Tsemppi‑valmennus työelämän ulkopuolella oleville

Tsemppi‑valmennus työelämän ulkopuolella oleville

Virtaa Varustamoista - ESR+ hankkeessa on kehitetty matalan kynnyksen Tsemppi-valmennusmalli, joka on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville 25–55-vuotiaille. Valmennus tukee arjen hyvinvointia ja lisää valmiuksia kohti koulutusta tai työelämää.

Toimintaympäristö

Työttömyys koskettaa laajaa joukkoa suomalaisia ja heijastuu monella tasolla sekä yksilön arkeen että yhteiskuntaan. Pitkittyessään työttömyys lisää riskiä syrjäytyä, menettää osallisuuden kokemusta ja kokea oman arvon heikentyvän. Samalla se kaventaa mahdollisuuksia tarttua uusiin suuntiin elämässä. Nämä ilmiöt näkyvät myös seurakuntien diakoniatyön arjessa: vastaanotoille hakeutuu ihmisiä, joita työttömyys, ulkopuolisuus, yksinäisyys tai elämän epävarmuus kuormittavat monin tavoin.

Taloudellisten tekijöiden lisäksi toimintaympäristöön vaikuttavat laajemmat sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset. Erilaiset elämänmuutokset, maahanmuuton vaikutukset, arjen pirstaleisuus ja tuen sirpaloituminen voivat vaikeuttaa polkuja työelämään tai opintoihin. Samalla perinteiset verkostot ovat monilta osin heikentyneet, mikä lisää yksinäisyyden kokemusta ja vähentää mahdollisuuksia peilata omaa tilannetta toisten kanssa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Monet työelämän ulkopuolella olevat ihmiset kokevat yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan. Diakoniatyössä ihmiset kohdataan usein yksilöinä, mutta pelkkä yksilöllinen tuki ei aina riitä, vaan samanlaisten haasteiden kanssa kamppailevia on paljon, ja heidän tarpeensa lomittuvat sosiaalisiin, taloudellisiin ja elämäntilanteisiin liittyviin kysymyksiin. Haasteena on, että työttömyys ja epävarmuus voivat kaventaa näkymiä eteenpäin ja heikentää kokemusta omasta toimijuudesta.

Tsemppi‑valmennus vastaa tähän ongelmaan tarjoamalla matalan kynnyksen kokonaisuuden, joka yhdistää henkilökohtaisen tuen ja ryhmässä syntyvän vertaistuen. Ryhmämuotoinen työskentely lisää osallisuuden tunnetta ja tuo ihmisiä yhteen tavalla, joka vähentää yksinäisyyttä ja luo kokemuksen siitä, ettei kukaan ole tilanteensa kanssa yksin. Valmennus auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia, vahvistaa tulevaisuususkoa ja tekee näkyväksi ne kohdat elämässä, joihin osallistuja voi itse vaikuttaa.

Ydinongelma, jota valmennus ratkaisee, on siis työttömyyteen ja elämäntilanteen epävarmuuteen liittyvä ulkopuolisuuden kokemus sekä vähentynyt toimijuus.
Ratkaisuna on yhteisöllisyyttä, tavoitteellista tukea ja tulevaisuuden rakentamista yhdistävä toimintamalli.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tsemppi‑valmennuksessa muutos tarvitaan ennen kaikkea työelämän ulkopuolella oleville ihmisille, jotka kokevat yksinäisyyttä, epävarmuutta ja ulkopuolisuutta. He tarvitsevat matalan kynnyksen tukea, joka vahvistaa toimijuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Muutos on tarpeen myös ammattilaisille, jotka kohtaavat paljon asiakkaita samanlaisten haasteiden kanssa ja kaipaavat vaikuttavia ryhmämuotoisia työvälineitä yksilötyön rinnalle. 

