Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamalli
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamalli
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamallissa tavoitteena on, että Kelan Tules-kuntoutukseen osallistujat saavat arjessaan järjestöistä tukea omaan kuntoutumisprosessiinsa. Kurssilla tutustutaan järjestöjen kuntoutumista tukevaan toimintaan.
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamallia on kehitetty Tules-kuntoutukseen Kelan hankerahoituksella. Tehoa kuntoutukseen järjestöistä (Tehku) -hankkeen (2024–2026) kokonaisuudesta ja koordinoinnista vastaa Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, toimintamallin kehittämisestä Huoltoliitto ry/Kunnonpaikka ja arvioinnista Kuntoutussäätiö sr. Järjestökumppaneina mukana hankkeessa ovat vahvasti myös Selkäliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Luustoliitto ry ja Invalidiliitto ry.
Tules-kuntoutus on tarkoitettu erityisesti työikäisille aikuisille, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joiden työ- tai toimintakyky on heikentynyt, ja jotka tarvitsevat kuntoutusta arjen ja työssä jaksamisen tueksi. Kuntoutusta järjestetään palveluntuottajan tiloissa järjestettävä kuntoutuksena sekä kokonaan etänä järjestettävänä kuntoutuksena. Tules-kuntoutusta toteuttaa eri palvelutuottajat Kelan rahoituksella. Kuntoutukseen haetaan Kelan kautta ja se on osallistujalle maksutonta. (Kela, 2026)
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisin suomalaisten fyysistä toimintakykyä heikentävä tekijä. Ne kuormittavat ihmisten arkea alentaen niistä kärsivien ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua. Tule-ongelmat aiheuttavat myös merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. Nämä muodostuvat sekä suorista että epäsuorista kuluista. Suoriin kuluihin kuuluvat muun muassa hoito-, lääke-, leikkaus- ja kuntoutuskulut sekä työkyvyttömyyden kustannuksia. Epäsuoriin kustannuksiin lukeutuvat työnantajien tilastoihin jäävät kustannukset, tuottavuuteen liittyvät kustannukset ja tule-ongelman aiheuttamat välilliset kustannukset esimerkiksi syrjäytymisestä. (Tuki- ja liikuntaelin liitto, 2026)
Järjestötöillä ja erityisesti tule-järjestöillä on paljon toimintaa ja palveluja, mitkä ovat suunniteltu erityisesti henkilöille, jolla on tuki- ja liikuntaelin sairauksia tai haasteita. Jokaisella järjestöllä on erilaista valtakunnallista ja paikallista toimintaa, kuten liikunta- ja kuntosaliryhmät, asiantuntijaluennot ja yleisötilaisuudet, tapahtumat ja retket, vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta. Lisäksi järjestöt tuottavat paljon omahoitoa tukevia oppaita ja materiaaleja, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Järjestöjen tuki toteutuu ihmisten arjessa, mikä on kuntoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Toimintamallin kehittämiseen liittyy myös, että järjestöt kamppailevat ikääntyvän jäsenrakenteen sekä viestinnän haasteiden kanssa. Kunnonpaikan tules-kuntoutujien selvityksessä kävi ilmi, että selvästi alle puolet kuntoutujista tietoinen järjestöjen palveluista ja mahdollisuuksista.
Toisaalta liikunnan pariin hakeutuneet ovat löytäneet myös järjestöjen toimintaan. Liikuttaako 2023? Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn mukaan toiseksi yleisimmin vastaajat hyödynsivät vammais- ja kansanterveysyhdistysten tarjoamia ryhmiä (18 %). Eniten hyödynnettiin kunnan liikunta- tai vapaa-aikatoimen tarjoamia palveluita, joita käytti noin neljännes vastaajista (24 %). Vammais- tai kansanterveysyhdistyksen ryhmien osalta vastaukset jakautuivat eri ikäryhmiin seuraavasti: alle 18 vuotta 13 %, 19–29 vuotta 12 %, 30–64 vuotta 15 % ja yli 65 vuotta 22 %. (Prinkey & Roitto, 2023)
Toimintamallin kehittämisen taustalla on havaittu tarve järjestöyhteistyölle osana kuntoutumisprosessia. Järjestöillä on paljon kuntoutumista ja hyvinvointia tukevaa toimintaa ja materiaalia, jotka eivät tavoita kohderyhmää toivotulla tavalla. Kuntoutuksen kautta voidaan jatkossa tavoittaa henkilöitä, jotka hyötyisivät järjestöjen toiminnasta.
