Vaikutusten ennakkoarviointi

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia.

Toimintamallin nimi
Vaikutusten ennakkoarviointi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia.

Toteutuspaikka
Organisaatiot, joista tehdään eri ihmisryhmiin vaikuttavia päätöksiä, kuten kunnat, hyvinvointialueet, maakunnat ja ministeriöt
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Luotu

Luotu

11.3.2020

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

4.2.2026
Ratkaisun perusidea

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Erilaisten vaihtoehtojen käsittely ja vaikutusten jäsentäminen auttaa hahmottamaan tulevaa. Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia.

Tietyn päätöksen eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan eri ihmisryhmiin, organisaatioon, ympäristöön ja talouteen. Vaikutuksia voi tarkastella taulukkomuodossa, jossa kullekin riville tulee kuvaus yhdestä vaikutuksesta ja jossa kullakin sarakkeella on yksi ratkaisuvaihtoehto.

Ennakkoarvioinnin johtaminen

Kunnan tai hyvinvointialueen johto vastaa siitä, että päätösten vaikutusten ennakkoarviointeja tehdään.  Johto

  • tekee linjaukset
  • antaa resursseja
  • seuraa ja kehittää toteutusta. 

Päätöksen valmistelija ja sisältöasiantuntijat tekevät arvioinnin yhteistyössä. He voivat käyttää apunaan päättäjiä ja heitä, joihin päätös vaikuttaa.

Ennakkoarviointi kehittyy kokeilujen kautta 

Vaikutusten ennakkoarvioinnin käytännöt kehittyvät kokeilujen kautta. Kun muutama ennakkoarviointi on tehty, kannattaa päivittää linjausta ja ohjeistuksia kokemusten pohjalta.

On myös hyvä muistaa, että ennakkoarvioinnin prosessi vaihtelee asian mukaan. Se ei ole joka tilanteessa samanlainen tai samankokoinen. 

Ennakkoarvioinnin voi aloittaa esimerkiksi näin:

  1. Päätetään ennakkoarvioinnin kokeilusta
    Tehdään päätös, että ennakkoarviointeja tehdään esimerkiksi tietty määrä tietyn ajanjakson aikana. Samalla määritellään, minkälaisista asioista ennakkoarviointi tehdään. Ennakkoarvioinnille voidaan nimetä myös tukihenkilö (esim. hyvinvointikoordinaattori), joka tukee valmistelijoita käytännön toteutuksessa.
  2. Toteutetaan ennakkoarvioinnit 
    Valmistelija toteuttaa ennakkoarvioinnin yhdessä sisältöasiantuntijoiden kanssa. Tehty arvio liitetään esittelytekstiin ja sitä käytetään esittelyn apuna.
  3. Päätetään prosessin jatkokehittämisestä
    Kokeilujakson jälkeen kootaan kokemuksia tehdyistä ennakkoarvioinneista. Kokemusten pohjalta päätetään, miten ennakkoarviointiprosessia kehitetään ja miten se tullaan vakiinnuttamaan. 

 

Toimintaympäristö

Vaikutuksia ihmisiin voi arvioida monesta näkökulmasta, jotka voivat olla osin päällekkäisiä. Yhdessä nämä näkökulmat muodostavat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi seuraavilla näkökulmilla:

Vaikutusten ennakkoarvioinnissa yhdistetään eri näkökulmia samaan arviointityöhön. Käsiteltävä asia vaikuttaa siihen, mitä näkökulmia on syytä ottaa huomioon.

Vaikutusten arvioinnin näkökulmat voidaan jakaa ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin ja vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ihmisiin epäsuorasti. Nämä eivät ole toisistaan irrallisia, vaan eri näkökulmia samaan asiaan. Riippuu aiheesta, mitä näkökulmia ennakkoarvioinnissa kannattaa painottaa; joskus se on lapset, joskus ympäristö. Arviointeja ei kuitenkaan kannata tehdä vain yhdestä näkökulmasta.

Monissa laeissa edellytetään vaikutusten ennakkoarviointia. Esimerkiksi

Lisäksi THL:n nettisivuilla on kuvattu muita hyötyjä, joita ennakkoarvioinnin käytöstä koituu eri ihmisryhmille, päättäjille ja taloudelle.

