Terveys- ja hoitosuunnitelma -toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Terveys- ja hoitosuunnitelma -toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Terveys- ja hoitosuunnitelma -sovelluksen käyttöönotto ja yhtenäiset terveys- ja hoitosuunnitelman tekemisen ohjeet Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa (Kestävän kasvun ohjelma, RRP-rahoitus, 2022-2025) yksi kehittämiskohde oli pitkäaikaissairauksien hoitoprosessien ja -polkujen kehittäminen hoitoon pääsyn ja hoitotasapainon parantamiseksi. Tavoitteena oli edistää yhtenäisiä toimintamalleja:
- perus- ja erityistason integraation vahvistaminen
- pitkäaikaissairauksien ja kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen
- ennaltaehkäisyn lisääminen mm. elintapaohjauksella
- suunnittelemattomien käyntien vähentäminen ja hoidon jatkuvuuden parantaminen
- asiakkaan tuottaman tiedon hyödyntäminen palveluissa ja sujuvat asiointiprosessit
Näihin tavoitteisiin pyrittiin vastaamaan osaltaan toimenpiteellä, että lisätään terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöä, joka sisältää yhteystahon määrittelyn.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista noin 190 000 asukkaalle 18 kunnan alueella. Alue on maantieteellisesti laaja ja osin harvaan asuttu, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia palvelujen saavutettavuudelle, hoidon jatkuvuudelle ja eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Näissä olosuhteissa korostuu tarve yhteisille toimintamalleille, jotka tukevat vaikuttavaa ja pitkäjänteistä hoitoa.
Väestön terveystilanne Etelä-Pohjanmaalla poikkeaa useilla mittareilla koko maan keskiarvosta. Ikävakioitu sairastavuusindeksi on alueella 114,4, kun koko maan keskiarvo on 100 (THL). Tämä kertoo siitä, että pitkäaikaissairauksia ja monisairastavuutta esiintyy alueella keskimääräistä enemmän. Erityisesti diabeteksen esiintyvyys on Etelä-Pohjanmaalla maan korkeimpia: diabetesindeksi on 117,5 (THL). Myös työkyvyttömyysindeksi on selvästi koholla (120,5), mikä heijastaa kroonisten sairauksien vaikutuksia työikäisen väestön toimintakykyyn ja työkykyyn (Kela, THL). Lisäksi alueen väestöllinen huoltosuhde on koko maata korkeampi, mikä lisää painetta sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävälle järjestämiselle (STM).
Nämä alueelliset tunnusluvut asettuvat osaksi kansallista kokonaiskuvaa. Suomessa sydän- ja verisuonitaudit, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen merkittävimpiä kansansairauksia. Sepelvaltimotautiin sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista, diabetekseen lähes 40 000, ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet koskettavat vuosittain jopa satojatuhansia ihmisiä (THL). Kansansairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset ovat merkittäviä.
Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan ensisijaisesti pitkäaikais- ja monisairaille potilaille, joita pyritään opastamaan ja kannustamaan omasta terveydestä ja omahoidosta huolehtimiseen.