Tiedon keruu ja tiedolla johtaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueella Aikuisten monialaisissa palveluissa(RRP, P4, I1)

Tiedon keruu ja tiedolla johtaminen Etelä-Karjalan hyvinvointialueella Aikuisten monialaisissa palveluissa(RRP, P4, I1)

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Aikuisten monialaisissa palveluissa kerätään tietoa menetelmien ja palveluiden vaikutuksesta ja tietoa käytetään arkijohtamisessa. Kokonaisuuteen liittyy myös vertaiskehittäminen.

Toimintaympäristö

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Tiedon keruu ja tiedolla johtamisen prosessiin vaikuttaa sotepalveluissa lisääntynyt tarve saada tietoa toiminnan vaikutuksista ja  vaikuttavuudesta. 

Perusajatuksena palveluiden toteuttamisessa on, että oikea hoito oikealle ihmiselle oikeaan aikaan → tuottaa todellisen muutoksen hyvinvoinnissa → joka taas johtaa resurssien järkevä käyttöön. Vaikuttavat mielenterveyspalvelut: → auttavat asiakasta voimaan paremmin, toimimaan paremmin ja palaamaan omaan arkeensa. Lisäksi palvelut ovat oikea-aikaisia, tutkimusnäyttöön perustuvia, asiakaslähtöisiä ja jatkuvuuden turvaavia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa yhtenä painopistealueena on tiedolla johtaminen. Tämän painopisteen mukaisesti Aikuisten monialaisissa palveluissa haluttiin saada entistä paremmin vaikuttavuustietoa palveluista, jotta voidaan järjestää ja kehittää sellaisia palveluja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja ovat mahdollisimman vaikuttavia.

Selvityksessä todettiin, että nykyisestä potilastietojärjestelmästä ei saada haettua kaikkea tarvittavaa tietoa, kuten hoidon vaikuttavuuteen liittyviä mittareita. Tämän vuoksi tiedon systemaattinen kerääminen koettiin tärkeäksi. Kun saadaan tietoa hoidon vaikutuksesta asiakkaan palveluntarpeeseen ja voinnin muutokseen, voidaan tätä vaikuttavuustietoa hyödyntää päivittäisessä johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on kerätyn tiedon avulla arvioida käytettyjen hoitomenetelmien vaikutusta sekä saada kokonaiskuvaa asiakkaiden oirekuvasta ja palvelutarpeista.

Esihenkilöiden on helpompi johtaa päivittäistä työtä ja sen sisältöä, kun käytettävissä on tietoa esimerkiksi eri hoitomenetelmien vaikuttavuudesta. Tiedon saaminen auttaa myös henkilöstöä arvioimaan palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Samalla henkilöstön tekemä työ ja sen tulokset tulevat näkyviksi tiedonkeruun kautta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tiedon keruu tuottaa luotettavaa tietoa erilaisten hoitomenetelmien ja kuntoutusryhmien vaikutuksista asiakkaiden vointiin. Sen avulla voidaan arvioida, millaiset menetelmät tukevat psyykkistä hyvinvointia asiakkaan näkökulmasta.

Esihenkilöille tieto tarjoaa välineitä työyhteisön johtamiseen ja kehittämiseen siten, että henkilöstö voi tehdä työtä, joka tuottaa asiakkaille myönteisiä kokemuksia ja edistää heidän vointinsa kohentumista.

Työntekijöille tieto selkeyttää, mitkä hoitomenetelmät ovat vaikuttavia, millainen merkitys heidän työllään on asiakkaiden hyvinvointiin sekä mitä osa-alueita työyhteisössä tulee edelleen kehittää.

Asiakkaan näkökulmasta tiedon keruu, tiedolla johtamisen prosessi ja nämä prosessit tukevat muutokset parantavat palveluiden laatua ja auttavat varmistamaan, että tarjottavat palvelut ovat tutkitusti vaikuttavia.

 

Toteutussuunnitelma

Jotta tiedonkeruu toteutuu ja on luonteva osa henkilöstön työnkuvaa, tarvitsee henkilöstö tukea esihenkilöiltä ja terapiakoordinaattorilta. Tuen avulla varmistetaan, ettei erillinen tiedonkeruu kuormita liiallisesti. Henkilöstöllä tulee olla selkeä käsitys siitä, miten tiedonkeruu tukee heidän työtään ja miksi se on tärkeää osana palvelujen kehittämistä.

