Terveys- ja hoitosuunnitelma -toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Terveys- ja hoitosuunnitelma -toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Terveys- ja hoitosuunnitelma -sovelluksen käyttöönotto ja yhtenäiset terveys- ja hoitosuunnitelman tekemisen ohjeet Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.

Toimintaympäristö

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa (Kestävän kasvun ohjelma, RRP-rahoitus, 2022-2025) yksi kehittämiskohde oli pitkäaikaissairauksien hoitoprosessien ja -polkujen kehittäminen hoitoon pääsyn ja hoitotasapainon parantamiseksi. Tavoitteena oli edistää yhtenäisiä toimintamalleja: 

  • perus- ja erityistason integraation vahvistaminen
  • pitkäaikaissairauksien ja kuntoutustarpeen varhainen tunnistaminen
  • ennaltaehkäisyn lisääminen mm. elintapaohjauksella
  • suunnittelemattomien käyntien vähentäminen ja hoidon jatkuvuuden parantaminen
  • asiakkaan tuottaman tiedon hyödyntäminen palveluissa ja sujuvat asiointiprosessit

Näihin tavoitteisiin pyrittiin vastaamaan osaltaan toimenpiteellä, että lisätään terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöä, joka sisältää yhteystahon määrittelyn. 

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista noin 190 000 asukkaalle 18 kunnan alueella. Alue on maantieteellisesti laaja ja osin harvaan asuttu, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia palvelujen saavutettavuudelle, hoidon jatkuvuudelle ja eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Näissä olosuhteissa korostuu tarve yhteisille toimintamalleille, jotka tukevat vaikuttavaa ja pitkäjänteistä hoitoa.

Väestön terveystilanne Etelä-Pohjanmaalla poikkeaa useilla mittareilla koko maan keskiarvosta. Ikävakioitu sairastavuusindeksi on alueella 114,4, kun koko maan keskiarvo on 100 (THL). Tämä kertoo siitä, että pitkäaikaissairauksia ja monisairastavuutta esiintyy alueella keskimääräistä enemmän. Erityisesti diabeteksen esiintyvyys on Etelä-Pohjanmaalla maan korkeimpia: diabetesindeksi on 117,5 (THL). Myös työkyvyttömyysindeksi on selvästi koholla (120,5), mikä heijastaa kroonisten sairauksien vaikutuksia työikäisen väestön toimintakykyyn ja työkykyyn (Kela, THL). Lisäksi alueen väestöllinen huoltosuhde on koko maata korkeampi, mikä lisää painetta sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävälle järjestämiselle (STM).

Nämä alueelliset tunnusluvut asettuvat osaksi kansallista kokonaiskuvaa. Suomessa sydän- ja verisuonitaudit, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen merkittävimpiä kansansairauksia. Sepelvaltimotautiin sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista, diabetekseen lähes 40 000, ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet koskettavat vuosittain jopa satojatuhansia ihmisiä (THL). Kansansairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset ovat merkittäviä.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Terveys- ja hoitosuunnitelma laaditaan ensisijaisesti pitkäaikais- ja monisairaille potilaille, joita pyritään opastamaan ja kannustamaan omasta terveydestä ja omahoidosta huolehtimiseen.

Ratkaisun perusidea

Terveys- ja hoitosuunnitelma on keskeinen toimintamalli pitkäaikaissairauksien koordinoinnissa. Se kokoaa yhteen potilaan tilanteen, tavoitteet, sovitut toimenpiteet ja seurannan sekä tukee hoidon jatkuvuutta eri palvelujen ja ammattilaisten välillä. Kyse ei ole yksittäisestä kirjauksesta, vaan toimintamallista, joka ohjaa arjen työtä ja tekee hoidosta tavoitteellista ja vaikuttavaa. Terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen vaatii aikaa ja sen hyödyt näkyvät pidemmällä aikavälillä. Suunnitelmallinen hoito parantaa hoitoon sitoutumista ja ehkäisee sairauksien pahenemista.

Terveys- ja hoitosuunnitelman keskiössä on potilaan osallisuus ja se tehdään aina yhdessä potilaan kanssa. Potilas on oman elämänsä asiantuntija, jonka arjen realiteetit, voimavarat ja tavoitteet ovat ratkaisevia hoidon onnistumiselle. Ammattilainen tuo mukanaan lääketieteellisen ja hoidollisen asiantuntemuksen, mutta ilman potilaan aktiivista osallistumista suunnitelma jää helposti irralliseksi.