Verkkokoulut ennakkoarvioinnista ovat maksuttomia ja kaikille avoimia:

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kun kunnassa, sote-keskuksessa, maakunnassa tai muussa organisaatiossa arvioidaan ennalta tietyn päätöksen vaikutuksia eri ihmisryhmiin, on eri toimijoilla omat tärkeät roolinsa:

–Päättäjä: vaadi ennakkoarviointia, varmista resurssi

–Valmistelija: kysy sisältöasiantuntijoilta apua

–Työntekijä: tuota tietoa päätöksenteon avuksi

–Järjestö: vaadi ennakkoarviointia, osallistu keskusteluun, tuota tietoa päätöksenteon…

–Kuntalainen: vaadi…, osallistu…, tuota tietoa…

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jokaisen organisaation, kuten kunnan, hyvinvointialueen tai maakunnan täytyy tehdä linjaus siitä, milloin vaikutusten ennakkoarviointia käytetään. Linjaus vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Tehdäänkö ennakkoarviointi kaikista päätöksistä?
  • Milloin ennakkoarviointi tehdään automaattisesti?
  • Milloin ennakkoarviointi tehdään harkinnan mukaan?
  • Kuinka laajoja ennakkoarvioinnit ovat?

Linjaus auttaa ennakoimaan ja suunnittelemaan työmäärää. Siksi sen kannattaa olla tarpeeksi konkreettinen. On hyvä esimerkiksi määritellä, kuka vastaa prosessista ja ketkä siihen osallistuvat. THL:n nettisivuilla on ohjeita ja esimerkkejä ennakkoarvioinnin käyttöönotosta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Jotta ennakkoarviointi toteutuisi, se vaatii organisaatiossa kolmenlaisten arvojen yhtäaikaisen toteutumisen (Hanna Pulkkinen, Seurakuntaopisto):

  • Ennakkoarvioinnin arvot ja näkökulma (kuten halutaanko aidosti etukäteen kuvata vaikutuksia ja verrata vaihtoehtoja) ja
  • Organisaation arvot (kuten halutaanko aidosti hyvää valmistelua ja läpinäkyvää päätöksentekoa) ja
  • Arvioitavan vaikutusteeman arvot (kuten lapsen tai iäkkään aito arvostus ja kiinnostus ja halu parantaa ko ihmisryhmän hyvinvointia)

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vaikutusten ennakkoarvioinnista on olemassa useita oppaita, tutkimuksia ja selvityksiä sen eri sovellusten nimillä.

Ennakkoarvioinnin juurruttaminen

Vaikutusten ennakkoarviointi juurtuu parhaiten osaksi käytäntöä, kun löydetään oman hallinnon näköinen ja kaikille valmistelijoille yhtenäinen tapa toimia.

Ennakkoarvioinnille täytyy laatia ohjeistus, joka sopii toimintakulttuuriin. Toisaalta myös soveltamiselle on hyvä jättää tilaa. On myös tärkeää, että valmistelijat saavat ennakkoarviointiin riittävän tuen ja koulutuksen. 

Ennakkoarviointi helpottuu ajan ja kokemusten myötä, kun osaaminen kasvaa. Prosessia voi hioa ja linjauksia päivittää matkan varrella. Tietopohja laajenee jokaisen tehdyn ennakkoarvioinnin myötä ja kerättyä tietoa voidaan hyödyntää jatkossa.

Ennakkoarviointi on jatkuva oppimisprosessi, joka kannattaa aloittaa jostakin.

Kun ennakkoarviointia juurrutetaan osaksi käytäntöä, on hyvä muistaa nämä asiat:

  • Ennakkoarvioinnin pohjana on kunnanvaltuuston tai johtoryhmän päätös ennakkoarvioinnista.
  • Jokaisella toimialalla täytyy olla ennakkoarvioinnin vastuuhenkilö (esim. toimialajohtaja).
  • Kuntatasoinen tukihenkilö, esimerkiksi hyvinvointikoordinaattori, voi auttaa ennakkoarviointiprosessissa.
  • Valmistelijoille tulee tehdä ohjeet ja järjestää koulutusta ennakkoarvioinnista.
  • Sovitaan valmiiden ennakkoarviointien kokoamisen ja esittämisen tavoista.
  • Sovitaan, kuka arvioi ja seuraa ennakkoarvioinnin toteutumista (esim. vastuuhenkilöt ja tarkastuslautakunta)