Toimintamalli potilaiden omahoidon ohjaamiseen elintapamuutossovelluksen avulla Kainuun hyvinvointialueella RRP4, P4, INV4

Toimintamalli potilaiden omahoidon ohjaamiseen elintapamuutossovelluksen avulla Kainuun hyvinvointialueella RRP4, P4, INV4

Toimintamalli potilaiden omahoidon ohjaamiseen elintapamuutossovelluksen avulla. Tavoitteena on, että elintapamuutossovellus tukee ylipainoon liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa omahoitajan/ravitsemusterapeutin työtä.

Toimintamallin nimi
Toimintamalli potilaiden omahoidon ohjaamiseen elintapamuutossovelluksen avulla Kainuun hyvinvointialueella RRP4, P4, INV4
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli potilaiden omahoidon ohjaamiseen elintapamuutossovelluksen avulla. Tavoitteena on, että elintapamuutossovellus tukee ylipainoon liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa omahoitajan/ravitsemusterapeutin työtä.

Toteutuspaikka
Kainuun hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kainuun hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Euroopan unionin rahoittama- NextGenerationEU

Tekijä

Tekijä

Annu Heikkinen

Luotu

Luotu

20.5.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

8.2.2026
Ratkaisun perusidea

Sovellusta hyödynnetään potilaan omahoidon tukena. Hoitomuoto valitaan käypä hoito -suosituksen mukaisesti yksilöllisesti potilaalle, jotka voivat olla yksilöllinen elintapahoito tai mini-interventio. Elintapamuutos-sovelluksen hyödyntämiseen potilaan omahoidossa kuuluu vähintään ammattilaisen kanssa toteutettu alku- ja loppukäynti sekä hoitosuunnitelman laadinta. Muut tarvittavat käynnit ja kontaktit toteutuvat yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan.

Ammattilainen arvioi sovelluksen käytön sopivuuden asiakkaalle. Sovelluksen käyttö on vapaaehtoista, joten asiakkaan tulisi olla halukas sen käyttöönottoon ja hänellä tulisi olla riittävät digitaidot sen käyttöön sekä sähköpostiosoite

Ohjausprosessi muodostuu seuraavista vaiheista:

  1. Nykytilanteen kartoittaminen: Asiakkaan elintapojen ja voimavarojen arviointi. Sovelluksen käytön sopivuuden ja halukkuuden arviointi.
  2. Tavoitteiden ja suunnitelmien määrittäminen: Yhdessä asiakkaan kanssa asetettavat tavoitteet ja suunnitelman laatiminen.
  3. Ohjaus ja tuki: Elintapamuutossovelluksen sisällöstä keskustelu ja muu tarvittava konkreettinen ohjaus elintapamuutosten tekemiseksi.
  4. Seuranta ja kontrollointi: Edistymisen seuraaminen ja tarvittaessa suunnitelman päivittäminen.
  5. Loppukäynti: Elintapamuutossovelluksen käytön päättäminen ja arviointi.
Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä toimii Kainuun hyvinvointialueen terveysasemien vastaanottojen hoitaja- ja ravitsemusterapeutin palvelut. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  • Asiakas kohderyhmänä perusterveydenhuollon vastaanottopalveluita käyttävät, 18–69-vuotiaat henkilöt, joiden painoindeksi on 27–40. Yli 65-vuotiaiden kohdalla arvio tehdään yksilöllisesti.
  • Sovelluksen käytön sopivuutta potilaalle arvioidaan yksilöllisesti: Soveltuvuus (mm. BES-kysely), digivalmiudet, motivaatio ja sovelluksen käyttöhalukkuus kartoitetaan ennen käyttöönottoa.
  • Ammattilaisina toimii vastaanottopalveluiden omahoitajat ja erityisterapiapalveluiden ravitsemusterapeutit  
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Uusien digitaalisten laitteiden käyttöönotto vaatii organisaatiolta työaikaresurssia selvittämään käytännön asiat esim. tietoturvan, teknologian teknisen toteutuksen suhteen
  • Käyttöönottoon henkilöstölle tarvitaan selkeitä  ohjeita sekä käytännön perehdyttämistä ja tukea henkilöstölle.
  • Lisäksi tarvitaan henkilöstölle työaikaresurssia perehtyä uusien työvälineiden käyttöön.
  • Digitalisaation hyödyntäminen vaatii muutoksen johtamista digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa. Esihenkilöillä on keskeinen rooli korostamalla digitaalisten ratkaisujen hyötyjä ja jakamalla tietoa niiden mahdollisuuksista.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen kehittämisentyön tuotoksena syntyi dokumentoitu toimintamalli  potilaiden omahoidon ohjaamiseen elintapamuutossovelluksen avulla.   