Terveys- ja hoitosuunnitelmat ovat jalkautuneet Etelä-Pohjanmaalle POTKU-hankkeessa ja niiden tekemistä on jatkettu hankkeen jälkeen Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuksissa. Toimintatavat ovat vakiintuneet sittemmin paikallisiksi toimintamalleiksi ja toimintamallin käyttö on ollut epätasaista (tilastointiluvut ovat kääntyneet laskuun). POTKU-hanke (POTilas KUljettajan paikalle) toteutettiin osana KASTE-ohjelmaa vuosina 2010–2014. Hankkeen tavoitteena oli muuttaa perusterveydenhuoltoa siten, että se tuottaa terveyshyötyä Terveyshyötymalli - Chronic care model (CCM) | Innokylä. Hankkeen avulla pyrittiin kehittämään muun muassa pitkäaikaissairauksien hoito- ja ehkäisymalleja. Terveyshyötymallin mukaisesti toimivassa terveyskeskuksessa pitkäaikaissairaiden hoitokontaktit pyrittiin toteuttamaan niin, että potilas tuntee mahdollisimman hyvin oman sairautensa ja sen hoitomahdollisuudet. Yksi keskeinen konkreettinen työväline oli terveys- ja hoitosuunnitelma. 

Terveys- ja hoitosuunnitelma -toimintamalli päivitettiin yhtenäiseksi koko hyvinvointialueelle ja kansallinen Terveys- ja hoitosuunnitelma-sovellus otettiin käyttöön. Alueella on käytössä yksi potilaskertomusjärjestelmä, johon oli mahdollista lisätä widget, joka nopeuttaa terveys- ja hoitosuunnitelmaan pääsyä ja luo ketterän integraation sovellukseen. Lähiterveyspalveluihin ja perustason tehtäväroolituksiin widget on lisätty ensimmäiseksi (laajalla roolituksella). Erityistasolle terveys- ja hoitosuunnitelman toimintamallin informointi ja widgetin lisääminen on edennyt suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen. Arvioitu käyttöönotto tapahtuu alkuvuodesta 2026.

Hyvinvointialueelle on luotu yhtenäiset ohjeet terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Tavoitteena on matala kynnys aloittaa terveys- ja hoitosuunnitelman tekeminen, tehdä se tarvittaessa yhteistyössä potilaan hoitoon osallistuvien tahojen kesken ja päivittää sitä ketterästi vahvistaen hoidon jatkuvuutta, tuottaen terveyshyötyä ja nostaen potilasnäkökulman esille. Toteutuksessa pyrittiin yksinkertaisuuteen ja pitämään potilaan näkökulma etusijalla.

Terveys- ja hoitosuunnitelma lyhyesti: 

  • Se on terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) ja potilasasiakirja-asetuksen (298/2009) edellyttämä kiireettömissä hoidoissa tarvittaessa tehtävä suunnitelma, jonka sisältö on määritelty kansallisesti.
  • Se on avohoidossa laadittava suunnitelma, jonka ylläpidosta ja koordinoimisesta huolehtii ensisijaisesti perusterveydenhuolto.
  • Kaikki potilaan hoitoon osallistuvat tahot, mukaan lukien erityistason palvelut ja yksityiset palvelunantajat, voivat päivittää sitä antamansa hoidon osalta.
  • Terveys- ja hoitosuunnitelma tallennetaan Kantapalveluun, josta se on helposti kaikkien potilaan ja hänen hoitoonsa osallistuvien ammattilaisten käytettävissä. Potilas näkee viimeisimmän tallennetun terveys- ja hoitosuunnitelmansa Omakannasta.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Johtamistaso: strateginen linjaus ja lupa tehdä terveys- ja hoitosuunnitelmia.

  • Terveys- ja hoitosuunnitelma -tiimiin on kuulunut eri organisaatiotasojen edustajia

Esihenkilötaso: tuki niin toimintatavan ylläpitämisessä kuin käytännön toimintamallin mahdollistamisessa (ajankäyttö, työvuorosuunnittelu, perehdytys, tilastojen seuranta jne.)

  • esihenkilöiden johdolla on sovittu toimintamallin yhtenäistämisen koulutuksia sosiaali- ja terveyskeskusten työntekijöille
  • esihenkilöitä on tiedotettu tarpeen mukaan esim. tilastointi- ja muiden ohjeiden kertaamisesta
  • esihenkilöiden kehittämispäivien sisältöön on kuulunut terveys- ja hoitosuunnitelmiin liittyvää sisältöä

Ammattilaiset: muiden työtehtävien ohella terveys- ja hoitosuunnitelman ja terveyshyötymallin näkökulmasta työskentelyä. Tavoitteena on, että toimintamalli sisältyy osaltaan pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden hoitokokonaisuuksiin automaattisena osana, eikä jää erilliseksi toimintamalliksi. Päivittäiskirjaamisen lisäksi vaaditaan Terveys- ja hoitosuunnitelma -sovellukseen kirjaamista.

