdot: Täysin eri mieltä, Eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Samaa mieltä, Täysin samaa mieltä

Palautekysely ryhmätoiminnan arvioimiseksi

Voi hyvin -ryhmän viimeisellä tapaamiskerralla on toteutettu URHO-hankkeessa kehitetty palautekysely. Sen tavoitteena on arvioida ryhmätoiminnan toimivuutta, osallisuuden kokemusta sekä osallistumisen merkityksellisyyttä osallistujien näkökulmasta. Kyselyn laadinnassa hyödynnettiin muun muassa Osallisuusindikaattorin sisältöjä.

Palautekyselyn väittämät:

1.Olen saanut uutta tietoa.

2. Koen, että materiaalia on ollut helppo käyttää.

3. Koen hyvinvointini vahvistuneen.

4. Olen saanut uusia tuttuja.

5. Koen kuuluvani tähän ryhmään.

6. Olen voinut jakaa ryhmässä omia ajatuksiani ja kokemuksiani.

7. Ryhmään osallistuminen kannatti.

Vastausvaihtoehdot: Täysin eri mieltä, Eri mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Samaa mieltä, Täysin samaa mieltä

Avoimet kysymykset:
– Mikä on ollut ryhmätoiminnassa parasta?
– Mistä et ole pitänyt? / Mikä on ollut turhaa?

Toteutussuunnitelma

Motivoituneiden osallistujien mukaan saaminen ja ryhmien perustaminen

Voi hyvin -ryhmätoimintaan osallistujia tavoitetaan eri paikkakunnilla järjestettävien infotilaisuuksien, ikääntyneiden ryhmien sekä ammattilaisten suositusten kautta.
Osallistujia saadaan mukaan 5–8 osallistujaa. Pienempi ryhmäkoko mahdollistaa sen, että kaikilla on tilaa jakaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Ryhmät toimivat ns. suljettuina ryhminä.
Toimintaan lähteville kerrotaan Voi hyvin-ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.

Konkreettinen ja käytännönläheinen ryhmätoiminta

Voi hyvin-ryhmä kokoontuu:

yhteensä 5 kertaa
joka toinen viikko
tapaamisen kesto 2 tuntia/ tapaaminen.

Osallistujat saavat Muistin ja hyvinvoinnin työkirjan.

Tapaamiskertojen teemat ovat:

1. Taide ja kulttuuri
2. Hyvinvointi
3. Muisti
4. Uni
5. Resilienssi, muutosjoustavuus.

Teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, tehtävien ja keskustelujen ja kotitehtävien kautta. Yhdessä tekeminen ja jakaminen ovat toiminnan ydintä. Keskiössä on osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen vahvistaminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat ikääntyneet, jotka ovat kiinnostuneita hyvinvoinnista ja aivoterveydestä, hiljattain muistidiagnoosin saaneet sekä omaishoitajat.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty eri paikkakunnilla järjestetyissä infotilaisuuksissa, joissa on ollut mahdollisuus ilmoittautua mukaan Voi hyvin -ryhmätoimintaan. Infotilaisuudet ovat olleet toiminnallisia ja tekemisen kautta on tutustuttu aivoterveysteemaan, mikä on tehnyt aiheesta konkreettisemman ja helpommin lähestyttävän.

Kohderyhmää on tavoitettu muun muassa oman muistiyhdistyksen muistiryhmistä, omaishoitajien ryhmistä, maakunnan eläkeliittojen ja muiden ikääntyneiden ryhmistä. Heille on kerrottu Voi hyvin -ryhmätoiminnan tavoitteista, teemoista sekä aikataulusta.

Osallistujia on saatu mukaan yhteistyössä asiakasohjausyksiköiden ja muistihoitajien sekä kaupungin liikuntatoimenhenkilöiden kanssa. Ammattilaiset ovat kertoneet asiakkaalleen tulevasta ryhmätoiminnasta ja motivoineet heitä osallistumaan omalla paikkakunnalla järjestettävään ryhmään. Yhteistyö on tuonut syvempää ymmärrystä kohderyhmän arjesta, voimavaroista ja tuen tarpeesta.

Ryhmäintervention sisältöjä on muokattu pilottiryhmiltä saadun palautteen perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että vertaiskeskustelun rinnalla hyödynnetään myös toiminnallisia menetelmiä, jotta kaikki osallistujat tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Voi hyvin -toimintamalli

Voi hyvin -toimintamallin tavoitteena on, että ikääntyneet tunnistavat muistisairauksien riskitekijöitä, saavat tietoa aivoterveyttä edistävistä keinoista ja konkreettista tukea omien elintapojen tarkasteluun. Tähän käytetään selkeää ja helposti jalkautettava ryhmätoiminnan mallia. Malli perustuu tutkimusnäyttöön ja on toteutettavissa järjestölähtöisesti, osin myös vapaaehtoisohjaajien voimin. Aivoterveyden ja hyvinvoinnin teemat nostetaan keskiöön. Voi hyvin -ryhmissä tuetaan ikääntyneitä vahvistamaan aivoterveyttään konkreettisten harjoitusten, vertaistuen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon avulla.

