Vieraskielisten työelämäosallisuuden edistämisen yhteistyömalli
Vieraskielisten työelämäosallisuuden edistämisen yhteistyömalli
Toimintamalli on kehitteillä. Toimintamallissa kuvataan vieraskielisen opintoihin ja työelämään siirtymisen reittiä asiakastyön näkökulmasta. Kokoaa yhteen palveluita tarjoavia tahoja, kuten monikulttuuriset järjestöt, sote-järjestöt, oppilaitokset.
Tiedämme, että moni nainen tarvitsee omakielistä ja naiserityistä palvelua. Monilla naisilla on tutkinto, mutta silti heidän on haasteellista löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Naiset itse kokevat esteinä vähäiset suhteet valtaväestöön sekä puutteet liittyen suomen ja ruotsin kielitaitoon, koulutukseen, työkokemukseen ja tiedonsaantiin (FinMonik-tutkimus 2020). Vain harva maahan muuttanut työllistyy työvoimapalveluiden tai yksityisen työnvälityksen kautta. Työllistyminen tuttavien ja verkostojen kautta tai lähestymällä työnantajia suoraan on yleistä (Tutkimuksesta tiiviisti 44/2023, THL)
Toiminnan yhteiskehittämisessä on hyödynnetty laajaa verkostotyöskentelyä, jolla saatiin kattava käsitys toiminnan tarpeista. Kehittämistyötä pohjustettiin kontaktoimalla lukuisia toimijoita ennen toimintamallin kehittämistyön alkamista ja sen aikana. Yhteiskehittämisessä keskeisin rooli oli hankkeen toteuttajilla: Kuntoutussäätiö, Taitotalo ja Monika-Naiset liitto. Muita keskeisimpiä tahoja olivat monikulttuuriset järjestöt ja oppilaitokset sekä työantajat.
Uudenmaan alueen kansalaisjärjestöt ottavat käyttöön uusia toimintatapoja ja työkaluja edistääkseen vieraskielisten osallisuutta ja pääsyä kohti opintoja ja työelämää
Kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön luodut toimintamallit sujuvoittavat kohderyhmän ohjautumista opintoihin
Kansalaisjärjestöjen ja työnantajien välinen yhteistyö vahvistuu ja siihen kehittyy hyväksi koettuja toimintamalleja
Muutosta mitataan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palautekyselyillä
Indikaattoreita ovat eri toimintoihin osallistuneiden henkilöiden määrät (työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja asiantuntijat)
Aiomme toteuttaa palveluita ja toimenpiteitä, jotka vastaavat kohderyhmän ja toimintaympäristön tarpeita. Kehittäminen tehdään yhteiskehittämisen avulla, jossa keskeiset vaiheet ovat: 1)Selvitys toiminnan tarpeista 2)Kehittämistyöpajat ( 4 kpl) 3) Palveluiden kehittäminen 4) Palveluiden pilotointi ja palautteen keruu 5) Palveluiden juurrutus
Kohderyhmä on hyvin heterogeeninen ja laaja. Toimintamalli sopii vieraskielisille, työelämän ulkopuolella oleville tai työttömille henkilöille. Valtaosa kohderyhmästä on ollut naisia. Toimintamalli on kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia palveluita. Palveluihin ovat voineet osallistua henkilöt oman motivaation ja tarpeiden mukaan. Mukana on ollut monipuolisesti eri kieli-, kulttuuri- , osaamis- ja koulutustustaustan omaavia henkilöitä, jotka ovat puhuneet äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Osalla kohderyhmästä on ollut koulutus kotimaastaan, toisaalta osa oli opiskellut ensimmäisen ammatin Suomessa. Tämän lisäksi osalla asiakkaista oli suoritettu ainoastaan aikuisten perusopetus, ja he miettivät vaihtoehtoja työllistymiseen. Osalla asiakkaista oli myös korkeakoulututkinto kotimaastaan tai Suomessa, mutta he kohtasivat usein haasteita löytää koulutustaan vastaavaa työtä.
Asiakkaiden osallistaminen on tapahtunut palautekyselyiden, haastatteluiden sekä vapaamuotoisten keskustelujen avulla.