Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Suun terveydenhuollon omatiimit, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Suun terveydenhuollon omatiimit, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Omatiimit suun terveydenhuollossa.

Toimintaympäristö

Väestönkasvu ja palvelutarpeet

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö kasvaa nopeasti. Vuoden 2023 lopussa alueella oli noin 284 500 asukasta, ja väestön ennustetaan kasvavan noin 4 600 asukkaalla vuosittain vuoden 2030 loppuun mennessä, jolloin asukkaita arvioidaan olevan yli 316 700. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli 26 % (+5 800) ja yli 85-vuotiaiden määrä 56 % (+2 750). Työikäisten määrä kasvaa eniten (+17 900), ja alle 18-vuotiaiden määrä kasvaa noin 3,8 % (+1 730). Taloudellinen huoltosuhde pysyy hyvänä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestö on hyvin monikulttuurinen. Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on maan suurin, yli 23,4 %, ja osuuden ennustetaan kasvavan noin 32 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Väestönkasvusta vieraskieliset muodostavat suurimman osan. Vantaan 243 000 asukkaasta noin 60 000 on vieraskielisiä, ja he puhuvat yhteensä yli 120 eri kieltä. Keravan kaupungin 38 000 asukkaasta vieraskielisiä oli noin 5 500.  

 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategia 2023-2025

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aloittaessa hyvinvointialueelle muodostettiin hyvinvointistratetegia vuosille 2023-2025. Strategiaan on nostettu viisi näkökulmaa, jotka määrittelevät tavoitteita laaja-alaisestu ja heijastavat hyvinvointialueen arvoja. Nämä kirjatut näkökulmat ovat:

  1. Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta
  2. Parannamme palvelujamme
  3. Arvostamme henkilöstöämme
  4. Toimimme yhdessä
  5. Huolehdimme kestävästä taloudesta 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tavoitteita määrittävät myös strategiaan kirjatut palvelulupaus, visio sekä missio.  

Visio on seuraava: Vuonna 2030 asukkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys palveluihin ovat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella valtakunnallisesti korkeimmat, palvelut on uudistettu rohkeasti tietoa hyödyntäen ja kumppaneita kuullen ja VAKE on työpaikkana halutuin hyvinvointialue. 

Palvelulupaus valtuustokaudelle 2023-2025 kuuluu: Hyvinvointialueen asukkaat pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin nopeasti ja alueen vetovoimaisuus työnantajana pysyy hyvällä tasolla.   

Missiomme on: Järjestämme alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Vahvistamme peruspalveluja ja tarjoamme asiakkaalle hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisen, yhteensovitetun palvelukokonaisuuden

 

Hyvasta parempi; Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelma

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman keskeiset toimet talouden tasapainottamiseksi rakentuvat seuraaville periaatteille ja päälinjauksille: 

Palvelujen järjestäminen 

  • Palvelurakenteen keventäminen kustannuskasvun hillitsemiseksi
  • Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
  • Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen.

Ostopalvelujen käytön optimointi

  • Digitaalisuuden hyödyntäminen Digitaalisten ja etäpalveluiden roolin kasvattaminen osana palveluvalikoimaa
  • Teknologian hyödyntäminen asiakkaiden ja ammattilaisten tukena
  • Tiedolla johtaminen toiminnan suunnittelun, johtamisen ja mittaamisen pohjalla 

Henkilöstö ja johtaminen

  • Työhyvinvoinnin lisääminen pitovoiman parantamiseksi
  • Omien vakanssien täyttöasteen parantaminen ja vuokratyövoiman minimointi
  • Tarvitsemme jokaisen työntekijän rakentamaan hyvinvointialuetta; työtehtävät, työntekopaikka ja osaamistarpeet voivat muuttua toimintaympäristön kehittyessä  
  • Henkilöstörakennetta optimoidaan vastaamaan palvelutarpeita 

Tukipalvelut ja toimitilat

  • Tilojen ja toimipisteiden käytön tarkastelu, optimointi ja kapasiteetin hallinta
  • Tukipalvelujen hiominen lisäämään tuottavuutta 

Erikoissairaanhoidon tehokas käyttö ja hoitoketjun sujuvuus 

  • Erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukainen käyttö.
  • Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisten hoitoketjujen sujuvuus.
  • Yhteistyön tiivistäminen HUSin kanssa

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Omatiimien kehittäminen on keskeinen osa hyvinvointialueen uudistusohjelman (2024–2030) strategista kokonaisuutta. 