Hankkeen kehittämistyön aikana on myös vahvistunut tuntuma, että kuntoutuspalvelujen tuottajat ja kuntoutujat itse eivät tiedä riittävästi järjestöjen tarjoamista mahdollisuuksista osana kuntoutumisenpolkua. Vaikka järjestöjen toiminta olisi tuttua omalla asuinpaikkakunnalla, sitä ei ole tullut yhdistettyä oman kuntoutumisen tai hyvinvoinnin edistämiseen.
Hankkeessa tehdyn kuntoutujien tuen tarpeiden kartoituksen mukaan toimintaan osallistumista helpottaisi eniten toiminnan maksuttomuus/ pienet kustannukset ja läheinen sijainti. Osallistumista helpottaisi myös asiantuntevat ohjaajat sekä itselle tärkeä tai mielenkiintoinen sisältö.
Tuki- ja liikuntaelinvaivat on yleisimpiä avoterveydenhuollossa kirjattuja diagnooseja ja yleisin toimintakykyä haittaava sairausryhmä. Sote-järjestelmän paine kasvaa väestön ikääntyessä ja tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat työ- ja toimintakykyistä arkea. Sote-järjestöt tarjoavat räätälöityä tietoa ja toimintaa. Niiden liikuntaryhmät ovat merkittävässä roolissa etenkin niiden suomalaisten liikuttamisessa, joilla on toimintakykyrajoitteita (Prinkley & Roitto 2023).
Hankkeesta ja kehittämistyö koordinoinnista vastaa Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry.
Toimintamallin kokeilusta ja toteuttamisesta vastaa Huoltoliitto ry / Kunnonpaikka ja hankkeen arvioinnista Kuntoutussäätiö sr.
Mukana myös Tule ry:n jäsenjärjestöjä, jotka tavoittavat kuntoutujia: Selkäliitto ry, Luustoliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Invalidiliitto ry.
Lisäksi toimintamallia kehitettiin paikallisten järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa yhteisessä työpajassa.
Toimintamallia on kokeiltu ja toteutettu Tules-kuntoutuskurssilla Kunnonpaikan lisäksi Lohjan Spa:ssa.
Hankkeen ohjausryhmän kautta mukana kehittämiseen on osallistunut myös Kelan ja hyvinvointialueen edustajat.
Toimintamallin tavoitteena on, että Kelan Tules-kuntoutukseen osallistuvat asiakkaat saavat arjessaan järjestöistä tukea kuntoutumisprosessiinsa.
Kun kuntoutujat saavat tietoa järjestöjen toiminnasta ja kannustusta lähteä mukaan omaa hyvinvointia tukevaan toimintaan jo kuntoutusjakson aikana, voidaan tukea kuntoutumisen jatkumista myös kurssin päätyttyä.
Toimintamallilla on mahdollisuus myös lisätä kuntoutuksen vaikuttavuutta, kun kurssilla saadut opit ja muutokset jatkuvat kuntoutujan arjessa järjestötoiminnan tuoman tuen avulla.
Järjestötoiminnalla voidaan tukea myös kuntoutujan omaa toimijuutta. Kuntoutujalla on keskeinen rooli kuntoutumisessa ja oireiden kanssa tasapainoilussa.
Toimintamalli tukee erityisesti Tules-kuntoutuksen palvelukuvauksessa mainittua kurssin tarkoitusta: ”Kurssin keskeisenä tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan omakuntoutuksen jatkumista.” Toimintamallissa autetaan kuntoutujaa löytämään omaan arkeen sopivaa järjestötoimintaa esimerkiksi omalta paikkakunnalta.
Hankkeessa pyritty löytämään käytännönläheistä ratkaisua tarpeeseen kehittämällä toimintamallia, jossa kuntoutusta toteuttavat tahot tekisivät luontevaa yhteistyötä järjestöjen kanssa ja kansalaisjärjestöt voisivat toimia kuntoutuspolun jatkona.
Hankkeessa toimintamallin arvioinnin toteuttaa Kuntoutussäätiö ulkoisena arviointina.
