Vaikuttavuuden mittaamisen välineet

Asiakaskohtaista muutosta (sairastuneiden toipumista ja perheenjäsenten voimaantumista) voidaan seurata kehitetyillä digitaalisilla työvälineillä. Talousvaikutuksia voidaan seurata vertaamalla asiakas- ja organisaatiokohtaisia kuluja aikaan ennen perhepohjaisen menetelmän käyttöönottoa. Hoitomallin tehokkuutta voidaan mitata mm. seuraamalla hoitoaikoja ja relapsien määrää. 

Toimintamallin levinneisyys 

Toimintamallin kehittäjä LT Reita Nyberg on yksi perhepohjaisen hoidon uranuurtajista ja kehittäjistä Suomessa, ja osallistunut useamman syömishäiriötä koskevan tieteellisen artikkelin julkaisemiseen sekä asiantuntijan roolissa Syömishäiriön Käypä Hoito-suosituksen laatimiseen. 

Olemme kouluttaneet jo  n. 1100 ammattilaista 8 eri hyvinvointialueelta mm. Tampereen kesäyliopistossa, yliopistosairaaloissa ja verkkoalustalla. LivingSkills ED-palvelupaketti on ollut käytössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuodesta 2023. 

Perheiden taitovalmennuksiin  on osallistunut  n. 850 perheenjäsentä. Vanhempien taitovalmennuksia on järjestetty sekä verkkovalmennuksena  että yhteistyössä Syomishäiriöliiton kanssa. Valmennusten NPS: 94,2. 

HUS:n mielenterveystaloon on tehty omahoito-ohjelma syömishäiriöön sairastuneen läheiselle. Maudsley-perheen blogilla on 18.2.2026  yhteensä 289 209 sivun näyttöä. 

Uudessa Käypä hoito-suosituksen keskeinen sanoma on, että läheisten (alaikäisillä huoltajien) mukaan ottaminen hoitoon on keskeistä erityisesti lapsilla ja nuorilla (perhepohjainen hoito). 

Palautetta toimintamallin käytöstä:

Palaute ammattilaisilta:

• "Käsitykseni ravitsemustilan korjaamisen ensisijaisuudesta vahvistui. Somatiikan lääkärinä tämä oivallus palvelee arkityötä valtavasti. Tiedän mihin tulee tähdätä ja olen saanut keinoja päästä tavoitteeseen. Olen suorastaan ymmälläni siitä, kuinka hienosti kesällä ja syksyllä hoitoomme tulleiden nuorten ravitsemustila on korjaantunut vanhempien saatua selkeän ohjeen huolehtia nuoren syömisestä. Vaikutelma on, että ainakin ravitsemustila alkaa korjaantua paljon napakammin kuin vielä muutama vuosi sitten sairastuneilla, joiden ravitsemustilan korjaantumiselle ei asetettu yhtä napakoita tavoitteita, eikä vanhempia ohjattu tästä näkökulmasta riittävästi."
• "Koulutus oli monipuolinen ja antoi hyvät valmiudet perhepohjaisen hoidon toteuttamiseen. Luennoijat olivat osaavia ja materiaalit käyttökelpoisia.”
• ” Oli hienoa, että luennoitsijoina oli niin ammattilaisia kuin kokemusasiantuntijoitakin. Sain paljon uutta tietoa ja varmuutta omaan työskentelyyni. ”
• ”Suurin oivallus oli, että vanhemmat tarvitsevat valtavasti oppia ja tukea, jotta pystyvät auttamaan lastaan paranemisessa.”
• ”Verkkokoulutus on kätevä, koska sen voi tehdä milloin vain.”

Kokemuksia työkalujen käytöstä: 

• ”Hyödynnän työkalua syömishäiriöön sairastuneiden potilaiden läheisten kanssa työskentelyssä. Koen, että tämän kaltaiset kysymyspatteristot ovat oiva keskustelun aloitus ja laittaa myös läheisiä pohtimaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan.”
• "Työkalu on auttanut vanhempia tunnistamaan omat käyttäytymisensä, jotka mahdollistavat syömishäiriön, kuten nalkuttamisen, syömishäiriökäyttäytymiseen sopeutumisen ja vaikeista tilanteista vetäytymisen.”

• ”Kävin juuri hoitoon ohjautuneen nuoren kanssa läpi Nälkiintymisen merkkejä ja nuori lähti tässä tilanteessa aika avoimesti kertomaan oireistaan ja tunnisti hyvin paljon asioita listalta omaan tilanteeseen sopivaksi. Saimme työvälineen avulla keskustelua asioista, mihin nuori itse toivoisi muutosta. Työvälineen avulla keskustelu sujui mielestäni hyvässä yhteistyössä, vaikka nuori itse ei omasta terveydentilasta huolissaan ollutkaan. Tässä yhteydessä oli kuitenkin hyvä herätellä nuorta syömishäiriön vakavuudesta ja millaisia riskejä syömishäiriöoireilu tuo tullessaan.”

  Palaute perheiltä:
  
  "Tämä kurssi antoi minulle kaiken tarvittavan todellisiin tilanteisiin ja sopivina paloina. Antoi toivoa paranemisesta!.”
  
  ” Perhepohjainen hoito ei toimi ilman vanhempien valmentamista. Käymme koulutusmateriaaleja läpi hyvin usein. Saimme toivoa, emmekä tunteneet itseämme tuomituiksi.”
  
  "Toivon, että jokainen vanhempi ohjattaisiin tällaiseen valmennukseen ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. Sain enemmän apua tästä kuin mistään terveydenhuollon käynneistä."
  
  "Huippukoulutus ja -materiaalit! Paras apu tähän mennessä. Toivon, että koulutus on kaikkien saatavilla. Todella tärkeää. Paikkariippumaton apu, kun sitä tarvitsee ja sinulla on aikaa.”
  
  "Tämä kurssi oli mahtava! Esimerkit hyvistä ja huonoista tavoista keskustella sairastuneen kanssa olivat erittäin tärkeitä, ja juuri sitä mitä tarvitsin koulutuksesta.”

Tutkimustietoa perhepohjaisen hoidon vaikuttavuudesta: 

Taitovalmennus vähentää syömishäiriötä ylläpitävää käyttäytymistä kotona ja helpottaa perheen taakkaa. Se myös vähentää sairastuneen syömishäiriöoireilua (Sepúlveda ym. 2019.)

Menetelmän hyötyjä on nopeampi painon korjaantuminen, joka parantaa hoidon ennustetta huomattavasti 30 %:sta 80 %:iin (Robin et ai. 1999). 

Sairastuneet voidaan hoitaa entistä useammin avohoidossa, jolloin sairaalahoidon tarve vähenee 56 % (Hughes et al. 2014). Tällä saadaan 50 % kustannussäästöt (Agras et al. 2014). 

Myös hoidon tulokset ovat kolme kertaa kestävämpiä kuin vanhoilla käytännöillä: sairauden uusiutumisriski on 74 % pienempi hoidon jälkeen kuin yksilöterapiaan perustuvilla menetelmillä (Lock et al. 2010). 

Hoito on kustannustehokasta: Perhepohjaisen hoidon kustannus per vältetty sairastamisvuosi on kymmenesosa yksilöterapian kustannuksista (Le et al. 2017).