Terveydenhuollon kirjaamisen kehittämisen työryhmä, Lapin hva (RRP, P4, I3)

Terveydenhuollon kirjaamisen kehittämisen työryhmä, Lapin hva (RRP, P4, I3)

Yhteisen kirjaamisen työryhmä edistää kansallista rakenteista kirjaamista, yhtenäistä ja laadukasta kirjaamista Lapin hyvinvointialueella. Työryhmä kokoaa eri palveluiden asiantuntijoita luomaan yhteisiä käytäntöjä kansallisten linjausten mukaisesti.

Toimintaympäristö

Kansalliset ohjaukset ja lainsäädäntö (esim. hoitotakuulaki, kirjaamisen rakenteet, FinCC-luokitukset) ohjaavat yhä vahvemmin yhtenäistä ja rakenteista tiedontuotantoa. Näillä on suora vaikutus myös hyvinvointialueen rahoitukseen (esim. HYTE-kerroin, tarveperusteinen rahoitus). Tietopohjainen johtaminen ja vaikuttavuuden arviointi edellyttävät laadukasta, yhdenmukaista kirjaamista. Tällä hetkellä alueella ei ole yhteistä rakennetta tai vastuutahoa, mikä aiheuttaa hajanaisuutta ja kuormittaa yksiköitä.  Tulevaisuudessa kirjaamisen merkitys korostuu entisestään palveluiden kehittämisessä, kansallisissa tietotarpeissa ja vaikuttavuuden seurannassa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapin hyvinvointialueelta on puuttunut yhtenäinen rakenne rakenteisen ja laadukkaan kirjaamisen ohjaamiselle ja kehittämiselle. Yksiköistä tulee paljon hajanaisia yhteydenottoja kirjaamiseen liittyen, ja ohjeet jäävät usein yksikkö- tai toimintokohtaisiksi. Tämä aiheuttaa resurssikuormaa, epäyhtenäistä kirjaamista ja vaikeuttaa kansallisten tietovaatimusten täyttämistä. Järjestelmäasiantuntijoiden tuottama ohjeistus ei juurru käytäntöön ilman koordinoitua rakennetta.

Työryhmän perustaminen linkittyy Lapin hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin yhtenäisten toimintamallien luomisesta, tiedolla johtamisen vahvistamisesta ja palveluiden vaikuttavuuden kehittämisestä. Se tukee myös kansallisia digikehittämisen ja tiedontuotannon linjauksia (esim. RRP, P4, I3).

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas:
Tarvitaan laadukasta ja yhtenäistä kirjaamista, jotta potilaan hoito on sujuvaa, turvallista ja tiedot siirtyvät oikein eri toimijoiden välillä.

Ammattilainen:
Ammattilaiset tarvitsevat selkeät, yhteiset ohjeet ja rakenteet kirjaamiseen. Nykyinen hajanaisuus kuormittaa ja vie aikaa varsinaiselta potilastyöltä.

Organisaatio:
Organisaation on pystyttävä tuottamaan vertailukelpoista ja vaikuttavaa tietoa toiminnastaan – tämä edellyttää yhtenäisiä kirjaamiskäytäntöjä. Lisäksi kirjaamisen laatu vaikuttaa mm. rahoitukseen (esim. HYTE-kerroin).

Yhteiskunta:
Kansalliset ohjaus- ja tietotarpeet (esim. hoitotakuu, RSV-rokotusten seuranta) vaativat rakenteista tiedontuotantoa. Ilman yhtenäisiä käytäntöjä valtakunnallinen vertailtavuus ja päätöksenteon tietopohja heikkenevät.

Yhteenveto:
Muutos tarvitaan, jotta kirjaamisesta tulee vaikuttavaa, yhdenmukaista ja tiedon hyödynnettävyyttä tukevaa – asiakkaan, ammattilaisten, organisaation ja yhteiskunnan hyväksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko muodostetaan eri palvelualueiden ja toimintojen nimeämistä asiantuntijoista, joilla on kokonaiskuva omasta toimialastaan sekä mandaatti tehdä linjauksia kirjaamiskäytäntöihin. Mukaan kutsutaan Lapin hva:n tukipalveluista, kuten  järjestelmäpalveluiden ja tiedolla johtamisen asiantuntijoita.

Roolit ja tehtävät:

  • Tuoda esiin oman palvelualueen kirjaamisen tarpeet ja käytännöt
  • Osallistua yhteisten rakenteiden ja ohjeiden luomiseen
  • Toimia yhdyshenkilöinä omaan toimialaan
  • Varmistaa, että sovitut käytännöistä tieto valuu omaan palveluun ja varmistaa että mallit juurtuvat käytäntöön

Yhteiskehittäminen ja innostaminen:
Yhteinen työskentely käynnistetään työpajalla, jossa rakennetaan jaettua ymmärrystä ja asetetaan yhteiset tavoitteet, sekä selkeytetään yhdyshenkilöiden roolia ja työryhmän toimintatapaa. Innostusta vahvistetaan konkretian, vaikuttavuuden ja osallistamisen kautta – kehittäjät pääsevät vaikuttamaan aidosti alueelliseen kirjaamisen rakenteeseen. Yhteinen tavoite selkeyttää työn merkitystä ja lisää sitoutumista.

