Vaikutusten ennakkoarviointi
Vaikutusten ennakkoarviointi
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia.
Vaikutuksia ihmisiin voi arvioida monesta näkökulmasta, jotka voivat olla osin päällekkäisiä. Yhdessä nämä näkökulmat muodostavat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi seuraavilla näkökulmilla:
- Lapsivaikutusten arviointi
- Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi
- Mielenterveysvaikutusten arviointi
- Sukupuolivaikutusten arviointi
- Terveysvaikutusten arviointi
- Sosiaalisten vaikutusten arviointi
- Yhdenvertaisuuden arviointi
- Kielellisten vaikutusten arviointi
Vaikutusten ennakkoarvioinnissa yhdistetään eri näkökulmia samaan arviointityöhön. Käsiteltävä asia vaikuttaa siihen, mitä näkökulmia on syytä ottaa huomioon.
Vaikutusten arvioinnin näkökulmat voidaan jakaa ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin ja vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ihmisiin epäsuorasti. Nämä eivät ole toisistaan irrallisia, vaan eri näkökulmia samaan asiaan. Riippuu aiheesta, mitä näkökulmia ennakkoarvioinnissa kannattaa painottaa; joskus se on lapset, joskus ympäristö. Arviointeja ei kuitenkaan kannata tehdä vain yhdestä näkökulmasta.
Monissa laeissa edellytetään vaikutusten ennakkoarviointia. Esimerkiksi
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (6, 7§) velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita arvioimaan ennalta päätösten vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin väestöryhmittäin
- Tasa-arvolaki (4§) ohjaa arvioimaan ennalta päätösten sukupuolivaikutuksia
- YK:n lasten oikeuksien sopimus (3 artikla) edellyttää, että lapsia koskevissa päätöksissä harkitaan ensisijaisesti lapsen etua
- Maankäyttö ja rakennusasetuksen mukaan maankäytön suunnittelussa on arvioitava suunnitelman vaikutukset mm terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin
- Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä edellyttää arvioimaan tiettyjen hankkeiden välitöntä ja välillistä vaikutusta ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
- Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista edellyttää arvioimaan tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien välitöntä ja välillistä vaikutusta ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Lisäksi THL:n nettisivuilla on kuvattu muita hyötyjä, joita ennakkoarvioinnin käytöstä koituu eri ihmisryhmille, päättäjille ja taloudelle.
Verkkokoulut ennakkoarvioinnista ovat maksuttomia ja kaikille avoimia:
Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia. Kunta tai muu organisaatio päättää , millaisissa asioissa ennakkoarviointia käytetään. Aloite ennakkoarvioinnin tekemiseksi voi tulla myös asukkailta, työntekijöiltä tai päättäjiltä.
Vaikutusten ennakkoarviointi onnistuu parhaiten yhteistyönä yli toimialarajojen. Näin saadaan ennakkoarviointiin uusia näkökulmia.
Milloin ennakkoarviointi tehdään?
Päätösten vaikutuksia kannattaa arvioida ennakkoon, jos vastaus on myönteinen yhteenkään alla olevista kysymyksistä :
- Liittyykö käsiteltävään asiaan ristiriitoja?
- Onko käsiteltävällä asialla vaikutuksia ihmisiin?
- Ovatko vaikutukset merkittäviä?
Terveydenhuoltolaki (11§) velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät arvioimaan päätösten vaikutuksia etukäteen aina, kun päätöksellä on vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Aluksi suunnitellaan arvioinnin eteneminen, aikataulu ja vastuut. Ennakkoarvioinnin laajuus valitaan tarpeen tai käytettävissä olevien resurssien mukaan.