Arviointitutkimus tehdään kolmen kysymyksen näkökulmasta:
- Millaisia näkemyksiä Tules-kuntoutujilla ja tules-kuntoutuskurssien palveluntuottajalla on tuen tarpeesta kurssin aikana ja sen jälkeen?
- Miten Kelan Tules-kuntoutukseen osallistuvat kokevat saavansa arjessaan järjestöiltä tukea kuntoutumisprosessiinsa?
- Millaiseksi kehitetyn järjestöyhteistyömallin toimivuus ja soveltuvuus koetaan ammattilaisten (palveluntuottaja) ja järjestötoimijoiden näkökulmasta?
Kuntoutuskurssilaisilta kerätään arviointitietoa sähköisellä kyselylomakkeella kurssin päätyttyä. Lisäksi kuntoutusohjaajia haastatellaan puhelinhaastatteluna syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana.
Arvioinnin toteuttamien ja tulokset kuvataan tarkemmin arviointikohdassa.
Vuonna 2024
- Kehittäminen käynnistyi kuntoutujien tuen tarpeiden kartoituksella. Tules-kuntoutuskurssilaisilta kysyttiin tuen tarpeita kyselylomakkeella ja tules-kuntoutuskurssien palveluntuottajien näkemyksiä ryhmähaastatteluilla. Kartoituksen toteutti Kuntoutussäätiö.
- Toimintamallia kehitettiin kartoituksen ja yhteiskehittämistyöpajassa 26.11. pohjalta. Työpajaan osallistui 11 järjestötoimijaa liitto- ja paikallistasolta. Yhdessä reflektoitiin kartoituksen tuloksia järjestötoimijoiden kesken sekä kommentoitiin toimintamalliluonnosta, mikä oli syntynyt kartoituksen pohjalta.
- Selvityksen ja järjestöreflektoinnin tuloksia hyödyntäen muotoiltiin järjestöyhteistyön toimintamalli tules-kuntoutuskursseille kokeilujaksoa varten.
Vuonna 2025
- Toimintamallin kokeileminen ja toteuttaminen aloitettiin Kunnonpaikassa Siilinjärvellä osana Tules-kuntoutuskursseja. Toimintamalli otettiin käyttöön sekä etämuotoisessa kuin paikan päällä kuntoutuskeskuksessa tapahtuvissa kursseissa. Näin saatiin kokemuksia molemmista toteuttamistavoista. Kunnonpaikassa otettiin käyttöön heti ns. toimintamallin perusosa kuin täydentävä lisäosa.
- Toimintamallia otettiin käyttöön myös Lohja Spa:ssa, jossa toimintamallia toteutettiin erityyppisesti (ilman hankerahoitusta osana toimintaa).
- Lisäksi hankkeen toimesta järjestettiin markkinointikoulutus tuki- ja liikuntaelinjärjestöille Kuopiossa. Näin osaltaan tuettiin järjestöjen toiminnan löydettävyyttä.
- Syksyllä 2025 käynnistettiin hankkeen tulosten ja toimintamalliin liittyvää tiedonkeruuta arvioinnin tekemistä varten. Kuntoutuskurssilaisilta kerättiin palautetta sähköisellä kyselylomakkeella. Ammattilaisten ja järjestöjen edustajia haastateltiin puhelimitse.
Vuonna 2026
- Toimintamallin toteuttamista jatketaan sekä Kunnonpaikassa että Lohjan Spa:ssa. Lisäksi tehdään tarvittavia hienosäätöjä ja sisäistä kehittämistyötä.
- Arvioinnin osalta jatkettaan tiedonkeruuta sekä tehdään tulosten analysointia sekä yhteen vetämistä. Arviointi valmistuu syksyn 2026 aikana.
- Toimintamallista tehdään tarkempi ja kattavampi toimintamallin kuvaus mallin juurruttamisen ja levittämisen tueksi.
- Lisäksi jatketaan järjestötoimijoiden tukemista ja kouluttamista viestinnän teemojen osalta.
- Toimintamallia levitetään kuntoutustoimijoille sekä hyvinvointialueille.
Toimintamallilla tavoitellaan hyötyä Kelan Tules-kuntoutuskurssin osallistujille. Tules-kuntoutus on tarkoitettu erityisesti työikäisille aikuisille, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joiden työ- tai toimintakyky on heikentynyt, ja jotka tarvitsevat kuntoutusta arjen ja työssä jaksamisen tueksi. Kursseille osallistuu myös ikääntyviä henkilöitä.