Tavoiteltu muutos

Kirjaamisen työryhmän toiminnalla tavoitellaan yhtenäistä, laadukasta ja tiedolla johtamista tukevaa kirjaamiskäytäntöä koko Lapin hyvinvointialueella. Tavoitteena on varmistaa, että tieto on rakenteisesti ja yhdenmukaisesti kirjattua, helposti hyödynnettävää ja tukee sekä ammattilaisten työtä että palvelujen kehittämistä. Työryhmä edistää kirjaamisen jatkuvaa kehittämistä, osaamisen vahvistamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Muutoksen mittaaminen

Kirjaamisen kehittämistyön vaikuttavuutta ja tavoitteiden toteutumista ei ole vielä määritelty mitattavien suureiden tai indikaattorien tasolla. Arviointikriteerit ja seurantamenetelmät tullaan tarkentamaan hankkeen päättymisen jälkeen osana työryhmän jatkotyötä.

Toteutussuunnitelma

Kirjaamisen työryhmän tavoitteiden saavuttamiseksi toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen pysyvänä rakenteena. Työryhmä tarkentaa YT-neuvotteluiden keskellä edelleen toimintatapojaan ja vastuunjakoaan sekä määrittelee konkreettiset askeleet kirjaamisen yhtenäisen mallin luomiseksi ja jalkauttamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu:

  • työryhmän ja sen pienryhmien roolien ja vastuiden selkeyttäminen,
  • kirjaamisen kehittämisprosessin ja tiedonkulun mallintaminen,
  • yhtenäisen kirjaamiskäytännön kuvaaminen
  • ammattilaisten perehdytyksen ja tuen suunnittelu sekä
  • jatkuvan seurannan ja arvioinnin käytäntöjen valmistelu.

Keinoina käytetään säännöllisiä kokouksia, osallistavia menetelmiä, johdon tukea ja tiivistä yhteistyötä viestinnän ja tietojohtamisen kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kirjaamisen työryhmän kohderyhmänä ovat Lapin hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaiset ja kirjaamista hyödyntävät toimijat, kuten johto, tietojohtaminen ja talouspalvelut. Asiakasymmärrystä on kerrytetty työpajojen, moniammatillisen yhteistyön ja käytännön työn kokemusten kautta. Ammattilaisia on osallistettu aktiivisesti työryhmän toimintaan, jossa heidän näkemyksensä kirjaamisen kehittämistarpeista, haasteista ja ratkaisuista on otettu kehittämistyön perustaksi.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Työryhmän työn käynnistämisessä ja työryhmän kokoamisessa on hyödynnetty kerättyä tietoa THL:n ylläpitämän SOTE-kirjaamisen verkoston jäseniltä.  THL:n infograafia Kirjaamisen olosuhteiden rakentaminen yhteistyössä on käytetty havainnollistamaan yhdyshenkilöille kirjaamisen monialaisuutta. 

Ideointi

Ensimmäisessä työpajassa osallistujat kokivat kirjaamisen työryhmän toiminnan tärkeäksi ja odotukset sen suhteen olivat korkealla. Keskusteluissa nousi esiin, että ajatus Lapin hyvinvointialueen yhtenäisestä kirjaamisen kehittämisestä oli osalle osallistujista vielä hahmottumaton, ja yhteistä ymmärrystä jouduttiin avaamaan. Myös esihenkilöstön tasolla ilmeni epäselvyyttä yhdyshenkilön roolista, siitä, että heidän tulisi edustaa koko toimialaa ja ei vain omaa yksikköään. Tämä havainto auttoi tunnistamaan tarpeen selkeyttää rooleja, vastuita ja tiedonkulkua sekä varmistaa, että jatkossa työryhmään osallistuvat henkilöt, joilla on kokonaisnäkemys omasta palvelualueestaan ja sen kirjaamisen tarpeista.

Liitteet
Idean konkretisointi ja visualisointi

Kirjaamisen työryhmän ideana on luoda Lapin hyvinvointialueelle yhtenäinen ja rakenteinen tapa kehittää ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamista. Työryhmä kokoaa eri toimialojen asiantuntijat yhteen varmistamaan, että kirjaaminen tukee laadukasta palvelua, tietojohtamista ja kansallisia tavoitteita. Tavoitteena on, että kirjaamisen käytännöt, prosessit ja ohjeet ovat selkeitä, yhdenmukaisia ja jalkautuvat aidosti käytäntöön – tuottaen tasalaatuista ja vertailukelpoista tietoa Lapista myös kansalliseen käyttöön.

