Videovastaanotot Päijät-Sote-sovelluksessa, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, RRP, P4, I4

Päijät-Sote-sovelluksessa toteutettava videovastaanotto tuo sosiaali- ja terveyspalveluihin helppokäyttöisen, tietoturvallisen etäasiointikanavan, joka parantaa saavutettavuutta, tehostaa toimintaa ja tukee joustavaa, moniammatillista yhteistyötä.

Toimintaympäristö

Sijoittuminen organisaatiossa ja palveluverkossa

Videovastaanotot toteutetaan Päijät-Sote-sovelluksen kautta osana digipalvelujen kokonaisuutta. Sitä hyödynnetään kaikilla toimialoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintamalli tukee moniammatillista yhteistyötä ja on osa hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämistä. 

Ajankohtaiset ilmiöt ja kehityskulut

  • Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu
  • Digipalvelujen yleistyminen ja asiakkaiden odotukset joustavasta asioinnista
  • Ammattilaisten työkuormitus ja resurssien niukkuus
  • Tarve lisätä vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta
  • Hyvinvointialueiden strategiat painottavat vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä
  • Palvelujen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus korostuvat
  • Mahdollistaa eri sidosryhmien osallistumisen hoitoon
  • Vähentää liikkumistarvetta ja tukee kestävää kehitystä
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä

Toimintamalli koskee laajasti sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita ja ammattilaisia. Kohderyhmiä, jotka hyötyvät videovastaanotoista ovat erityisesti:

  • Ikääntyneet asiakkaat ja heidän omaisensa
  • Lasten ja nuorten perheet
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat
  • Pitkäaikaissairaat
  • Työssäkäyvät

Asiakasymmärrys ja lähtötilanteen kartoitus

Asiakasymmärrystä kerätään työpajoilla ja palautteen keräämisellä:

  • Asiakkaat kokevat videovastaanoton helppokäyttöiseksi ja omaa arkea helpottavaksi.
  • Ammattilaiset kokevat videovastaanoton sujuvaksi ja vaikuttavaksi työkaluksi, kun osaaminen on varmistettu ja käyttökohde on sopiva. 

Vaikutukset

Toimintamalli pyrkii vaikuttamaan:

  • Asiakkaisiin: lisää saavutettavuutta, mahdollistaa asioinnin kotoa, tukee omahoitoa ja osallisuutta.
  • Työntekijöihin: sujuvoittaa työtä, vähentää siirtymiä, tukee digiosaamista ja mahdollistaa joustavan työotteen.
  • Hyvinvointialueen toimintaan: edistää resurssiviisasta palvelutuotantoa, tukee strategisia tavoitteita ja digipalvelujen käyttöä
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ydin – mistä on kyse?

Videovastaanotto on tietoturvallinen ja helppokäyttöinen etäasiointikanava, joka toteutetaan Päijät-Sote-sovelluksen (asiakkaat) ja BeePro-digialustan (ammattilaiset) kautta. Se mahdollistaa asiakkaan ja ammattilaisen välisen videoyhteyden, chatin, liitteiden jakamisen ja puolesta-asioinnin.

Ongelma, johon ratkaisu kehitetään

  • Palvelujen saavutettavuus: Asiakkaat, erityisesti ikääntyneet, liikuntarajoitteiset ja pelkopotilaat, eivät aina pääse fyysisesti vastaanotolle. Videovastaanotto mahdollistaa asioinnin kotoa käsin, mikä parantaa yhdenvertaisuutta ja vähentää matkustamisen tarvetta.
  • Ajan ja kustannusten säästö: Fyysiset käynnit vievät aikaa ja resursseja. Videovastaanotto vähentää matkakuluja ja ammattilaisten siirtymisiin kuluvaa työaikaa.
  • Moniammatillisen yhteistyön haasteet: Verkostotapaamisten järjestäminen on usein hankalaa. Videovastaanotto tukee verkostoneuvotteluja ja ammattilaisten välistä konsultaatiota.
  • Asiakaskokemuksen ja vuorovaikutuksen puutteet: Puhelinkontakti ei aina riitä asiakkaan tilanteen arviointiin. Videoyhteys mahdollistaa asiakkaan näkemisen, ilmeiden ja ympäristön havainnoinnin, mikä parantaa kohtaamista.

Kenelle toimintamalli on suunnattu?

