Terveydenhuollon senioritoimintamalli, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Terveydenhuollon senioritoimintamallissa kehitetään kotiin vietäviä lääkäripalveluita sekä henkilöstön osaamisen vahvistamista. Toimintamallilla on tarkoitus parantaa hoidon laatua ja tukea ikääntyneen asiakkaan kotona asumista.
Toimintamallia on kehitetty Vantaan ja Keravan alueella.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestörakenne on nuori, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 6 300 asukkaalla eli 40 % vuoteen 2030. Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 % vuodessa (koko maassa 1,4 %).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintakulttuurin kautta toteutettavat arvot ovat:
- oikeudenmukaisuus
- vastuullisuus
- rohkeus
Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaympäristö.
Covid-19 – pandemia on vaikuttanut käytännössä jokaiseen Vantaan ja Keravan asukkaaseen, yritykseen ja organisaatioon.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on joutunut perustamaan erittäin nopeassa aikataulussa uusia toimintoja, joista merkittävimpinä mainittakoon koronatestaus-, tartunnanjäljitys- sekä rokotustoiminnot. Uusien toimintojen perustaminen sekä välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen ylläpito on aiheuttanut alueille hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
Kehittämistyön toimenpiteillä edistetään hoitotakuun toteutumista sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia tukee ikäihmisten toimintakykyistä kotona asumista. Vahvistamalla ohjausta ja neuvontaa sekä yhteistyörakenteita on mahdollista tukea iäkkään toimijuutta, ennakoida ja tunnistaa varhaisemmin piileviä tuen tarpeita ja ohjata oikeaan toimintaan sekä tukea toimintakykyistä kotona asumista. Toimenpiteillä saadaan hillittyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia ja vastataan strategian mukaisiin painopisteisiin ja tavoitteisiin:
-
Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta
Heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden palveluihin pääsy paranee ja tunnistamme entistä paremmin paljon palveluja tarvitsevat asiakkaamme.
Vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja.
-
Parannamme palveluja
Nopeutamme palveluihin pääsyä.
Neuvontapalvelumme ja asiakasohjauksemme ovat saavutettavia ja toimivia.
Kehitämme digitaalisia palveluja suunnitelmallisesti siten, että niistä muodostuu asiakkaan hyvinvointia ja ammattilaisten työtä tukeva kokonaisuus.
-
Toimimme yhdessä
Järjestöjen, yritysten sekä muiden yhteistyökummaneiden palvelut ovat mukana asiakkaillemme tarjottavassa palveluvalikossa vaikuttavalla tavalla.
Kehittäjäjoukossamme on mukana HYVÄikä-kärjen asiantuntijoita sekä laaja joukko hyvinvointialueen ammattilaisia (vanhusten palvelujen johto, kotihoidon lähijohtajat, työntekijät ja lääkärit, Liikkuvan sairaalan työntekijät, tietohallinto ja viestintä). Asiakasosallisuus huomioidaan mm. asiakasraadin osallisuudessa.
HYVÄikä-projektiryhmä on kokoontunut säännöllisesti hankkeen aikana. Projektiryhmän tarkoitus on tarkastella kehittämistoimenpiteitä ja niiden edistymistä. Projektiryhmässä oli jäseninä hyvinvointialueen eri toimialojen edustajia, RRP-hankkeen edustajia sekä edustajat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalvelujen jaostosta sekä vanhusneuvostosta.
Kuva
Vahvistamalla ohjausta ja neuvontaa sekä yhteistyörakenteita on mahdollista tukea iäkkään toimijuutta, ennakoida ja tunnistaa varhaisemmin piileviä tuen tarpeita ja ohjata oikeaan toimintaan sekä tukea toimintakykyistä kotona asumista. Näillä toimenpiteillä saadaan myös hillittyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelman Investoinnilla 1 tavoiteltu vaikuttavuus: Haavoittuvien ryhmien sote-palvelujen tarve vähenee, koska heitä on voitu tukea arjessa aikaisemmin toimivien palveluketjujen ja kokonaisuuksien sekä matalan kynnyksen ja jalkautuvien palveluiden avulla oikea-aikaisesti. Hoitoonpääsy nopeutuu.
Lähtötilanteen selvittämiseksi olemme keränneet toimialoilta informaatiota. Kehittämisen tueksi toteutimme toimialojen ammattilaisille kyselyjä.
Omaishoitoperheiden pilotissa käytetään jo kotihoidossa ja palveluohjauksessakin käytettyjä tuttuja mittareita ja lomakkeita. Pilotin aikana arvioidaan omaishoitoperheen voinnin muutoksia kyselyin ja eri lomakkeita hyödyntäen.
Kotiin vietävä lääkärimalli
Hoitajien arviointiosaamisen vahvistaminen
Kuva
HYVÄikä-kehittämiskärjen kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla on todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta.
Vuoden 2024-2025 aikana
1. Kotiin vietävän lääkätyön kehittäminen sisältäen omaishoidon omatiimimalli pilotin
2. Osaamisen vahvistaminen, sisältäen arviointiosaamisen ja mittariosaamisen.
Toimintamalli on edennyt juurrutamisvaiheeseen oman kotihoidon osalta ja laajentunut ostokotihoitoon syksystä 2024 alkaen. Yhteistyö terveydenhuollon sekä vanhuspalvelujen välillä on tiivistynyt yhteiskehittämisen seurauksena. Johtamisrakennetta on edistetty tunnistamalla yhteistyön keskeisimmät linjattavat asiat toimialoille ratkaistavaksi.
- Kotiin vietävä lääkärityö on edennyt HYVÄikä-kehittämiskärjen osalta kotihoidon henkilöstön kouluttamiseen ja omaishoitoperheiden kotiin vietävän tuen pilottiin ja näin toteutettavaan yhteiskehittämiseen.
- Koulutukset toteutettu keväällä 2024 ja ovat jatkuneet arviointiosaamisen osalta vuoden 2024-2025 aikana.