Kokeilussa opittua

Ensimmäisten kokoontumisten ja työpajojen perusteella on opittu, että kirjaamisen kehittäminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä kirjaamisen merkityksestä eri toiminnoissa. On havaittu, että kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen ei onnistu pelkästään ohjeistuksilla, vaan tarvitaan selkeät roolit, vastuut ja jatkuvaa vuoropuhelua eri ammattiryhmien välillä. Lisäksi on opittu, että esihenkilöiden ja eri yksiköiden sitouttaminen on keskeistä, jotta työryhmän työ jalkautuu arkeen. Työpajojen aikana osallistujat kokivat toiminnan tärkeäksi ja innostavaksi, mutta yhteinen käsitys kirjaamisen kokonaisuudesta vaatii vielä vahvistamista ja koordinaation selkeyttämistä.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ydin on Lapin hyvinvointialueen yhteinen, yhtenäinen ja laadukas kirjaamisen käytäntö, joka tukee ammattilaisten työtä, tiedolla johtamista ja kansallisten velvoitteiden täyttämistä. Kirjaamisen työryhmä toimii pysyvänä moniammatillisena rakenteena, joka koordinoi, kehittää ja yhtenäistää kirjaamiskäytäntöjä koko alueella. Työryhmässä hyödynnetään yhdyshenkilöverkostoa, jonka kautta tieto ja toimintamallit jalkautuvat yksiköihin. Tavoitteena on varmistaa, että Lapista tuotetaan laadukasta, vertailukelpoista ja kansallisten linjausten mukaista tietoa, joka tukee sekä potilastyötä että alueellista ja valtakunnallista tietojohtamista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin onnistunut käyttöönotto ja juurruttaminen edellyttää johdon sitoutumista, selkeää vastuunjakoa sekä riittäviä resursseja. Käytännön toimet ja vaiheet etenevät seuraavasti:

  1. Johtotason päätös ja mandaatti:
    • Johtajaylilääkärin antama valtuutus ja selkeä ohjaus varmistavat työryhmän aseman ja jatkuvuuden.
    • Työryhmän rooli ja vastuut kirjataan osaksi Lapin hyvinvointialueen pysyvää organisaatiorakennetta.
  2. Koordinaation ja rakenteiden vahvistaminen:
    • Työryhmä toimii alustana, jossa kehittämistyötä ohjataan ja koordinoidaan yhdessä eri toimialojen edustajien kanssa.
    • Tarve erillisille kirjaamisen koordinaattoreille tai asiantuntijarooleille tunnistetaan, mutta niiden perustamisesta ei ole tehty päätöstä.
    • Väliaikaisesti koordinaatiovastuuta kannetaan työryhmän ja yhdyshenkilöiden yhteistyönä.
  3. Koulutus ja jalkauttaminen:
    • Ammattilaisille tarjotaan perehdytystä kirjaamisen malliin ja sen merkitykseen osana arjen työtä.
    • Hyödynnetään osaavia ja motivoituneita työntekijöitä ("briljantteja kirjaajia") mallien kehittämisessä ja koulutuksessa.
  4. Prosessin ja käytäntöjen kuvaaminen:
    • Kirjaamisen kehittämisprosessi kuvataan selkeästi, ja se liitetään osaksi palvelujen normaalia kehittämistoimintaa.
    • Luodaan yhtenäiset ohjeet ja mallipohjat, joita sovelletaan kaikissa yksiköissä.
  5. Seuranta ja arviointi:
    • Seurataan kirjaamisen laatua ja kattavuutta (esim. Hilmo-tiedon laatu ja rakenteisuuden toteutuminen).
    • Tuloksia hyödynnetään jatkuvassa kehittämisessä ja raportoinnissa johdolle.

Resurssitarpeet:

  • Aika: Työryhmän säännölliset kokoukset ja kehittämisjaksoihin varattu työaika.
  • Henkilöstö: Työryhmän jäsenet, yhdyshenkilöverkosto ja eri toimialojen edustajat.
  • Rahoitus: Hyvinvointialueen normaali toiminta, mahdollisesti täydentäviä kehittämishankkeita hyödyntäen.
  • Osaaminen: Kirjaamisen, tietojohtamisen ja muutosjohtamisen osaamisen vahvistaminen organisaatiossa.

Tavoitteena on, että kirjaamisen kehittäminen vakiintuu osaksi Lapin hyvinvointialueen pysyvää laadunhallintaa ja tiedolla johtamisen rakenteita.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kirjaamisen kehittämiseen tarvitaan erityisasiantuntijuutta, joka resurssit tulisi valjastaa työryhmätyöhön jatkuvuuden kannalta. Lisäksi työryhmän perustamiseen vaaditaan paljon resursseja ja työ ei saisi jäädä niiden henkilöiden harteille, jotka kokevat työn merkityksellisinä tai ovat ajautuneet työhön muista syistä. Tällä hetkellä Lapin hyvinvointialueelta puuttuu tällainen henkilö, ja työryhmätyön jatkuvuus on nyt 1-2 henkilön harteilla. Kirjaamisen työryhmän valmisteluun tulisi huomioida oikea määrä resurssia.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työryhmän toiminta on käynnistynyt hankkeen loppuvaiheessa, joten vielä ei ole minkäänlaisia tuloksia nähtävissä tai arvioitavissa.