Terapiat etulinjaan toimintamalli ja koulutukset, Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Terapiat etulinjaan toimintamalli ja koulutukset, Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Terapiat etulinjaan toimintamalli tarjoaa konkreettisia menetelmiä vastaamaan mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteisiin hyvinvointialueen asukkaille ja ammattilaisille. Toimintamalli sisältää hoidon porrastuksen ja digitaaliset ratkaisut.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristö jossa kehittämistyötä tehdään, on Pohjanmaan hyvinvointialueen tuottamat palvelut. Palvelut joihin kehittäminen ensisijaisesti keskittyy ovat sellaisia joissa todennäköisesti kohdataan, tai voidaan kohdata henkilöitä jotka tarvitsevat apua tai tukea mielenterveyteen liittyvissä haasteissa. 

Terapiat etulinjaan toimintamallin tavoitteena on tuoda mielen hyvinvointia tukevat terapeuttiset palvelut ja menetelmät entistä lähemmäksi potilaita/asiakkaita ja päivittäistä terveydenhuoltoa. Terapiat etulinjaa menetelmiä lähdettiin tuomaan osaksi Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluita Tulevaisuuden sotekeskus hankkeessa. Menetelmien käyttöön ottoa ja juurruttamista jatketaan Prima Botnia 2 hankkeessa. 

Prima Botnia (RRP2 inv 1.) hankkeessa hoidon porrastuksen selkiyttäminen palvelurakenteissa, sekä hoitoprosessien mallintaminen on keskeistä. Hoidon porrastuksen selkiyttäminen sekä prosessien mallintaminen tukee menetelmien juurtumista. Juurruttamistyön rinnalla menetelmäkoulutukset jatkuvat ja niiden käyttöä laajennetaan.

Liitteet
Kuva
Pohjanmaan hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue kartalla
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Terapiat etulinjaan toimintamalli liittyy Pohjanmaan hyvinvointialueella osaksi laajempaa kehittämisen kokonaisuutta ja tarkoitus on saada menetelmät ammattilaisten käyttöön mahdollisimman laajasti, siten, että osaaminen vastata asiakkaan tarpeeseen löytyisi sieltä mistä asiakas avun hakee. "Toimintamalli tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia." Terapiat etulinjaan toimintamallissa parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja vahvistetaan ammattilaisten menetelmäosaamista, sekä yhtenäistetään hoidonporrastus prosesseja yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa.

Lähtötilanne on sama kuin monella muullakin hyvinvointialueella. Hyvinvointialue on nuori ja palvelurakennetta ei ole vielä kokonaan yhdenmukaistettu. Palveluita tuotetaan eri tavoin, eri asiakas segmenteille sekä erilaisin menetelmin. Terapiat etulinjaan toimintamallin tarkoitus on tukea mielenterveyspalveluiden kokonaiskehittämistä, sekä tarjoja strukturoituja menetelmiä eri yksiköihin.

Palveluiden porrastaminen on yksi keskeinen tavoite Terapiat etulinjaan toimintamallille. Palveluiden porrastustus (palveluiden osittaminen eri palvelun vaiheessa) tuo ymmärryksen ja selkeyttä omaan palvelurakenteeseemme. Tämä auttaa hyvinvointialuetta hahmottamaan palvelut paremmin ja myös miettimään resurssi- ja osaamistarpeita. Kun ymmärrämme oman palvelurakenteemme selkeästi, voimme myös kohdentaa menetelmäkoulutuksia porrastetun hoitomallin mukaisesti. 

Terapiat etulinjaan toimintamalli on tärkeässä roolissa toimintamme strukturoinnissa sekä varmistamassa tasalaatuista hoidon saatavuutta, saavutettavuutta ja palvelun laatua.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta katsottuna kehittämisen tarve oli ilmeinen seuraavista syistä

  • Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on riippuvainen asuinkunnasta
  • Käytetyt menetelmät ovat työtenkijäriippuvaisia
  • Tuotettu palvelu ei ole ollut tasalaatuista
  • Hoitoon pääsy riippuvainen asuinkunnasta

Työntekijän näkökulmasta katsottuna kehittämisen tarve oli seuraavista syistä

  • Henkilköstöresurssi on jakaantunut epätasaisesti
  • Henkilöstön osaamisessa ja koulutuksessa on eroja
  • Asiakkaat ohjautuivat palveluun eri tavoin riippuen siitä mikä asuinkunta on
  • Ei ole yhdenmukaisia tapoja hoitaa asiakasta, vaan kaikki saavat tehdä työtä vähän omalla tyylillä

Organisaation näkökulmasta katsottuna kehittämiselle oli tarve koska

  • Palelun vaikuttavuudesta ei saada tietoa
  • Kehittämistyötä ei ole voitu tehdä perustuen tietoon
  • resurssit ovat jakaantuvat epätasaisesti
  • Palveluita pitäisi voida siirtää erikoissairaanhoidosta perustasolle, mutta tämä edellyttää myös resurssin "liikuttelua"

Yhteiskunnan näkökulmasta

  • Hyvinvointialueen asukkailla tulisi olla yhdenmukaiset mahdollisuudet päästä tarvitsemaansa palveluun. Lisäksi hoidon laadun tulisi olla tasalaatuista, riippumatta siitä mistä hyvinvointialueen kunnasta palvelun hakee.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisen ydintiimi koostui projektipäälliköstä sekä kahdesta projektikoordinaattorista. Tiimin tarkoitus oli huolehtia siitä, että Pohjanmaan hyvinvointialueen portaiden rakenne saadaan mallinettua ja saadaan yhteinen visio sille miten menetelmiä lähdetään kouluttamaan hyvinvointialuueella. Huomioitavaa se, että hanke ei päätä mitä ja miten tehdään, vaan linjaukset ja päätökset tehdää hyvinvointialueen johdon ja palveluista vastaavien esihenkilöiden toimesta.