  • Asiakasryhmät: erityisesti iäkkäät ja heidän omaisensa, työssäkäyvät, pitkäaikaissairaat, lapsiperheet, opiskelijat, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, sosiaalihuollon asiakkaat. Kaikki asiakkaat jotka haluavat ja kykenevät asioimaan digitaalisesti.
  • Ammattilaiset: hoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, terapeutit, asiakasohjaajat, moniammatilliset tiimit 

Ratkaisu

  • Videovastaanotto toteutetaan Päijät-Sote-alustalla, joka tukee vahvaa tunnistautumista, tietoturvallista viestintää ja monipuolisia toiminnallisuuksia. Ammattilaiset koulutetaan BeePro-digialustan käyttöön.
  • Videovastaanottoja voi hyödyntää monenlaisissa tilanteissa: asiakkaan ja ammattilaisen väliset videovastaanotot, ryhmävideovastaanotot ja verkostoneuvottelut, ammattilaisten väliset konsultaatiot, kotikäynnit
  • Asiakas voi asioida kotoa käsin ja ammattilainen voi toteuttaa vastaanoton mistä tahansa, mikä mahdollistaa etätyön tekemisen

Hyödyt

  • Parantaa palvelujen saavutettavuutta ja joustavuutta
  • Säästää aikaa ja kustannuksia
  • Mahdollistaa palvelun saamisen myös harvaan asutuilla alueilla
  • Tukee omahoitoa ja osallisuutta
  • Vähentää eriarvoisuutta ja lisää digipalvelujen yhdenvertaista käyttöä

Toimintamallin tehtävät ja työvälineet

  • Videovastaanotto Päijät-Sote-sovelluksessa/BeePro-alustalla
  • Chat-viestintä ja liitteiden jako
  • Puolesta-asiointi
  • Käyttöönoton prosessi: esittely, käynnistytyöpaja, koulutus, pilotointi, palaute, jatkuva tuki
  • Ammattilaisille verkkokurssit ja pikaohjeet
  • Asiakkaille asiakasohjeet kirjallisesti ja videona

Miksi kiinnostua juuri tästä toimintamallista?

  • Malli on jo käytössä kaikilla tulosalueilla ja saanut hyvää palautetta asiakkailta ja ammattilaisilta.
  • Se tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita: vaikuttavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja resurssiviisautta.
  • Toimintamalli on skaalattavissa eri yksiköihin ja asiakasryhmiin
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Juurruttaminen

Toimintamallin juurruttaminen osaksi arjen työtä edellyttää monipuolisia toimenpiteitä:

  • Johtaminen: Tulosalueet ja yksiköt tekevät päätöksen käyttöönotosta ja nimeävät vastuuhenkilön
  • Viestintä: Yleisesittelyt ja sisäiset Teams-keskustelut tukevat ymmärryksen lisäämistä
  • Koulutus: Käyttökoulutukset, verkkokurssit ja yksikkökohtaiset työpajat
  • Ammattilaisten sitouttaminen: Ensimmäisten videovastaanottojen toteutus tarvittaessa yhdessä yksikön kanssa, palautteen keruu ja hyödyn arviointi käyttöönoton jälkeen sekä 3–6 kk kuluttua

Resurssit

Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatii:

  • Aikaa: Käyttöönottoon varataan 1–2 kuukautta, sisältäen esittelyt, koulutukset ja ensimmäisen palautekeskustelun
  • Henkilöstöä: Digipalveluiden edustaja, yksikön vastuuhenkilö ja työntekijät osallistuvat toteutukseen
  • Osaamista: Ammattilaisille tarjotaan koulutusta ja tukea videovastaanoton toteuttamiseen ja asiakkaan ohjaamiseen sekä toimintamallien muotoiluun

Prosessin vaiheet ja toimenpiteet

  1. Markkinointi ja esittely
    • Yksikölle esitellään toimintamalli ja tunnistetaan käyttöpotentiaali.
  2. Päätös käyttöönotosta
    • Sovitaan aikataulusta ja nimetään vastuuhenkilö.
  3. Koulutus
    • Toteutetaan käyttökoulutus (1,5–2 h) ja tarvittaessa ajanvaraus- ja asiakasohjauskoulutus.
  4. Pilotointi
    • Ensimmäiset videovastaanotot toteutetaan tarvittaessa yhdessä yksikön kanssa.
  5. Palaute ja arviointi
    • Kerätään palautetta ja arvioidaan hyödyt pian käyttöönoton jälkeen sekä 3–6 kk kuluttua
  6. Jatkuva tuki ja kehittäminen
    • Tarjotaan teknistä tukea ja seurataan käyttöä. Päivitetään tavoitteita ja toimintatapoja tarpeen mukaan.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Videovastaanoton toimintamalli on sovellettavissa laajasti eri asiakasryhmille ja toimintaympäristöihin

  • Asiakasryhmät: ikääntyneet, opiskelijat, lapsiperheet, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, pitkäaikaissairaat
  • Toimintaympäristöt: kaikki toimialat sosiaali- ja terveydenhuollossa

Soveltuvuus edellyttää asiakasryhmien digivalmiuksien tunnistamista ja yksilöllistä arviointia. Esimerkiksi ikääntyneiden kohdalla on tärkeää varmistaa, että asiakkaalla on tarvittavat taidot ja välineet.