Organisaatio jatkaa sovelluksen käyttöä ja on tehnyt jatkosopimuksen sovelluksen toimittajan kanssa. Jatkossa sovelluksen käyttöä suositellaan rajatummin: sen soveltuvuutta arvioitaessa korostetaan potilaan voimavarojen ja elämäntilanteen huomioimista. Sovelluksen käyttö integroidaan tiiviimmin muuhun elintapaohjaukseen, eikä sitä enää suositella mini-intervention yhteydessä. Toimintamallille on nimetty yhdyshenkilöt, ja vuodelle 2026 on sovittu säännölliset seurantakokoukset.

Hankkeen aikana seurattiin käyttömääriä toimittajan tuottamista raporteista.  Käyttökokemuksia kerättiin palautekyselyllä ammattilaisilta ja potilailta elo-syyskuussa 2025. Lisäksi ravitsemusterapeutit olivat täyttäneet sovellusta käyttävien asiakkaiden ravitsemusterapia prosessin lähi- ja etäkäynnit.  

Ajalla 11/24-12/25 pilotoitiin painonhallintasovelluksen käyttöä potilaan omahoidon tukena hoitajien ja ravitsemusterapeuttien työn tukena. Elintapaohjaussovelluksen käyttöönotto osana potilaan omahoitoa  osoitti, miten potilaan omahoitoa tukevat digitaaliset ratkaisut  mm. vapauttavat ammattilaisten työaikaa:

  • Sovellukseen aktivoitiin hankkeen aikana potilaille 100 käyttäjälisenssiä, ja käyttäjien käyttöaktiivuus oli hyvällä tasolla: Käyttäjillä oli 14 kuukauden aikana yhteensä 5 556 käyntiä (keskimäärin 56 käyntiä/käyttäjä).
  • Käyttäjät toteuttivat sovelluksessa yhteensä 41 114 toimintoa ja viettivät sovelluksessa aikaa keskimäärin 4 minuuttia 24 sekuntia eli yhteensä 416,7 tuntia, mikä vastaa noin 55 työpäivää (7,63 h /pv) ammattilaisen työpanoksena.
  • Mikäli samat kontaktit olisi hoidettu puhelinkäynteinä (keskim.15 min), ammattilaisilta olisi kulunut arviolta 1 389 tuntia, mikä vastaa 182 työpäivää eli noin 9 kuukauden työpanosta.
  • Yhden käyttäjän kohdalla digitaalisen sovelluksen käyttö on säästänyt ammattilaisen työaikaa 14 h verrattuna siihen, jos sovelluksen kaikki käynnit olisi hoidettu ammattilaisen toimesta puhelinkäyntinä.

Elokuun 2025 käyttäjämäärästä (N=89) oli 60 % (n=54) aloittanut painonseurannan.  Käyttäjien painomuutokset on laskettu keskiarvona verrattuna alkupainoon. Vain käyttäjät, jotka ovat tehneet painomerkinnän kyseisen kuukauden aikana, on huomioitu. 

Pilottivaiheessa havaittiin maltillisia painonpudotuksia, erityisesti miehillä ja tietyissä ikäryhmissä, mutta tuloksiin tulee suhtautua varauksella pienen otoskoon vuoksi.  