  • ammattilaisille on pidetty yleisinfo, josta on myös tallenne katseltavissa
  • ammattilaisille on pidetty koulutuksia toimintamallista (pääasiassa lähikoulutuksia, myös etä- ja hybriditoteutuksia ollut)
  • ensimmäisen koulutuksen jälkeen on sovittu jatkokoulutustapaaminen, jossa on päästy keskustelemaan käytännön kokemuksista sekä päivittämään ohjeistusta ja materiaalia toimivammaksi
  • ammattilaisten toimenkuviin/työtehtäviin on sisällytetty terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen pitkäaikaissairaille

Potilas: aktiivisuutta ja osallistumista erityisesti omien tarpeiden, toiveiden ja tavoitteiden asettamisessa sekä sitoutumisessa omahoitoon ja yhteistyöhön hoitavien tahojen kanssa.

  • potilaille voidaan antaa esitietolomake, jonka avulla potilas voi itse valmistautua terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin ylläpitäminen vaatii johto- ja esihenkilötasolta jatkuvaa sitoutumista ja asian esillä pitämistä.

Ohjeiden ja alueellisesti sovelletun toimintamallin rakentamiseen tarvitaan moniammatillinen työryhmä sekä tietohallinnon asiantuntemusta. Kansallisen tason tuki olisi myös tarpeen olla käytettävissä. Benchmarkkaus muiden toimintamallia käyttävien hyvinvointialueiden kanssa helpottaa ja tukee kehittämistyötä.

Ajankäyttö on ammattilaisten tuottama keskeisin haaste eli miten ehtii kirjata ja käydä läpi terveys- ja hoitosuunnitelman näkökulmasta asiat kaiken muun työn sisällöllisten vaatimusten lisäksi. Toimintamallin käyttämisen opettele ja integrointi osaksi omaa työtä, vaatii aikaa ja toistoa sekä lisäkoulutusta.

Toimintamallin integrointi pysyviin rakenteisiin on välttämätöntä juurruttamisen turvaamiseksi ja esimerkiksi ohjeiden päivittämisvastuutahon nimeämiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Terveys- ja hoitosuunnitelma -tiimi teki jalkauttamissuunnitelman, joka on toimeenpantiin vuoden 2025 aikana:

  • moniammatillinen työpaja ohjeiden tuottamiseksi (sis. yhtenäiset tilastointiohjeet)
  • kohdennettujen ohjeiden tekeminen toteutettu loppuvuodesta ko. palveluiden edustajien kanssa käyttökokemusten perusteella tulleen tarpeen myötä
  • pilottipotilas ohjeiden ja esitietolomakkeen testaamiseksi
  • Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käytössä kansallisen terveys- ja hoitosuunnitelma -sovellus ja terveys- ja hoitosuunnitelman uudet ohjeet 1.4.25 lähtien
    • terveys- ja hoitosuunnitelmia on tehty 1.4.-17.12.2025 yhteensä 971 kpl
  • käytössä lyhenne THS
  • THS-sovelluksen käyttö ja terveys- ja hoitosuunnitelmien tekeminen ja tilastointi yhtenäisillä ohjeilla on aloitettu
  • koulutuksia ja tukea järjestettiin asian jalkauttamista helpottamaan (yksi koulutusmuoto oli mahdollisuus saada työpari käytännön vastaanottotyöhön mukaan ja konsultaatiomahdollisuus puhelimitse)
    • kouluttamisosallistumiskertoja 410 kpl (todellinen luku isompi, koska saman linkin takana saattanut olla useampia henkilöitä)
    • lähiylilääkäreille pidetty oma koulutus
  • ohjemateriaali sisältää:
    • yleisinfo (myös videotallenne)
    • THS tekemisen ohjeet (kohdennetut ohjeet Lähiterveyspalv., Mielenterveys- ja riippuvuuspalv., Palliatiivinen hoito sekä THS-tiedon hyödyntämisen ohje)
    • esitietolomake
    • lyhyt muistilista ammattilaiselle
    • mallipohja ammattilaisille esimerkkinä sisällöstä (mallipohjaa saa muokata omiin tarkoituksiin sopivaksi, tavoitteena helpottaa THS tekemisen aloittamista sekä nopeuttamaan kirjaamista
  • THS integrointi työnkuvien yhtenäistämisen sisältöihin ja pitkäaikaissairaiden palveluketjuihin/prosesseihin
  • juurrutussuunnitelmien tekeminen
Liitteet
Terveys- ja hoitosuunnitelman muistilista ammattilaisen ja potilaan yhteistyötä helpottamaan.
THS.pdf (153.9 KB)