Tiedonkeruun tukemiseen sekä tiedolla johtamisen ylläpitoon ja arviointiin tarvitaan koordinaatiota. Koordinaatioon sisältyy säännöllistä arviointia, kerätyn tiedon (esimerkiksi hoitoonohjaukseen ja hoitotapahtumiin liittyvän tiedon sekä asiakaspalautteiden) läpikäymistä yhdessä henkilöstön kanssa sekä tiedonkeruun käytäntöjen jatkuvaa kehittämistä yhteistyössä työntekijöiden kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Aikuisten monialaisten palveluiden työntekijät toteuttavat tiedonkeruuta erilliskeruuna Forms-lomakkeiden avulla. Erilliskeruun avulla on saatu tietoa siitä, miten käytössä olevat menetelmät ja palvelut vaikuttavat asiakkaiden vointiin oirepisteiden sekä jatkohoidon tarpeen perusteella. Esihenkilöt ja työntekijät ovat saaneet tietoa miten palvelut ovat vaikuttaneet asiakkaiden vointiin myönteisesti. Samalla saadaan tietoa mahdollisista haasteista erilaisten asiakkaiden kohdalta. Tuotettu tieto tukee työntekijöiden työssä oppimista.

Lisäksi tiedonkeruuta tehdään asiakaspalautteiden kautta, joiden avulla saadaan asiakkaiden arvioita käytetyistä menetelmistä ja palveluista. Asiakaspalautteen kyselylomake pohjautuu Terveyden ja hyvinvointilaitoksen asiakaspalautteen kansallisen keräämisen yhtenäistämisen suosituksiin. 

Liitteet
Kuva
Asiakaspalautekysely
Ratkaisun perusidea

Tiedon keruu ja tiedolla johtamisen -toimintamallissa alussa määriteltiin miten ja mitä tietoa kerätään palveluista. Tiedon keruu toteutetaan erilliskeräyksenä Forms-lomakkeilla hoitoonohjaus- ja hoitotapahtumalomakkeilla. Tietoa keräävät työntekijät esihenkilöiden ja terapiakoordinaattorin tukemana. Forms-lomakkeista saatu tietoa on linkitetty PowerBI- työkaluun Etelä-Karjalan hyvinvointialueen Raportointi ja analytiikka – yksikön avulla. PowerBI-työkalu koostaa kerätyt tiedot visuaaliseen näkymään esihenkilöiden käyttöön. Tietoa kerätään myös asiakaspalautteiden kautta. Kerätyt tiedot käydään työyksiköissä läpi esihenkilöiden toimesta. Lisäksi kerätty tieto käydään läpi palveluiden johtoryhmässä neljä kertaa vuodessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tiedon keruuseen ja tiedolla johtamiseen on esihenkilöiden kanssa tehty prosessikuvaus, jota arvioidaan säännöllisesti 4 kertaa vuodessa. Terapiakoordinaattori ohjaa toimintamallin prosessia  ja muokkaa Forms-lomakkeiden sisältöä. Esihenkilöt käyvät säännöllisesti läpi tietoa omissa yksiköissään.

Liitteet
Kuva
Tiedolla johtamisen prosessikaavio
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi soveltaa muissa sote-palveluissa. Toimintamallin perustalla on ymmärrys tiedon keräämisen merkityksestä ja siitä, miten tietoa voidaan käyttää johtamisessa. On tärkeää alkuvaiheessa kartoittaa mitä tietoa on jo saatavilla ja mitä tietoa tarvitaan lisää. Kerätyn tiedon tulee olla sellaista, jonka avulla voi toimintaa johtaa ja kehittää. On mietittävä sopiva tiedonkeruumenetelmä ja selkeät ohjeet tiedon keräämiseksi.  Tiedon keruun suunnittelussa on huomioitava keneltä tietoa kerätään, koska se myös vaikuttaa siihen mitä ja miten tietoa kerätään. Tiedon keruussa ja käsittelyssä on myös huomioitava tietoturva. Lisäksi ei kerätä tietoa varmuuden vuoksi, vaan kerätään vain sellaista tietoa jota tarvitaan.