 

Palvelutarpeisiin vastaaminen

Kasvavan, monikulttuurisen ja ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää:

  • Onnistunutta ehkäisevää työtä
  • Asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia palveluratkaisuja
  • Palvelujen painopisteen siirtämistä korjaavista toimista kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmassa linjattujen tuottavuustoimien systemaattista toimeenpanoa (mm. Omatiimien käyttöönotto ja jatkokehittäminen)

Palveluihin ohjautumisen prosessia kehittämällä voidaan varmistaa palvelujen oikea kohdentuminen. Palveluihin ohjaamisessa huomioidaan ja hyödynnetään myös muiden toimijoiden, kuten kuntien ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut sekä tuki hyvinvointialueen asukkaille.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa ei tällä hetkellä toteudu alueellinen väestövastuu, sillä potilaat saavat aikoja kaikista VAKEn suun terveydenhuollon yksiköistä riippumatta kotiosoitteestaan.  Tämä saattaa nostaa potilaiden COC-indeksiä ja kiirevastaanottokäyntien määrää, koska potilaat eivät kiinnity hoitavan ammattilaisen listalle.

Hoidon jatkuvuus saman ammattilaisen toteuttamana ei toteudu optimaalisesti niiden potilaiden kohdalla, joille se on erityisen tärkeää (esim. pitkälle edennyt suusairaus tai perussairaus).

Pitkät hoitojaksot lisäävät kiireellisen hoidon kysyntää. Kiireellisen hoidon nykyiset järjestelyt eivät tue omatiimi-mallia.

On myös tunnistettu, että suusairauksien hoito ei osa kokonaisvaltaista terveydenhoitoa.

Toiminnan muutos linkittyy myös vahvasti VAKEn uudistusohjelmaan, jonka avulla hillitään hyvinvointialueen kustannusten nousun kulmakerrointa, palveluiden vaikuttavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Tämä saavutetaan palvelu- ja -henkilöstörakenteen hallitulla uudistamisella sekä muilla uudistusohjelmaan kirjatuilla toimenpiteillä. VAKEn suun terveydenhuollon palveluiden uudistus vastaa myös osaltaan alueen 2030 visioon (kts. kuva)

Kuusi laatikkoa, joihin on kirjoitettu alueen visio ja omatiimimallin tavoitteet.
VAKEN suun terveydenhuollon omatiimimalli vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointilaueen 2030 visioon.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan hyödyt:

  • Asiakkaat saavat laadukasta suun terveydenhuoltoa oman lähialueensa hoitolassa.
  • Asiakas saa palvelua yksilöllisen hoitotarpeensa mukaisesti.

  • Pidempiaikaista tukea vaativissa asioissa asiakkaalle turvataan hoidon jatkuvuus.

     

Työntekijän hyödyt:

  • Työntekijöillä on mallissa tärkeä rooli ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä osallistumalla aktiivisesti.
  • Moniammatillisessa tiimissä tehtävä työ, jossa autetaan asiakkaita yhdessä, rikastuttaa ammattilaisen omaa työtä ja mahdollistaa uuden oppimista.

  • Potilaiden hoito onnistuu hyvin ja työskentely on sujuvaa ja tehokasta.

