Väestön palvelutarpeen ennakointi -Case Ennakointitiedolla vaikuttavampaa neuvolatyötä, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)
Väestön palvelutarpeen ennakointi -Case Ennakointitiedolla vaikuttavampaa neuvolatyötä, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)
Toimintamalli hyödyntää monilähdetietoa neuvolaikäisten lasten palvelutarpeen ennakointiin. Se arvioi asiakassegmenteittäin 4 v. ylipaino- ja liitännäissairausriskiä 5. lk:lla, ennakoi syntyviä palvelutarpeita päätöksenteon ja ennaltaehkäisyn tueksi.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli hyödyntää monilähdetietoa neuvolaikäisten lasten palvelutarpeen ennakointiin. Se arvioi asiakassegmenteittäin 4 v. ylipaino- ja liitännäissairausriskiä 5. lk:lla, ennakoi syntyviä palvelutarpeita päätöksenteon ja ennaltaehkäisyn tueksi.
PoC:n tavoitteena on kehittää tekoälyavusteinen ennakointimalli neuvolapalvelujen tiedolla johtamisen ja päätöksenteon tueksi, joka hyödyntää monilähteistä sote-tietoa tuottaakseen asiakassegmenttitasoisen arvion 4-vuotiaan lapsen ylipaino- ja liitännäissairausriskeistä 5.-luokalla sekä niistä todennäköisesti syntyvistä palvelutarpeista. Näin voidaan tunnistaa, mihin ehkäiseviä toimia ja resursseja kannattaa kohdentaa varhaisessa vaiheessa. PoC-ratkaisun määrittelyllä arvioidaan toimintamallin toteutettavuutta, tarvittavaa dataa ja jatkokehitystarpeita.
Toimintamalli sijoittuu Satakunnan hyvinvointialueen äitiys- ja lastenneuvolan tiedolla johtamiseen, erityisesti ennaltaehkäisevän työn ja resurssien kohdentamisen tueksi. Satakunnassa lasten ja aikuisten lihavuuden yleisyys on valtakunnallisesti korkea, mikä korostaa varhaisen tunnistamisen ja ehkäisevien palvelujen suunnittelun tarvetta. Mallin soveltamisessa keskeistä on monilähteisen sosiaali- ja terveysdatan käyttö sekä tietosuojan, toisiokäytön ja tiedon yhteen toimivuuden reunaehdot; tässä vaiheessa mallin tarkoituksena on tukea päätöksentekoa asiakassegmenteittäin, ei yksittäisen neuvolakäynnin operatiivista työtä.
Toimintamalli voisi juurtua hyvinvointialueen palvelusuunnitteluun, ehkäisevän työn kehittämiseen ja vaikuttavuuden seurantaan, ja se on sovellettavissa myös muihin alueisiin ja muihin ennakoitaviin hyvinvointiriskeihin, kun käytettävissä on riittävä ja yhteismitallinen tieto.
Ensisijainen kohderyhmä: neuvolapalvelujen johto ja palvelusuunnittelusta vastaavat (tiedolla johtaminen ja päätöksenteko).
Välillinen kohderyhmä vaikuttavuuden näkökulmasta: neuvola-asiakkuudessa olevat perheet ja erityisesti neuvolaikäiset lapset, joiden ylipainoon ja liitännäissairauksiin liittyviä riskejä pyritään ennaltaehkäisemään.
Vaikka ennakoinnin kohteena on lapsen tuleva ylipaino- ja liitännäissairausriski, taustalla vaikuttaa usein useita perheeseen ja arkeen liittyviä tekijöitä (esim. vanhempien terveys ja elintavat, raskauteen liittyvät tekijät, lapsen varhainen painonkehitys sekä psykososiaaliset kuormitustekijät). Neuvolan ja kouluterveydenhuollon laajoissa tarkastuksissa sekä esitietolomakkeissa kartoitetaan jo nyt perheen tilannetta ja elintapoja, mikä luo pohjan ennakoivalle kokonaiskuvalle. Tämän tiedon kokoamisella ja hyödyntämisellä asiakassegmenttitasolla pyritään vastaamaan neuvolajohdon tarpeeseen tunnistaa, missä riski todennäköisesti kasautuu ja millaisia palvelutarpeita siitä voi syntyä, jotta ehkäiseviä toimia ja resursseja voidaan kohdentaa ajoissa.
Hyödyt eri näkökulmista
- Neuvolapalveluiden johto (ensisijaiset hyödyt):
- Parempi palvelutarpeiden ennakointi ja resurssien kohdentaminen (ennaltaehkäisy, varhainen tuki, interventioiden suunnittelu).
- Mahdollisuus seurata ja arvioida ehkäisevien toimien vaikuttavuutta ja tukea pitkän aikavälin kuormituksen hallintaa.
- Ammattilaiset (hyödyt):
- Parempi yhteinen tilannekuva riskien ja palvelutarpeiden kehityksestä väestö- ja segmenttitasolla, mikä tukee työn suunnittelua ja yhdenmukaisia käytäntöjä.
- Asiakkaat/perheet (välilliset hyödyt):
- Aiemmin kohdennettu ennaltaehkäisevä tuki ja palvelut niille segmenteille, joilla riski kasautuu.
- Mahdollisuus vähentää ylipainon ja liitännäissairauksien todennäköisyyttä tukemalla perheen arkea varhaisessa vaiheessa.
Ennakointimallia ei ole vielä rakennettu eikä otettu käyttöön. Arviointi kohdistui siksi toteutettavuuteen: käytettävissä olevan datan saatavuuteen, laatuun ja linkitettävyyteen sekä siihen, millä edellytyksillä ennakointimalli on jatkossa mahdollinen toteuttaa.
Tässä vaiheessa toimintamallin vaikutuksia ei voida arvioida varsinaisen käytön tai ennakointimallin tulosten perusteella, koska ennakointimallia ei ole vielä rakennettu eikä otettu käyttöön. Arviointi kohdistui siksi toteutettavuuteen: käytettävissä olevan datan saatavuuteen, laatuun ja linkitettävyyteen sekä siihen, millä edellytyksillä ennakointimalli on jatkossa mahdollinen toteuttaa.
Keskeinen tulos oli, että saatavilla oleva data oli hajanaista ja eri tavoin pseudonymisoitua, minkä vuoksi aineistoja ei saatu luotettavasti linkitettyä keskenään eikä muodostettua riittävän pitkiä yksilökohtaisia dataketjuja. Työ teki näkyväksi jatkokehityksen minimivaatimukset: linkitettävät, pseudonymisoidut aineistot sekä ehjät dataketjut samoista lapsista vähintään 11–12 vuoden ajalta (neuvola-, koulu- ja äitiysneuvolatiedot, diagnoosit, koodistot ja tarvittaessa perhesuhde- ja sosiaalihuollon asiakkuustiedot), sekä selkeät aineistokuvaukset ja aineistojen väliset suhteet.
Kansikuva