Sudenkuopat

  • Liian laaja käyttöönotto ilman kohderyhmän arviointia voi johtaa tilanteisiin, joissa palvelu ei ole asiakkaalle saavutettava.
  • Ammattilaisten digiosaamisen taso tai käytettävissä olevan ajan puute voivat hidastaa mallin juurtumista.
  • Viestinnän puutteet voivat aiheuttaa epäselvyyksiä asiakkaalle ja ammattilaiselle.
  • Muutosjohtamisen puute, koska uuden palvelun käyttöönotto edellyttää mm. toimintamallien tarkastelua.

Toimintamallin toteuttaminen vaatii

  • Aikaa: käyttöönottoon varataan yleensä 1–2 kk, sisältäen esittelyt, käynnistystyöpajan ja koulutukset
  • Henkilöstöä: digipalveluiden pääkäyttäjän, yksikön vastuuhenkilöt, ammattilaiset.
  • Osaamista: ammattilaisille tarjotaan koulutusta ja tukea videovastaanoton toteuttamiseen ja asiakkaan ohjaamiseen
  • Teknisiä resursseja: laite, kamera, mikrofoni, riittävän vakaa verkkoyhteys

Eettiset näkökulmat ja riskit

  • Tietoturva ja yksityisyys: Päijät-Sote-alusta tukee vahvaa tunnistautumista ja suojattua yhteyttä. Lokitiedot ovat saatavilla tarvittaessa.
  • Asiakkaan suostumus ja ymmärrys: on varmistettava, että asiakas ymmärtää videovastaanoton luonteen ja antaa suostumuksensa sähköiseen asiointiin.
  • Yksinäisyyden kokemukset: erityisesti ikääntyneillä sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkailla videovastaanotto ei saa korvata kokonaan tarpeellista fyysistä kohtaamista.
  • Digisyrjäytymisen riski: on tärkeää tunnistaa ne asiakkaat ja tilanteet, joissa videovastaanotto ei ole soveltuva vaihtoehto. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Miten tilanne on muuttunut?

Videovastaanottojen käyttöönoton myötä:

  • Fyysisten käyntien tarve on vähentynyt, mikä on tuonut säästöjä ja lisännyt joustavuutta.

Yllättäviä vaikutuksia

  • Videovastaanottoa on alettu hyödyntää myös ammattilaisten välisissä konsultaatiotilanteissa, mikä on helpottanut asiantuntijayhteistyötä tietyissä tilanteissa.

Arviointitavat ja mittarit

Toimintamallia on arvioitu:

  • Käyttöönottoprosessin avulla yksiköissä, joissa on toteutettu pilotointijaksoja ja palautekeskusteluja.
  • Eri lähteistä saatavan datan kautta, missä seurataan mm. videopuhelujen määrää ja asiakaspalautteita.
  • Matka- ja aikasäästöpiloteilla

Asiakas- ja ammattilaiskokemukset

  • Asiakkaat kokevat palvelun helppokäyttöiseksi ja joustavaksi. Esimerkiksi ikääntyneet ja lapsiperheet ovat hyötyneet mahdollisuudesta asioida kotoa käsin. Asiakas-NPS oli 71 (ajanjaksolla 5/2024-10/2025)
  • Ammattilaiset kokevat videovastaanoton sujuvaksi ja vaikuttavaksi, kun tekniikka toimii, osaaminen on kunnossa ja käyttökohde on sopiva. Käyttöönoton jälkeinen pitkän aikavälin ammattilais-NPS oli 75 (ajanjaksolla 12/2024-10/2025)

Kehittämistyön tulokset

  • Toimintamalli on vakiintunut osaksi arkea useilla tulosalueilla.
  • Tulokset vastaavat hankesuunnitelman tavoitteita: saavutettavuus, kustannustehokkuus ja asiakaslähtöisyys ovat parantuneet.
  • Alkudatan ja mittaamisdatan vertailu osoittaa selkeää muutosta: esimerkiksi videovastaanottojen määrä on kasvanut tasaisesti. Lähtötilanteessa heinäkuussa 2023 videovastaanottoja toteutettiin hyvinvointialueen omalla digialustalla 3 kpl. Lukema on sen jälkeen kasvanut koko ajan ja syyskuussa 2025 vastaava lukema oli 228 kpl kuukauden aikana.
  • Yhden yksikön kanssa toteutettiin pilotti, missä arvioitiin ammattilaisilta säästyviä ajokilometrejä, työaikaa, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä. Datan perusteella arviointiin, että videovastaanottojen avulla säästettiin n. 28,3€/vastaanotto.
  • Toisessa pilotissa geriatrilta säästyi työaikaa 67 minuuttia, kun vastaanotto toteutettiin videovälitteisesti. Tämä mahdollisti kaksi etävastaanottoa yhden fyysisen kotikäynnin sijaan.