Organisaatioille muutos merkitsee siirtymistä kohti tehokkaampia ja yhteisöllisiä tukimuotoja, jotka tavoittavat useampia ihmisiä. Laajemmin tarkasteltuna muutos hyödyttää koko yhteiskuntaa, sillä se ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä. Tsemppi‑valmennus vastaa näihin tarpeisiin tarjoamalla turvallisen ryhmäympäristön, jossa osallistujat voivat löytää voimavarojaan ja rakentaa suuntaa tulevaisuuteen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Menetelmä on kehitetty Virtaa Varustamoista- ESR+ hankkeen aikana. Mukana on ollut Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöitä ja Diakonia- ammattikorkeakoulun hanketyöntekijöitä. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on vahvistaa osallistujien osallisuuden kokemusta, kasvattää tulevaisuuden uskoa ja lisätä toimijuutta. Lisäksi pyritään kehittämään työelämätaitoja ja arjen hallintaa siten, että osallistujat näkevät uusia mahdollisuuksia opinnoissa, työssä tai muussa mielekkäässä toiminnassa. Valmennus tukee kokonaisvaltaista muutosta kohti aktiivisempaa ja toiveikkaampaa elämäntilannetta.

Muutoksen mittaaminen

Tsemppi-valmennuspilotti toteutui kuuden ryhmän voimin, ja niihin osallistui yhteensä 36 henkilöä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tsemppi‑valmennuksen kohderyhmänä olivat työelämän ulkopuolella olevat 25–55‑vuotiaat aikuiset. Osallistujien taustoihin sisältyi työttömyyttä, osatyökykyisyyttä, elämänmuutoksia ja tilanteita, joissa arjen hallinta tai tulevaisuuden suunta oli epäselvä. Useilla oli kokemuksia yksinäisyydestä, epävarmuudesta ja toimijuuden heikentymisestä.

Asiakasymmärrystä on kertynyt valmennuspilottien aikana sekä yksilö- että ryhmätapaamisten kautta. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti tarve matalan kynnyksen toiminnalle, vertaistuelle, kannattelulle sekä konkreettiselle ohjaukselle kohti opintoja, työtä ja mielekästä arkea. Osallistujat toivat esiin toiveen turvallisesta ympäristöstä, jossa voi edetä omaan tahtiin ja jossa omat voimavarat tunnistetaan.

Asiakkaita on osallistettu suunnitteluun ja kehittämiseen valmennuksen eri vaiheissa. Osallistujat ovat saaneet vaikuttaa tapaamisten sisältöihin, nostaa esiin omia teemojaan ja antaa palautetta, jonka pohjalta valmennuksen rakennetta ja toimintatapoja on muokattu. Näin valmennus on kehittynyt aidosti asiakaslähtöiseksi ja vastaa osallistujien todellisiin tarpeisiin.

Ratkaisun perusidea

Tsemppi‑valmennus on matalan kynnyksen ryhmä- ja yksilöohjausta yhdistävä toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien 25–55‑vuotiaiden osallisuutta, toimijuutta ja tulevaisuudenuskoa. Mallissa osallistujat kokoontuvat turvalliseen, ohjattuun ryhmäympäristöön, jossa hyödynnetään vertaistukea, keskusteluja ja tavoitteellista työskentelyä. Ryhmämuotoinen toiminta mahdollistaa sen, että samankaltaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja huomata, etteivät ole tilanteensa kanssa yksin.

Toimintamallia täydentävät yksilötapaamiset, joissa osallistuja saa henkilökohtaista tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen ja konkreettisten askelien suunnitteluun kohti opintoja, työtä tai muuta mielekästä arkea. Malli perustuu asiakaslähtöisyyteen: osallistujat ovat saaneet vaikuttaa sisältöihin, ja valmennusta on muokattu heidän palautteensa sekä kokemustensa pohjalta.

Tsemppi‑valmennus tarjoaa kokonaisratkaisun tilanteeseen, jossa yksilöllinen tuki ei yksin riitä ja tarvitaan yhteisöllisiä, toivoa ja suuntaa rakentavia menetelmiä. Toimintamallin ydin on siinä, että se auttaa ihmisiä näkemään uusia mahdollisuuksia ja löytämään voimavaroja muutokseen omassa elämässään.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia juurrutetaan perehdyttämällä ohjaaja/ohjaajat, hyödyntämällä ohjausmateriaalia ja toteuttamalla valmennusryhmiä. 