Nopea vaikutusten ennakkoarviointi
- nopea
- tietoa on valmiiksi saatavilla
- asiassa ei ole merkittäviä ristiriitoja
- näkökulmat ovat helposti tunnistettavissa
Tavanomainen vaikutusten ennakkoarviointi
- vie enemmän aikaa ja henkilöresursseja
- kerätään tietoa
- kuullaan eri ihmisryhmiä
- tuodaan laajasti esiin hyvät ja huonot puolet sekä ristiriidat
Vaikka aikaa olisi niukasti, kannattaa silti tehdä se, mitä annetussa ajassa ehtii. Tällöin on tärkeä tunnistaa näkökulmat, joita ei ehditä selvittää ja kirjata ne näkyviin. Nämä näkökulmat voidaan huomioida seurannassa.
Kuka ennakkoarvioinnin tekee?
Esittelijä tai valmistelija vastaa ennakkoarvioinnin tekemisesta. Hän konsultoi sisältöasiantuntijaa ja tarvittaessa ennakkoarvioinnin menetelmäosaajaa. Hän voi myös kutsua kokoon laajemman työryhmän.
Päätöksentekijöiden tehtävä on käydä arvokeskustelu eri vaihtoehdoista päätöksenteon yhteydessä. Lisäksi heidän on resursoitava ennakkoarviointien tekeminen.
Tieto ennakkoarvioinnin pohjaksi
Vaikutusten ennakkoarvioinnissa tarvitaan tietoa nykytilasta, vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Kerätyn tiedon pohjalta muodostetaan ratkaisuvaihtoehtoja ja vertaillaan niiden hyviä ja huonoja puolia. Ratkaisuja verrataan tilanteeseen, jossa ei tehdä mitään muutosta.
Hyödynnä olemassa olevaa tietoa
- Käytä esimerkiksi indikaattoreita, tilastoja, hyvinvointikertomusta ja aikaisempia suunnitteluaineistoja.
- Tutustu alueen tai aiheen erityispiirteisiin.
- Kokoa alustava lista eri ihmisryhmistä ja hankkeen mahdollisista vaikutuksista heihin.
- Kirjaa ylös myös mahdolliset puuttuvat tiedot.
Kerää uutta tietoa alueen ihmisistä ja heidän ajatuksistaan
- Haastattele, kerää mielipiteitä, hyödynnä sosiaalista mediaa.
- Varmista, että myös heikoimmassa asemassa olevien ääni pääsee kuuluviin. "Yleinen mielipide" ei välttämättä vastaa kaikkien mielipidettä.
- Toteuta tarvittaessa laajempi tiedonkeruu, jotta saat käsityksen erilaisten näkemysten kannattajien määrästä ja heidän ominaisuuksistaan.
Ennakkoarvioinnin vaiheet
1. Vaihtoehtojen kuvaaminen
Vaikutusten ennakkoarvioinnissa tarkastellaan aina vähintään kahta vaihtoehtoa:
- asiat jatkuvat ennallaan (ns. nollavaihtoehto)
- muutosesitys.
Vaihtoehtoisia muutosesityksiä voidaan ottaa tarkasteluun niin monta kuin on luontevaa käsiteltävän asian kannalta. Vaihtoehdoiksi valitaan vain todellisia vaihtoehtoja.
Vaihtoehtojen avulla pyritään löytämään paras mahdollinen tapa toteuttaa päätettävä asia. Vaihtoehdot muodostetaan aluksi niin, että kukin vaihtoehto toteuttaa eri tavoitetta tai eri intressiryhmien vaatimuksia. Näin vaihtoehdot antavat rakentavan tavan käsitellä ristiriitoja.
Nollavaihtoehtoa käytetään arvioinnissa vertailun pohjana. Muutoksen tarpeellisuutta voidaan perustella nykytilan jatkumisen huonoilla seurauksilla. Toisaalta voidaan myös todeta, että nykyinen tapa toimia on paras.
Päätöksentekijöiden kanssa voidaan käydä lähetekeskustelu eri vaihtoehdoista.
2. Vaikutusten tunnistaminen
Vaikutusten tunnistaminen tehdään asiantuntijatiedon ja eri ihmisryhmiltä saadun palautteen perusteella.