  • Keskimääräinen painonpudotus 6 kk kohdalla oli –2,49 %, 8 kk kohdalla –4,1 %.
  • Miehillä painonmuutos oli suurempi kuin naisilla.
  • Suurimmat muutokset havaittiin 30–39-vuotiailla ja yli 50-vuotiailla. 

Ammattilaisten ja potilaiden kokemuksia kerättiin kyselyillä (ammattilaiset N=8, potilaat N=8), joten aineisto on rajallinen. Kokemukset olivat vaihtelevia: osa käyttäjistä piti sovellusta hyödyllisenä, kun taas osa ei kokenut lisäarvoa. Potilaiden NPS-arvo oli 0, sillä suosittelijoiden (37,5 %) ja arvostelijoiden (37,5 %) osuudet olivat yhtä suuret. Potilaat pitivät sovelluksen vahvuuksina helppokäyttöisyyttä, hyödyllisiä muistutuksia ja painonhallintavinkkejä.

Potilaskyselyn mukaan sovellus tuki arjen muutoksia, lisäsi tietoa elintavoista ja auttoi omatoimisessa työskentelyssä. Potilaiden palautteissa korostui, että sovellus auttoi arjen muutoksissa, tarjosi hyödyllistä ja selkeäksi koettua tietoa elintavoista, ja sen sisältö oli jaettu sopiviin, helposti omaksuttaviin osiin. Useat potilaat nostivat esiin, että sovellus tuki omatoimista työskentelyä esimerkiksi muistutuksien, tehtävien ja omaseurannan kautta: “Ollut helppo käyttää”, “Hyviä vinkkejä painonhallintaan”, “Tehtävät, joissa itse piti aktivoitua kirjoittamaan ja arvioimaan omaa tilannettaan olivat hyviä”.

Kyselyyn vastanneet potilaat kokivat eniten myönteisiä muutoksia seuraavissa väittämissä:

  • Elintapatietojen ja -taitojen oppiminen lisääntyi (75 %; KA 3,63)
  • Hyvinvointi lisääntyi (75 %; KA 3,63)
  • Liikunta / arkiaktiivisuus lisääntyi (75 %; KA 3,63)
  • Terveydentilani parani (62,5%, KA 3.38)
  • Elämänlaatuni parani (62.5%, KA 3.25)

Ammattilaisten suositteluhalukkuutta arvioitiin samalla asteikolla, ja vastaajia oli kahdeksan. Suosittelijoita (arvosana 9–10) ei ollut lainkaan, passiivisia (arvosana 7–8) oli 50 % (4 henkilöä) ja arvostelijoita (arvosana 0–6) 50 % (4 henkilöä). Näin ollen NPS-arvo oli –50. Ammattilaisten kokemana sovelluksen käyttö koettiin hyödylliseksi erityisesti ohjauksen tukena käyntien välillä sekä perustiedon tarjoajana, jota voitiin syventää vastaanotolla. Esimerkiksi ravitsemusterapeuttien tekemän seurannan mukaan sovellusta käyttäneiden asiakkaiden ravitsemusterapia sisälsi keskimäärin kaksi lähikäyntiä ja kaksi etäkäyntiä, joten sovelluksen käyttö täydensi hoitokäyntejä tapaamisten välillä. Haasteina nousivat esiin käyttöönottoon liittyvät ongelmat, kuten rekisteröinti ja tekniset haasteet, sovelluksen kömpelyys ja puutteellinen ohjeistus sekä sovelluksen liiallinen painokeskeisyys.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vinkki sovelluksen käyttöön:
Sovellusta suositellessa arvioi sen soveltuvuutta aina potilaan voimavarojen ja elämäntilanteen perusteella. Integroi sovelluksen käyttö tiiviisti osaksi muuta elintapaohjausta. 

Kansikuva
Omahoidon ohjaus sovelluksen avulla

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt