Virtuaaliklubitalo Virkku - jäsenlähtöinen yhteisötoiminta verkossa
Virtuaaliklubitalo Virkku - jäsenlähtöinen yhteisötoiminta verkossa
Virkku on virtuaaliklubitalo, jossa jäsenet ovat toiminnan toteuttajia ja kehittäjiä. Malli tuo klubitalon periaatteet etämuotoon ja vahvistaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja tukea arkeen. Vaikutuksia arvioidaan palautteella ja mittareilla.
Virkku toimii tilanteessa, jossa palvelujen saavutettavuus ja yhteisöllinen tuki eivät toteudu yhdenvertaisesti pitkien välimatkojen alueilla. Etä- ja hybridiratkaisujen tarve kasvaa, mutta digisyrjäytyminen ja vaihtelevat digitaitotasot rajaavat osallistumista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitus sekä ennaltaehkäisevän tuen tarve korostuvat. Klubitalomallin periaatteet ja julkisen sekä kolmannen sektorin yhteistyö luovat pohjan toimintamallin vakiinnuttamiselle.
Kansainvälisesti klubitalotoiminta on perinteisesti toteutunut fyysisissä tiloissa, joten etä-/virtuaaliseen arkeen soveltuva malli vastaa uuteen saavutettavuus- ja yhdenvertaisuushaasteeseen erityisesti pitkien välimatkojen alueilla.
Kehittäjäjoukko koostuu jäsenistä (kokemusasiantuntijuus ja arjen tarpeet), yhteisökoordinaattoreista (toiminnan fasilitointi), digiohjaajista (osallistumisen tuki), teknisestä kehitystiimistä (alustan kehitys) sekä kumppaneista [hyvinvointialue/järjestöt/oppilaitokset] (ohjautuminen ja toimintaympäristön tuntemus). Yhteinen tavoite tehdään näkyväksi yhteiskehittämistyöpajoissa, säännöllisissä koonneissa ja kokeiluissa. Innostus syntyy siitä, että jäsenet näkevät palautteen johtavan konkreettisiin muutoksiin ja että roolit ja vastuut ovat selkeitä.
Tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja arjen hallintaa tarjoamalla jäsenlähtöinen etä-/virtuaaliyhteisö. Lisäksi tavoitteena on madaltaa osallistumisen kynnystä ja parantaa tuen saavutettavuutta erityisesti alueilla, joissa palveluihin pääsy on vaikeaa. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on luoda toistettava toimintatapa, jota voidaan soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä.
Seurantaa tehdään yhdistämällä osallistumisen määrällinen data ja laadullinen kokemustieto.
Kohderyhmänä ovat henkilöt, joille osallisuuden vahvistaminen on tärkeää ja joilla on riski jäädä palvelujen ja yhteisöjen ulkopuolelle (esim. työikäiset, joilla on arjen haasteita ja tarve yhteisölliselle tuelle). Asiakasymmärrystä on kerrytetty yhteiskehittämistyöpajoissa, piloteissa, jatkuvalla palautteella sekä havainnoimalla osallistumisen esteitä (esim. digitaidot, jaksaminen, turvallisuuden kokemus). Asiakkaita on osallistettu sekä kehittämiseen että toiminnan toteutukseen jäsenlähtöisten käytäntöjen kautta.