- Kerätään eri lähteistä (indikaattorit, tilastot, kyselyt, tutkimukset, asiantuntijaverkostot) tietoa päätöksen todennäköisistä vaikutuksista.
- Tehdään ensimmäinen tarkistuskierros. Tarkistetaan alustava lista yhdessä työntekijän, arviointiryhmän tai asiantuntijoiden kanssa.
- Tehdään toinen tarkistuskierros vaikutusten kohteen avulla (asiakkaat, henkilökunta, asukkaat).
- Varmistetaan lopuksi, että vaikutuksia on tunnistettu eri näkökulmista (ihmisryhmät, alueet jne.). Valitaan lähempään tarkasteluun merkittävimmät vaikutukset.
Vaikutuksia voidaan tunnistaa esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- eri väestöryhmät (sukupuoli, ikä, kulttuuritausta, sosioekonominen asema, ammatti)
- alueet (asuinpaikka, kohdealue) aika (nykyiset ja tulevat sukupolvet)
- uhat ja mahdollisuudet
- terveyden ja hyvinvoinnin osatekijät
- tavoitteet
Vaikutusten merkittävyyden arviointi
Tunnistetuista vaikutuksista otetaan arviointiin mukaan merkittävimmät vaikutukset.
Vaikutusten merkittävyyttä voi arvioida näiden kysymysten avulla:
- Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai muita oireita?
- Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu?
- Millainen on vaikutusten kohteena oleva väestö (määrä, rakenne)? Mihin väestöryhmiin vaikutukset kohdistuvat? Ovatko vaikutusten kohteena väestöryhmät, joiden muutoksen sietokyky on heikko?
- Miten pitkä on vaikutuksen kesto? Onko se vuosia, kuukausia vai päiviä?
- Mikä on vaikutusten kohteena olevan väestön käsitys hyödyistä ja haitoista? Kokevatko ihmiset haitan niin suureksi, että he pyrkivät sen vaikutuspiiristä pois?
- Onko vaikutuksia mahdollista lieventää? Onko vaikutus peruuttamaton?
- Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua? Onko hankkeella yhteisvaikutuksia tai kumuloituvia vaikutuksia?
- Liittyykö vaikutuksiin ristiriitoja?
Merkittävyyden arvioinnissa voidaan hyödyntää käsiteltävää asiaa kuvaavia tietoja (tilastot, indikaattorit, tutkimukset, kyselyt) sekä vaikutuksen kohteiden arvioita vaikutusten merkittävyydestä.
Eri tahojen näkemykset päätöksen vaikutuksista saattavat paljastaa myös pelkoja ja vääriä tietoja aiheesta. On hyvä miettiä, miten näitä voidaan käsitellä arviointiprosessin aikana ja miten vääriä tietoja voidaan oikaista. Samalla tulee tunnistaa myös ne ryhmät ja näkökulmat, jotka jäävät helposti katveeseen.
3. Vaihtoehtojen vertailu ja päätös
Kun eri vaihtoehtojen vaikutukset on tunnistettu ja kuvattu, vaihtoehtoja vertaillaan keskenään. Vaihtoehtoja erittelevässä vertailussa voidaan käyttää apuna ristiintaulukointia, jossa kunkin vaikutusteeman ja vaihtoehdon leikkauspisteeseen kirjataan arvio vaikutuksesta. Vaikutukset käsitellään ja kuvataan kullekin vaikutukselle ominaisimmalla tavalla.
Vaikutuksia voi ryhmitellä esimerkiksi seuraavasti:
- Kustannukset tai mitattavat säästöt.
- Muut mitattavat vaikutukset, kuten asiakasmäärät.
- Vaikutukset, joita ei voi määritellä lukuina. Nämä vaikutukset ilmaistaan sanallisesti.
Vaikutusten vertailun tulokset voidaan esittää taulukossa tai muussa sopivassa muodossa.
Vaikutusten keskinäinen arvottaminen on päätöksentekijöiden tehtävä.