  • Kenelle koulutetaa ja mitä koulutetaan?

Ydintiimin lisäksi johto sitoutettiin kehittämiseen tiiviisti mukaan. Johto linjasi porrastuksen rakennetta ja teki linjaukset ja päätökset yksiköihin (ja eri portaille) koulutettavista menetelmistä. Linjausten ja päätösten mukaisesti koordinaattorit kouluttivat, ohjasivat ja mentoroivat työntekijöitä menetelmien käyttöön. Ydintiimin tehtävänä oli myös kerätä tietoa sekä mallintaa dataa esihenkilöille ja johdolle, että menetelmien koulutuksia ja käyttöä voitiin seurata.

Projektipäällikkö ja koordinaattorit tuottivat myös vaikuttavuustietoa esihenkilöille ja johdolle. Tiedon tuottamisen tarkoitus on tukea menetelmien käytön implementoitumisessa.

 

Yhteistyötä tehtiin tiiviisti myös YTA tasolla ja etenkin hankkeen jälkeinen koordinaation suunnittelu ja toteutus on tavoitteena toteuttaa YTA yhteistyössä. Suunnitelma hankkeen jälkeiselle koordinaatiolle on tarkoitus valmistua kevään 2025 aikana. 

Muutoksen mittaaminen

Muutosten mittaamista seurataan seuraavin tavoin

  • Onko hoidon porrastus saatu mallinnettua (tuotoksena valmis ja hyväksytty mallinnus)
  • Koulutusten määrä jakohdentuminen hyvinvointialueella
  • Menetelmien käyttö (tiedonkeruu työkalut menetelmien käytöstä ja vaikuttavuudesta) ja uuteen asiakas- ja potilastietojärjestelmään siirryttäessä toimenpidekoodien käytön kautta saatava tieto.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä amnä ovat ammattilaiset jotka työskentelevät nuorten tai nuorten aikuisten kanssa. 

Ratkaisun perusidea

Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen ja systemaattisen tavan kehittää psykososiaalisten hoitojen prosessia. Toimintamallissa keskeisiä osa-alueita ovat palveluiden porrastaminen, digitaaliset ratkaisut, tiedolla johtaminen ja yhteiskehittäminen. Toimintamallin avulla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monella oppilashuollossa ja perustason mielenterveyspalveluissa toimivalla ammattilaisella on tarvittavat työkalut mielenterveyden tukemiseen, jotta apua voidaan tarjota nopeasti, riippumatta siitä, missä asiakas hakeutuu avun piiriin. 

Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönotto on aloitettu Pohjanmaan hyvinvointialueella jo vuonna 2022 osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa, ja sen käyttöönottoa on laajennettu Kestävän kasvun ohjelman aikana. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Terapiat etulinjaan -toimintamallia ja sen mukaisia koulutuksia on kehitetty osana Kestävän kasvun ohjelmaa. Kehittämistyö aloitettiin jo osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa, ja kehittämistä on jatkettu ja laajennettu Kestävän kasvun ohjelman aikana. Toimintamallissa keskeisenä osana ovat hoidon porrasteinen malli, digitaaliset ratkaisut, tiedolla johtaminen ja yhteiskehittäminen sekä YTA-tasoisesti että kansallisesti. 

Terapiat etulinjaan -toimintamallia lähdettiin viemään aluksi keskitetysti nuorten ja aikuisten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä oppilas- ja opiskeluhuoltoon. Tämän jälkeen TE toimntamallin sisältämien menetelmien kouluttamista on laajennettu käsittäen esimerkiksi äitiysneuvolan ja perheneuvolan henkilöstöä.  

Kehittämistyössä lähdettiin liikkeelle hoidon tarpeen arvion sujuvoittamisesta sekä yhdenmukaistamisesta ja nopeasti alkavien ja näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien kouluttamisesta. Toimintamallin pysyvyys osana organisaation toimintamalleja edellyttää tavoitteisiin sitoutumista ja vahvaa muutosjohtamista niin esihenkilöiltä kuin ylemmältä johdoltakin, etenkin menetelmien käyttämiseen liittyvä tiedonkeruu vaatii jatkuvaa toistamista. Tiedon kerääminen menetelmien käytöstä ja vaikuttavuudesta on kuitenkin oleellista menetelmien pysyvyyden näkökulmasta.

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

-

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Menetelmiä on saatu otettua käyttöön laajasti hyvinvointialueella. Tiedon kerääminen on tuottanut haasteita ja vaikka menetelmiä kerrotaan esihenkilöiden tasolta henkilökunnan käyttävän, on tietoa käytöstä kertynyt suhteellisen vähän.