Tiedonkulun parantaminen vaativien vammaispalveluiden lasten ja nuorten yksikössä.
Tiedonkulun parantaminen vaativien vammaispalveluiden lasten ja nuorten yksikössä.
Luomme toimintamallin, jossa yhteiset säännöt ohjaavat arkea ja parantavat tiedonkulkua. Vahvistamme henkilöstön osallisuutta selkeillä käytännöillä ja tuemme työhyvinvointia sekä potilasturvallisuutta.
Mm. vammaispalvelulaki määrittelee ja ohjaa työtämme. Meidän tulee toimia lain määrittelemien raamien sisällä. Yksikön sovitut pelisäännöt pysyvät näiden raamien sisällä. Pelisääntöihin sitoutuminen ja niiden noudattaminen varmistaa ja turvaa toimintamme olevan lain mukaista. Jokaisella työntekijällä tulee olla myös autismiosaamisen ja -tietoisuuden kautta ymmärrys, että nepsy asiakasosaaminen ei ole sooloilua työyhteisössä, vaan yhteistyöllä ja samoilla pelimerkeillä pelaaminen edesauttaa asiakastyötä ja työturvallisuutta.
Tiedonkulun kanavista ja jakamisesta puuttuvat yhtenäiset käytännöt. Tämän johdosta yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä on haastava noudattaa. Yksikössä tehdään kolmivuorotyötä joka haastaa entisestään tiedonkulkua.
Tavoittelemme sujuvaa ja turvallista arkea asiakkaittemme kanssa. Kaikilla osapuolilla on tarvittava tieto, jolla turvataan asiakas-ja työturvallisuus.
Jatkamme jo toteutettujen kyselyiden säännöllistä uusimista. Näin tiedämme mihin suuntaan henkilöstön kokemus arjesta ja tiedonkulusta menee. Näin voimme puuttua ajoissa tilanteeseen jos kokemukset/vastaukset huononevat. Kyselyn vastauksien tulokset on tallennettuna, joten uusien kysymysten vastauksia pystytään vertaamaan aiempiin kyselyihin.
Arviointikysymykset:
Miten koet työyhteisön toimivuuden?
Miten arvioisit omaa osaamistasi yksikössä tehtävien erilaisten tilausten tekemiseen? Missä tarvitset apua?
Mitä vaaditaan, että pystyt omaksumaan/käyttämään kirjaamisohjelmia?
Mistä ja keneltä saat apua asiakas-ja potilastietojärjestelmien käyttöön?
Miten koet työyhteisössä noudatettavan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja sopimuksia? Koetko yhteiset sopimukset tarpeelliseksi? Entä oma sitoutumisesi?
Raportointikäytänteiden toimivuus?
Tiedonkulun parantamiseen mietityt keinot:
-Raportointikäytänteiden parantaminen: Työvuorosuunnittelu>iltavuoro alkaa kaikilla samaan aikaan 13.00, tämän jälkeen 15min aikaa lukea sähköpostit ym. ennen raportin alkua 13.15, raportin pitopaikkana on aina päiväsali, jossa aamuvuoro käy vuorotellen kertomassa oman raporttinsa, raportti on strukturoitu.
-Toimiston ilmoitustaulun selkeyttäminen> oleellinen tieto näkyvillä, helposti löydettävissä
-Viikkopalaveri käytännöt > henkilöstöasiat ja lapsiasiat eriytetään, näin molemmille on riittävästi aikaa.
-Työnohjaus >avaa keskusteluyhteyksiä
-Työyhteisön osallistaminen> kyselyt, viikkopalaverissa mahdollisuus tuoda esille mielenpäällä olevia kehitysehdotuksia ym.
-Omahoitajan työtehtävien selkiyttäminen, tiedetään mitä niihin kuuluu.
Yksikön asiakkaina on vaativien vammaispalveluiden asiakkaina olevia lapsia ja nuoria. Kehitysvamma ja autismidiagnoosit tuovat arkeen monenlaisia haasteita esimerkiksi kommunikoinnissa ja omatoimisuudessa. Yhtenäistettyjen toimintatapojen myötä asiakkailla on otettu entistä paremmin käyttöön kuvatuki, se on tuonut parannusta myös asiakkaiden kommunikointiin. He tulevat paremmin ymmärretyksi ja käyttävät kommunikoinnin apuvälineitä aktiivisemmin, jolloin he saavat ilmaistua toiveensa ja tarpeensa paremmin. Kuvien avulla päivän toimintajärjestys saatetaan myös asiakkaiden näkyviin, jolloin he omalla tavallaan pystyvät valmistautumaan siihen mitä seuraavaksi tapahtuu. Ennakointi on parempaa.
Raporttikäytänteiden parantaminen: Työajanlyhennyksiä ei laiteta iltavuoron alkuun, vaan kaikki ovat paikalla samaan aikaan. Ensin on mahdollisuus käydä läpi sähköposti ja muut tiedonjako kanavat (esim. teams), asiakasjärjestelmästä oleelliset asiat. Tämän jälkeen kaikki ovat yhtä aikaa raportilla klo 13.15, jossa käydään paikalla olevien asiakkaiden oleelliset päivän kulkuun liittyvät asiat läpi. Sen jälkeen iltavuorolla on mahdollisuus yhdessä suunnitella illan kulku, jotta kaikilla on tiedossa pääpiirteittäin mitä tehdään mihinkin aikaan. Tämä mahdollistaa suunnitelmallisuuden, eikä vuoron aikana mene turhaa aikaa säätämiseen ja hosumiseen. Vuorosta tulee rauhallisempi ja strukturoidumpi. Tämä rauhoittaa myös asiakkaita.
Iltavuoron raportointiin panostetaan erityisesti sen takia, että aamuisin suurin osa asiakkaista lähtee kouluun.
Seinälle tehty muistitaulu raportin struktuurista. Asiasta myös muistutetaan toistuvasti, keskustellaan työyhteisön sisällä.
Kuva
Syksyn seurantajakson aikana työ-ja asiakasturvallisuus ilmoitukset vähentyneet lähes puolella. Haastavia tilanteita on vähemmän ja kommunikaatio on parantunut niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin kanssa.
Kuva