Kehittämistyön tuloksena syntynyt toimintamalli tukee vapaaehtoisten ja muiden ammattilaisten ohjaamia elintaparyhmiä. Teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, keskustelujen, tehtävien ja kotitehtävien kautta. Apuvälineenä käytetään Muistin ja hyvinvoinnin työkirjaa (muistin ja hyvinvoinnintyökirja).

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin prosessi

Osallistujien rekrytointi ja ryhmien perustaminen
Aivoterveydestä kiinnostuneita osallistujia tavoitetaan ikääntyneiden, omaishoitajien ja erilaisten yhdistysten ryhmistä. Lisäksi osallistujia saadaan eri paikkakunnilla järjestettävien infotilaisuuksien sekä asiakasohjausyksiköiden, muistihoitajien ja kaupunkien liikuntatoimen henkilöstön kautta.

Ryhmäkoko on 5–8 henkilöä, mikä mahdollistaa turvallisen ja osallistavan ilmapiirin. Ennen toiminnan alkua osallistujille kerrotaan Voi hyvin -ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.

Ryhmätoiminta

Ryhmätoiminnassa hyödynnetään toimintamallissa kehitettyä materiaalia ja sisältö rakentuu seuraavien pääteemojen ympärille:

1. Taide ja kulttuuri
2. Hyvinvointi
3. Muisti
4. Uni
5. Resilienssi, muutosjoustavuus.

Aivoterveysteemoja käsitellään myönteisesti ja kannustavasti. Toiminta on käytännönläheistä ja osallistavaa. Muistin ja hyvinvoinnin työkirja (muistinjahyvinvoinnintyökirja) sekä harjoitukset lisäävät osallistujien tietoa ja tarjoavat konkreettisia keinoja elintapojen muuttamiseen. Ryhmätoiminnassa korostuvat vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemus, jotka vahvistavat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Toimintamallin juurruttaminen

Ryhmätoimintaa juurrutetaan olemassa oleville toimijoille, kuten yhdistyksille, kerhoille ja vapaaehtoistoimijoille. Mallia voivat hyödyntää myös muut terveyttä ja hyvinvointia järjestävät tahot: työterveyshuolto, kunnalliset palvelut, hyvinvointialueet sekä digitaaliset ympäristöt.

Materiaali

Muistin ja hyvinvoinnin työkirjan avulla aivoterveysaiheita on helppo käsitellä keskustellen ja tehtäviä tehden, aihe kerrallaan, yhdessä ihmetellen.

Kaikki Voi hyvin- ryhmän materiaalit ovat saatavilla digitaalisena URHO-salkusta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen sivuilta. Digitaalisen salkun kehittäminen on vielä kesken, ja se julkaistaan keväällä 2026.

Vapaaehtoiset ohjaajat voivat saada tukea Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöiltä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Voi hyvin- ryhmäinterventiossa nousi esille, että ikääntyneet ovat kiinnostuneita oman aivoterveyden edistämisestä ja kaipaavat hyvinvointiryhmiä. Muistisairaudet koetaan pelottaviksi ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös ikääntyneiden keskuudessa. Kun terveellisiä elintapoja tuetaan monipuolisesti ja yksilöllisesti, muistihäiriöiden riski voi vähentyä jopa kolmanneksella.

Voi hyvin -ryhmätoimintamalli on helposti sovellettavissa eri toimintaympäristöihin. Aivoterveys ja hyvinvointi koskettaa kaikkia ja sisältö voidaan räätälöidä kohderyhmän mukaan:

Työikäiset: stressinhallinta, työkyvyn tukeminen.
Ikäihmiset: aivoterveyden edistäminen, eläkkeelle siirtymisen vaikutukset.

Sopivia toimintaympäristöjä ovat:

Työpaikat / työterveys (esim. jaksamisen tukeminen).
Kunnalliset palvelut / hyvinvointialueet (esim. liikuntatoimi, ikäneuvolat, ikääntyneiden päivätoiminta).
Yhdistykset ja järjestöt (esim. vapaaehtoisohjaajat, vertaistukitoiminta).
Digitaaliset ympäristöt (esim. verkkoryhmät).

Miksi malli toimii myös muualla?

Perustuu todelliseen tarpeeseen (aivoterveys ja muistisairauksien riskien vähentäminen).
Sisältö yhdistää tietoa, vertaistukea ja käytännön vinkkejä.
Ryhmämuoto tuo kokemuksellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden.
Mahdollistaa omien toimintatapojen tarkastelua yhteisön tuella.
Konkreettinen ohjausmateriaali helpottaa toteuttamista.

Toiminnan sisältö on käytännönläheistä ja osallistavaa. Materiaalit ja harjoitukset lisäävät tietoa ja tarjoavat konkreettisia keinoja aivoterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Pienempi ryhmäkoon (5–8 henkilöä) on havaittu toimivammaksi kuin suurempi (10–12 henkilöä).

Ohjaajan voi hyödyntää omaa ammatillista osaamistaan ja kiinnostuksenkohteitaan. Arvostava suhtautuminen jokaiseen osallistujaan on olennaista. Toiminnan ytimessä ovat osallisuuden vahvistaminen, vertaistuki ja yhteisöllisyys. Tärkeää on myös, että osallistujat arvostavat toisiaan ja huolehtivat yhdenvertaisuudesta.

Toiminnan luonne
Voi hyvin -ryhmätoiminta ei ole terapiaa, eikä sen tarkoituksena ole toimia terapeuttisena interventiona. Sen ydin on vertaisten kohtaamisessa – ihminen ihmiselle – yhdessä tarkastellen aivoterveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tulokset

Ikääntyneet ovat olleet erittäin kiinnostuneita oman aivoterveyden edistämisestä.

Voi hyvin -ryhmätoimintaan on osallistunut 38 henkilöä viideltä eri paikkakunnalta.
Ryhmiä on ollut yhteensä 5 .
Osallistujista 76% oli naisia ja 24% miehiä.
Osallistujien ikähaarukka oli 63–79 vuotta. Yli 80-vuotiaita oli mukana 21 % osallistujista.

Yhteenveto Voi hyvin -ryhmätoiminnan vaikutukset (n=29):

Fyysinen hyvinvointi

Tyytyväisyys omaan nukkumiseensa parantui: Tyytyväisiä omaan nukkumiseensa oli alussa 61% osallistujista, lopputilanteessa 79% .
Kokemus palautumisesta ja rentoutumista vahvistui: Alkutilanteessa 58% koki itsensä levolliseksi ja rentoutuneeksi ja lopputilanteessa 86% koki näin.
Terveydentila koettiin paremmaksi: Alussaa 72% koki terveydentilansa hyväksi ja lopussa 79% koki näin.

Psyykkinen hyvinvointi

Toiveikkuuden kokemus kasvoi: 82% osallistujista koki olonsa toiveikkaaksi alkutilanteessa ja lopputilanteessa toiveikkaaksi koki 93% osallistujista.
Elämänlaadun kokemus parani merkittävästi: Alussa 79% koki elämänlaatunsa hyväksi ja lopussa 93% osallistujista koki näin.

Palautekyselyn tulokset (n=30):

90% osallistujista koki kuuluvansa ryhmään (samaa + täysin samaa mieltä).
90 % kertoi saaneensa uusia tuttavia (samaa + täysin samaa mieltä).
100 % koki voineensa jakaa ryhmässä ajatuksiaan ja kokemuksiaan (samaa + täysin samaa mieltä).
90 % koki hyvinvointinsa vahvistuneen (samaa + täysin samaa mieltä).
90 % koki saaneensa uutta tietoa hyvinvoinnista (samaa + täysin samaa mieltä).

Avoimissa vastauksissa tuli vahvasti esille: Vertaistuki, yhteisöllisyys, hyvä ryhmähenki, vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen.

Toiminta koettiin hyödylliseksi ja merkitykselliseksi ja se vahvisti: ryhmään kuulumisen tunnetta, lisäsi hyvinvointia ja osallisuutta sekä auttoi luomaan uusia ihmissuhteita, mikä on vähentänyt yksinäisyyttä. Osallistuneet ovat kokeneet osallisuuden kokemuksen lisääntyneen toiminnan avulla.

Osallistujien mielipiteitä toiminnasta:

” Uudet erilaiset ryhmäläiset omine mielipiteineen rikastuttavat elämää”.

” Erilaiset tehtävät ja niistä syntynyt keskustelut ja mielipiteiden esittämiset”.

” Ryhmään on ollut hyvä tulla, mielellään!

” Yhteiset kokoontumiset ja kuulla toisten ajatuksia asioista ja kertoa omista kokemuksista”.

” Toivon että samankaltaiselle on jatkoa”.