Vaikutusten ennakkoarviointi ei poista päätöksenteosta arvovalintoja. Vaihtoehtojen paremmuus riippuu lopulta arvopohjasta ja näkökulmasta.
Vaikutusten ennakkoarvioinnin tulokset viedään esimerkiksi lautakunnan käsittelyyn pöytäkirjan liitteenä tai osana esittelytekstiä. Ennakkoarvioinnit voidaan koota myös kunnan verkkosivuille, jolloin ne ovat helposti kuntalaisten löydettävissä.
Arvioinnin laadun varmistaminen
Arvioinnin laadun varmistamiseksi on tärkeä tarkistaa, että
- määrälliset ja laadulliset asiat käsitellään erikseen
- arvioinnin vaiheet kytkeytyvät toisiinsa loogisesti eli arviointi pohjautuu edellisiin vaiheisiin
- todennäköiset vaikutusketjut tai vaikutusverkot kuvataan
- lähtötietojen, -arvojen ja -oletusten aiheuttamaa epävarmuutta pohditaan
- tarkistuskierrokset ja osallistuminen sekä eri tahojen mielipiteet ja mielipide-erot kirjataan riittävän selvästi
- kerrointen ja priorisointien käyttö on läpinäkyvää ja perusteltua
4. Toteutuneiden vaikutusten seuranta
Seurannassa tarkastellaan, kuinka ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet ja mitä muita vaikutuksia päätöksestä on aiheutunut. Seuranta parantaa ennakkoarvioinnin laatua ja kehittää arviointiosaamista.
Seurannassa huomioitavaa:
- Mitä seurataan? Esim. muutokset palvelutasossa, väestörakenteessa, osallistumisessa yhteisön toimintaan, syrjäytymisessä.
- Kuinka usein seurataan? Esim. kerran, vuosittain, jatkuvasti.
- Kenen vastuulla seuranta on? Kuka seurannan toteuttaa ja kuka sitä valvoo?
Lue lisää
Erittelevä vertailu
- Leskinen, A (1987) Vertailumenetelmät ympäristöön merkittävästi vaikuttavassa viranomaisten päätöksenteossa. Ympäristöministeriö, Ympäristön ja luonnonsuojeluosasto, Sarja A 63/1987.
- Söderbaum Peter (2008) 10th Anniversary Focus: From mainstream ‘environmental economics’ to ‘sustainability economics’. On the need for new thinking.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä J. Environ. Monit., 2008,10, 1467-1475
Muita prosessikuvauksia: Lapsivaikutusten arviointi
- Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi : Tarkastelussa lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä ja esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinneistaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- LAVA : Lapsivaikutusten arviointi -ohjeistusLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Lapsiystävällisen maakunnan huonetaulu (Unicef)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Lapsiystävällinen kunta -materiaalipankki kunnille, jotka haluavat ottaa käyttöön ja kehittää lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsivaikutusten arviointi -ohjeistus (MLL)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Suomen UNICEFin esite lapsivaikutusten arvioinnista (Unicef, pdf 90 kt)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia (Kuntaliitto)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Lapsivaikutusten arviointi Suomen ev.-lut.kirkossa (Suomen ev.-lut kirkko, pdf 618 kt)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Ympäristöalan lakisääteiset ennakkoarviointiprosessit
- SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi (Ymparisto.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Vaikutusten arviointi kaavoituksessa (Ymparisto.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
- Hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi (Ymparisto.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Kun kunnassa, sote-keskuksessa, maakunnassa tai muussa organisaatiossa arvioidaan ennalta tietyn päätöksen vaikutuksia eri ihmisryhmiin, on eri toimijoilla omat tärkeät roolinsa:
–Päättäjä: vaadi ennakkoarviointia, varmista resurssi
–Valmistelija: kysy sisältöasiantuntijoilta apua
–Työntekijä: tuota tietoa päätöksenteon avuksi
–Järjestö: vaadi ennakkoarviointia, osallistu keskusteluun, tuota tietoa päätöksenteon…
–Kuntalainen: vaadi…, osallistu…, tuota tietoa…