Tuki- ja liikuntaelinoireisen kuntoutumisen päävaiheet, Keski-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Tuki- ja liikuntaelinoireisen ja -sairaan sekä sen uhassa olevan alueen asukkaan palvelupolku aina ennaltaehkäisyn keinoista läpi kuntoutumisen palveluprosessin ja edelleen kuntoutumista ylläpitäviin omakuntoutuksen keinoihin.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Keski-Uudenmaan (Keusote) hyvinvointialueohjelmassa 2023-2025 sekä Hyvinvointialueen strategiassa 2023-2025 tavoitteena on ennaltaehkäistä sote-palveluiden palvelutarpeen kasvua luomalla varhaisemman tuen toimintamalleja, vähentää palveluiden häiriökysyntää sekä vastata Terveydenhuoltolain (1326/2010) velvoittamasti hoitoonpääsyyn kehittämällä asiakkaan ohjautumista palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Lisäksi painopisteinä ovat asiakkaiden tarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien turvaaminen sekä asiakasvirtaukseen vaikuttaminen.

Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelimistön (tule) sairaus, joka rajoittaa toimintakykyä. Tule-sairauksista aiheutuu vuosittain noin neljän miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. (Korpi, J. 2022: Tuki- ja liikuntaelinvaivojen ei tarvitsisi maksaa miljardeja, Fysioterapia 05/2022.) Tule-sairaudet ovat suomalaisten yleisin lääkärissä käynnin syy ja yksi eniten työstä poissaoloja aiheuttavista sairausryhmistä. Tule-sairaudet ovat yhteydessä myös moniin muihin sairauksiin ja on tavallista, että tule-sairaudesta kärsivällä on myös muita sairauksia. Tule-sairaudet ovat mielenterveyden ongelmien jälkeen toiseksi yleisin syy myös työkyvyttömyyseläkkeisiin. (²Tule ry 2025.) Terveys 2000 -tutkimusaineiston mukaan työkyvyttömyyden riski on terveisiin verrattuna kaksinkertainen henkilöillä, joilla lähtötilanteessa on joko pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus tai mielenterveyden häiriö. Mikäli henkilöllä oli kummankin diagnoosiryhmän sairaus, riski on nelinkertainen. (³Työterveyslaitos 2025.)

Palvelupolun kuvauksella pyrittiin selkiyttämään ja auttamaan asiakastyötä tekevää ammattilaista asiakkaan ohjaamisessa oikea-aikaisemmin ja tarvetta vastaavammin oikean palvelun tai tuen piiriin. Tämä osaltaan nopeutti asiakasvirtausta. Asiakkaan näkökulmasta prosessin eri vaiheiden ja palveluiden kuvaaminen auttaa asiakasta tarttumaan aktiivisemman toimijan rooliin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä, ensimmäisissä oireissa kuin hahmottomalla kuntoutumisen prosessin aikana omaehtoisten harjoitteiden merkitys ja pitkäjänteisyys.

² Tule ry 2025: https://suomentule.fi/tule-terveyden-tueksi/tule-sairaudet/

³ Työterveyslaitos 2025: https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-tyokyky/tuki-ja-liikuntaelinsairauksista-johtuvat-sairauspoissaolot-ja-pitkaaikainen-tyokyvyttomyys

Aikuisasiakkaan näkökulmasta kuvattu tuki- ja liikuntaelinoireisen henkilön kuntoutumisen prosessi aina ennaltaehkäisystä kuntoutumisen prosessin loppuun ja ylläpitävien harjoitteiden toteuttamiseen.

Tuki- ja liikuntaelinoireisen kuntoutumisen prosessi asiakkaan näkökulmasta käsittää päävaiheina: 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, 2. Huoli tai oire, 3. Yhteydenotto, 4. Mahdolliset tutkimukset, 5. Mahdollinen diagnoosi, 6. Kuntoutumisen suunnittelu, 7. Kuntoutuminen ja 8. Hyvä arjen toimintakyky. Näiden kaikkien päävaiheiden linkkien taakse on koottu selkeät paketit tietoa päävaiheen sisällöstä.

Tuki- ja liikuntaelinoireisen kuntoutumisen prosessi asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmasta rinnakkain.

Tuki- ja liikuntaelinoireisen kuntoutumisen prosessi ammattilaisen näkökulmasta sisältää: 1. Yhteydenotto, 2. Mahdolliset tutkimukset, 3. Mahdollinen diagnoosi, 4. Kuntoutumisen suunnittelu, 5. Kuntoutuminen ja 6. Hyvä arjen toimintakyky. Näiden kaikkien päävaiheiden linkkien taakse on koottu selkeät paketit tietoa ammattilaisen tueksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärrystä kerrytettiin asiakastyötä tekevän henkilöstön näkemysten kautta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Palvelupolun kuvauksella selkiytettiin sekä alueen asukkaille että asiakastyötä toteuttavalle henkilöstölle palveluprosessin eri vaiheita ja hyödynnettävissä olevia keinoja ja palveluita. Kuvattu prosessi lisäsi tuki- ja liikuntaelinoireisten tietoutta eri prosessin vaiheista, käytettävissä olevista keinoista ja palveluista sekä auttoi asiakastyötä tekevää ammattilaista asiakkaan ohjaamisessa oikea-aikaisemmin ja tarvetta vastaavammin oikean palvelun tai tuen piiriin. Tämä osaltaan nopeutti asiakasvirtausta. Palvelupolun kuvaamisella ja käytettävissä olevien keinojen kuvaamisella mahdollistettiin kaikkien toimijoiden tietoisuus tarjolla olevista vaihtoehdoista. Asiakkaan näkökulmasta palveluiden kuvaaminen auttoi asiakasta tarttumaan aktiivisemman toimijan rooliin. Toimintamalli sisälsi digitaalisina ratkaisuina OmaKeusote-digiasiointialustan, sairaus- ja terveyshuoli -chatin, Palvelutarjottimen sekä UOMAn käytön.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hanketuella koostettiin henkilöstön sekä johdon tuella tuki- ja liikuntaelinoireisen kuntoutumisen päävaiheiden kuvaukset pohjautuen pitkäaikaissairauksien päävaiheiden kuvaukseen
Jalkautustyö jäi hankeajan päättyessä johdolle.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Päävaiheiden kuvaamiseen ja kehittämiseen tarvitaan fysioterapeutin ammatillista osaamista sekä moniammatillista yhteistyötä päävaiheiden toimivuuden arvioimiseksi.

Systemaattinen käyttöönotto ja jalkautaminen osaksi arjen työtä vaatii:

Päävaiheiden testaamista, seuraamista ja arvioimista
Tuotoksen jalkauttaminen esihenkilöiden tuella
Päävaiheiden kuvauksen jatkuva arviointi ja tarpeenmukainen päivittäminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen tavoitteena oli kuvata tuki- ja liikuntaelinoireisen henkilön kuntoutumisen päävaiheet nykytilan kaltaisesti ja tämä tavoite saavutettiin. Pidemmällä ajanjaksolla on nähtävissä, onko tuotoksesta ollut hyötyä henkilöstölle sekä alueen väestölle (mikäli johto ottaa käyttöön päävaiheiden kuvauksen alueen väestölle julkaisten).