Kohderyhmänä toimintamallissa ovat kuntoutuspalveluja tuottavat palveluntuottajat sekä järjestötoimijat, joiden välistä yhteistyötä haluttiin kehittää ja vahvistaa.
Kehittäjillä on pitkä kokemus Tules-kuntoutuskurssien järjestämisestä sekä järjestötoiminnasta, joten kehittämistyön tekijöillä oli hyvä ymmärrys niin toimintakentästä kuin kohderyhmästä.
Lisäksi toimintamallin kehittämisessä asiakasymmärrystä kartoitettiin sähköisellä kyselyllä Kelan Tules-kursseille osallistuneiden kuntoutujien kokemia tuen tarpeita. Kysely toteutettiin kolmella, keväällä 2024 päättyneellä Huoltoliitto ry/Kunnonpaikan kurssilla. Vastausprosentiksi tuli 74 % (kysely lähetettiin 23 hlölle; 17 vastausta). Kyselyssä kysyttiin kurssilaisten näkemyksiä omasta hyvinvoinnista ja kuntoutumisesta kuntoutuskurssin jälkeen sekä palveluista ja tuesta omalle kuntoutumiselle ja hyvinvoinnille.
Kehittämistyön pohjaksi tiedusteltiin lisäksi kuntoutujien tuen tarpeista Huoltoliitto ry / Kunnonpaikan ammattilaisten ryhmähaastatteluissa. Kahteen ryhmähaastatteluun osallistui yhteensä kuusi ammattilaista. Haastattelussa teemoina oli: kuntoutujien harrastuneisuus ja motivaatio sekä aktiviteetteihin ohjaaminen, kuntoutujien tietämys järjestöjen tuki- ja palvelutarjonnasta ja toimintaan osallistuminen sekä näkemykset kuntoutuskursseilla tehtävästä yhteistyöstä Kunnonpaikan ja järjestöjen kesken.
Lue tarkemmin kuntoutujien tuen tarpeiden kartoituksen raportista.
Kokeilun tavoitteena on saada käytännön kokemusta järjestötunnin hyödystä ja käytettävyydestä osana Tules-kuntoutuskurssia. Kokeilua laajennettiin myös etämuotoiseen kuntoutukseen. Toimintamallia kokeiltiin myös toisen kuntoutuksen palveluntuottajan toimesta, ilman erillistä hankkeen tuomaa resurssia.
Kokeilun jälkeen todettiin, että järjestötunnin ja kohtaamispaikan järjestystä olisi hyvä muuttaa ja kokeilla toisinpäin. Toimintamallia on toteutettu nyt siten, että kohtaamispaikkakäynti oli ennen järjestötuntia. Työntekijöiden keskusteluissa tehtiin havainto, että järjestystä muuttamalla voitaisiin kohtaamispaikkaan tulla paremmilla tiedoilla, kun järjestötunti olisi alustanut aihetta jo etukäteen. Näin linkki omaan kuntoutumiseen syntyisi nopeammin. Järjestyksen muutosta tullaan kokeilemaan syksyn 2026 alusta alkaen.
Toinen huomio kokeilun pohjalta syntyi siitä, miten järjestötunti on nimetty tai kirjoitettu auki kurssiohjelmaan. Nimessä kannattaa jo tuoda esille järjestötoiminnan ja oman kuntoutumisen linkitys – miten järjestötoiminta tarjoaa kuntoutumisen ja hyvinvoinnin tueksi. Tämä huomio tuli suoraan asiakkailta.
Kolmas huomio on, että kuntoutuksen ammattihenkilöt kaipaavat tietojen vaihtoa alueen järjestötoimijoiden kanssa, vaikka kuntoutujat tulevatkin kuntoutukseen koko Suomen alueelta. Oman alueen järjestötoiminnan tuntemus auttaa myös suosittelemaan sopivia palveluita muualla Suomessa asuville ja toisaalta tietojen vaihto avaa myös kanavia, joista kuntoutuksen ammattihenkilöt voivat tarvittaessa kysyä lisätietoja selvitellä muiden alueiden järjestötarjontaa.