     

Organisaation hyödyt:

  • Työvoiman saannin turvaaminen ja henkilöstön pysyvyys.​
  • Parempi suun terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus, terveyserojen kaventuminen.
  • Palveluntuotantomme on vaikuttavaa ja taloudellista​.
  • Tarjoamme palveluita oikea-aikaisesti ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
Kolme laatikkoa johon on kirjoitettu eri tahojen hyödyt omatiimiin liittyen.
Omatiimimalli hyödyttää kaikkia.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Omahammaslääkärin ja -suuhygienistin vastaanottojen sekä puolikiireellisen vastaanoton kehittäminen

Omahammaslääkärien ja -suuhygienistien vastaanottoja pilotoidaan syksyn 2024 - kevät 2025 välisenä aikana kolmessa eri suun terveydenhuollon yksikössä; Kivistön hammashoitola, Myyrmäen hammashoitola ja Tikkurilan hammashoitola. Puolikiireellistä vastaanottoa pilotoidaan Pohjoisessa palveluyksikössä (Koivukylän hammashoitola).

Jokaisesta pilotoivasta yksiköstä kerätään kehittäjäjoukko, joka yhdessä lähijohtajien kanssa kehittää ja pilotoi omalla alueellansa uutta toimintatapaa. Kehittäjätiimiläiset, lähijohtajat sekä suun terveydenhuollon johto osallistuvat kehittämisen aikana kolmeen Kaizen-päivään. Näissä järjestetyissä Kaizen-päivissä kehitetään ja päivitetään omahammaslääkäri ja -suuhygienistin vastaanottoja sekä puolikiireellistä vastaanottoa, jotka ovat myöhemmin osa suun terveydenhuollon Omatiimien toimintaa.

Työyksiköt saavat kehittämisen tuekseen pilotoinnin ajaksi erillisesti resurssoidun hammaslääkärin (20%) ja suuhygienistin (60%). Nämä kehittäjätyöntekijät nostetaan rooliinsa omasta tuotannosta, jotta ymmärrys palvelujärjestelmästä on mahdollisimman hyvä.

Omatiimien kehittäminen

Omatiimien kehittäminen tapahtuu Lean-menetelmiä hyödyntäen ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan millaiseksi malli muodostuu. Työntekijöistä kerätään jokaisesta yksiköstä n. 8-10 työntekijää/lähijohtajaa, jotka osallistuvat omatiimien kehittämispäiviin. Osallistujat toimivat omassa yksikössään toimeenpanotiiminä, joka kuljettaa tietoa työyksiköiden ja kehittämispäivien välillä. Kehittäjät voivat olla henkilöitä, jotka osallistuvat omahammaslääkäri ja -suuhygienistivastaanoton kehittämiseen. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä näihin kehittämispäiviin halutaan näkökulmaa myös henkilöstä, jotka eivät ole osallistuneet pilotointiin.

 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon palvelualuejohtaja toimii projektin omistajana. Lisäksi projektille määritellään ohjausryhmä, johon kuuluu terveydenhuollon toimialajohtajan ja suun terveydenhuollon palvelualuejohtajan lisäksi suun terveydenhuollon tehtäväaluepäälliköt, tietohallinnon asiantuntijoita sekä tarvittaessa mukaan kutsuttavia asiantuntijoita. Projektiin osoitetaan myös yhden erityisasiantuntijan työpanos, joka avustaa palvelualuetta kehittämispäivien ja pilotointien koordinoinnissa. Lisäksi erityisasiantuntija huolehtii omatiimin materiaalien koostamisesta, raportoinnista ja lopputuotoksesta.

Tavoiteltu muutos

Omatiimimallilla tavoitellaan väestövastuuta ja hoidon jatkuvuutta.

 

Omatiimi ja väestövastuu

  • Tarjoamme asukkaille suun terveydenhuollon palvelut vain oman alueen hammashoitoloissa. Omatiimit vastaavat siten oman alueensa asukkaiden perushammashoidosta ja tekevät yhteistyötä erikoishoidon yksikön kanssa
    • Poikkeuksena ovat erikoishammaslääkäri-tasoinen erikoishammashoito sekä kiireelliset vastaanotot, jotka järjestetään keskitetysti.
  • Alueet vastaavat koulu- ja neuvolaikäisten lasten suun terveyden hoidosta ja ennaltaehkäisystä suunnitelmallisesti ja yhtenäisesti.
  • Vähennämme asiakkaiden kiirevastaanottokäyntejä kiinnittämällä potilaat hoitavien ammattilaisten listoille.
  • Turvaamme hoidon jatkuvuuden saman ammattilaisen toteuttamana niiden potilaiden kohdalla, joille se on erityisen tärkeää (esim. pitkäaikaissairaus tai komplisoitunut suusairaus).
  • Syvennämme yhteistyötä terveysasemapalveluiden Omatiimien kanssa, jolloin suusairauksien hoito on osa kokonaisvaltaista terveydenhoitoa.