Käytännön toteutus vaatii ohjaajien työaikaa, ryhmänohjausosaamista ja tilat valmennukselle. Prosessi etenee pilotoinnista toimivien käytäntöjen yhtenäistämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen, minkä jälkeen valmennus voidaan esimerkiksi vakiinnuttaa osaksi organisaation arkea.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tsemppi‑valmennuksen soveltaminen käytännössä vaatii ennen kaikkea ohjausosaamista, turvallisen ryhmäympäristön rakentamista ja riittävän ohjaajaresurssin. Valmennuksen toteuttamiseen tarvitaan aikaa valmistelulle, ryhmien ohjaamiselle ja yksilötapaamisille. Tilaksi riittää rauhallinen ja helposti saavutettava kokoontumispaikka, ja materiaalit voidaan toteuttaa yksinkertaisesti. Ohjaajilta edellytetään ratkaisukeskeistä työotetta, kuuntelemisen taitoa ja ryhmäprosessien ymmärrystä.

Menetelmä on erittäin hyvin sovellettavissa erilaisiin toimintaympäristöihin, kuten seurakuntiin, kunnallisiin palveluihin, järjestöihin, oppilaitoksiin ja työllisyydenhoidon toimijoille. Kohderyhmää voidaan laajentaa: Tsemppi‑menetelmä sopii eri-ikäisille aikuisille, nuorille ja opiskelijoille sekä myös ikääntyneemmille, jotka hyötyvät yhteisöllisyydestä ja ohjatusta tulevaisuustyöskentelystä.

Sudenkuoppina kannattaa välttää liian tiukkaa aikataulua, joka ei jätä tilaa keskustelulle ja ryhmän omille teemoille. On myös tärkeää varmistaa, ettei valmennus jää pelkäksi luennointiin perustuvaksi toiminnaksi; osallistavuus, dialogi ja yksilöllisten tavoitteiden huomioiminen ovat mallin ydintä. Lisäksi ryhmän turvallisen ilmapiirin rakentamiseen on panostettava heti alusta, jotta osallistujat hyötyvät myös vertaistuesta.

Hyvin resursoituna ja joustavasti sovellettuna menetelmä toimii monenlaisissa ympäristöissä ja vahvistaa osallistujien osallisuutta, toimijuutta ja tulevaisuudenuskoa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tsemppi‑valmennuksen myötä osallistujien tilanne on muuttunut selvästi myönteisempään suuntaan. Palautteissa korostui erityisesti valmennuksen lämmin ilmapiiri, turvallisuus ja kuulluksi tulemisen kokemus. Osallistujat kuvasivat, että valmennus auttoi jäsentämään omaa elämäntilannetta ja vahvisti tunnetta siitä, että tulevaisuus voi olla nykyhetkeä valoisampi. Moni kertoi ajattelunsa muuttuneen toiveikkaammaksi ja rohkeuden sekä itseluottamuksen lisääntyneen; “ehkäpä se tästä” kuvasi hyvin syntynyttä muutosta.

Yhteisöllisyys osoittautui tärkeäksi tekijäksi: muiden seurassa toimiminen lievensi yksinäisyyttä ja vahvisti osallisuuden kokemusta. Valmennus koettiin hyödylliseksi sekä arjen hallinnan että tulevaisuuden suunnittelun kannalta, ja ohjausta kiitettiin erityisen paljon sen kannattelevasta ja selkeyttävästä otteesta.

Yllättävänä ja positiivisena muutoksena hankkeessa oli ohjaajakoulutuksen suuri suosio, joka osoitti, että myös ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on vahva tarve uudenlaisille, selkeille ja yhteisöllisille menetelmille. Tämä tukee mallin jatkokehittämistä ja levittämistä laajemmalle.