Omatiimi ja hoidon jatkuvuus

  • Pidempiaikaista tukea vaativissa asioissa asiakkaalle turvataan hoidon jatkuvuus nimeämällä hänelle omahammaslääkäri ja omasuuhygienisti, jotka vastaavat asiakkaan hoidosta hoitosuunnitelman mukaisesti myös tulevaisuudessa.* Hoidon jatkuvuus kattaa sekä meneillään olevan hoitojakson että pitkäjänteisen hoidon toteuttamisen yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti.
  • Asiakas saa palvelua yksilöllisen hoidontarpeensa mukaisesti.

  • Tavoitteena potilaslähtöisyys, vaikuttavuus ja hukan poisto resurssien käytössä.

    * Asiakkaalle nimetään tarvittaessa hänen tarvitsemansa OMA-AMMATTILAISET. 

Toteutussuunnitelma

Kaikissa toimenpiteissä hyödynnetään jatkuvan parantamisen menetelmiä. Kehittämispäivät suunnitellaan osallistavan kehittämisen periaatteiden mukaisesti, mikä tukee henkilöstön aktiivista osallistumista ja ideointia. Näitä menetelmiä voidaan hyödyntää tehokkaasti, sillä jatkuva parantaminen on jo vakiintunut käytäntö Vantaan ja Keravan suun terveydenhuollossa. (Katso lisätiedot Innokylään kuvatusta toimintamallista.)

 

Toimenpide 1: Omahammaslääkäri ja -suuhygienistin vastaanottojen suunnittelu ja pilotointi 09/2024 - 05/2025

Toimenpide 2: Puolikiireellisen vastaanoton suunnittelu ja pilotointi 09/2024 - 05/2025

Toimenpide 3: Omatiimin suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu 01/2025 - 08/2025

Toimenpide 4: Omatiimien käyttöönotto ja jatkokehittäminen 09/2025 - 12/2026

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkailta kerätään asiakaspalautetta jatkuvasti hyödyntämällä vakehyva.fi-verkkosivustolla olevaa palautelomaketta. Asiakkaat voivat antaa palautetta:

  • Verkkosivujen palautelomakkeen kautta
  • Paperisella lomakkeella asioimassasi toimipisteessä
  • Keskustelemalla henkilökunnan kanssa (henkilökunta voi halutessasi kirjata palautteesi yhdessä kanssasi palautejärjestelmään).

Pilotointien aikana on kerätty erillistä asiakaspalautetta omahammaslääkärin ja -suuhygienistin sekä puolikiireellisen vastaanoton palveluista. Palautetta on saatu sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Lisäksi jokaisen kehittämispäivän jälkeen on kerätty erillistä työntekijäpalautetta kehittämispäivään osallistuneilta

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kts. linkki liittyen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toteutettuun terveysasemapalveluiden omatiimimalliin.

Ideointi

Vantaan ja Keravan suun terveydenhuoltoon muodostetaan kuusi omatiimiä. Omatiimit vastaavat yhteisvastuullisesti oman alueensa asukkaista. Omatiimien avulla suun terveydenhuollon palvelut voidaan järjestää asiakaslähtöisesti, suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti. Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, vahvistaa hoitosuhteita ja hyödyntää henkilöstön osaamista tehokkaammin.

 

Omatiimien tarkoituksena on varmistaa hoidon jatkuvuus erityisesti potilaille, joilla on pitkäaikainen tai toistuva hoidon tarve. Malli mahdollistaa yksilöllisen hoidon suunnittelun sekä nimettyjen hoitovastuuhenkilöiden, kuten omahammaslääkärin ja suuhygienistin, osoittamisen potilaille. Tavoitteena on myös tehostaa resurssien käyttöä, vähentää päällekkäistä työtä sekä parantaa asiakaskokemusta ja hoidon vaikuttavuutta.

Idean valinta

Vantaan ja Keravan suun terveydenhuollossa otetaan käyttöön kuusi alueellista omatiimiä, jotka vastaavat yhteisvastuullisesti oman väestöalueensa perustason suun terveydenhuollon palveluista. Uudistus muuttaa merkittävästi palvelutuotannon rakennetta ja toimintamalleja alueilla.

Käyttöönoton valmistelu käynnistetään vaiheittain pilotoimalla kahta palvelukonseptia:

  1. Omahammaslääkärin ja -suuhygienistin vastaanottotoiminta erityisen haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille.
  2. Puolikiireellisen hoidon vastaanottopalvelut.

Pilotoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa ja kokemuksia, joiden pohjalta voidaan arvioida ja kehittää omatiimimallin toimivuutta ennen laajamittaista käyttöönottoa. Pilotista saadut havainnot ja asiakasvaikutukset toimivat keskeisenä tietopohjana myöhemmässä vaiheessa toteutettavalle kokonaismuutokselle.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Vantaan ja Keravan suun terveydenhuoltoon perustetaan kuusi alueellista omatiimiä, jotka vastaavat yhteisvastuullisesti oman alueensa väestön perustason suun terveydenhuollon palveluista. Palvelua voidaan tuottaa erilaisin palvelumuodoin esim. joustavana vastaanottona, oma-ammattilaisten vastaanottona tai puolikiireellisena vastaanottona. Omatiimien toimintaa tukevat VAKE-tasoiset palvelut, joihin kuuluvat Infektiofokus-vastaanotto, Erikoishoidon yksikkö, Alueellinen palveluohjaus sekä keskitetty kiirevastaanotto.

Omatiimit tekevät tiivistä yhteistyötä myös oman alueensa terveysasemien omatiimien kanssa, mikä mahdollistaa saumattoman palveluketjun ja moniammatillisen yhteistyön asiakkaiden hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi.

 

Kaaviokuva, jossa keskellä Vantaan ja Keravan kartta ja ympärillä tukipalvelut laatikoihin merkittyvä.
Vantaan ja Keravan suun terveydenhuollon omatiimit ja yhteiset tukipalvelut
Idean testaus asiakkaalla

Kehittämistyön aikana asiakaspalautetta kerätään monikanavaisesti. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivujen kautta kerätään jatkuvaa palautetta koko alueelta. Lisäksi pilotoivissa yksiköissä toteutetaan erillisiä palautekeruita, jotka kohdentuvat suoraan kokeiltaviin palvelumalleihin.

Kertyvän asiakaspalautteen ohella seurataan aktiivisesti myös asiakasmuistutuksia, joilla on liittymäpintaa kehitteillä oleviin palveluihin. Kaikki kerätty palaute käsitellään anonyymisti, ja sitä hyödynnetään systemaattisesti palveluiden kehittämisessä pilotointivaiheen aikana.

Ratkaisun testaaminen

Toimenpide 1: Omahammaslääkäri ja -suuhygienistin vastaanottojen suunnittelu ja pilotointi 09/2024–05/2025

Toimenpide 2: Puolikiireellisen vastaanoton suunnittelu ja pilotointi 09/2024–05/2025

Toimenpide 3: Omatiimin suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu 01/2025–08/2025

Toimenpide 4: Omatiimien käyttöönotto ja jatkokehittäminen 09/2025–12/2026

Aikataulunäkymä
Toimenpiteiden aikataulutus kokonaisuuteen peilaten.
Kokeilun tavoitteet

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa otetaan omatiimit käyttöön 09/2025 aikana.

Ratkaisun perusidea

Vantaan ja Keravan suun terveydenhuollon mallin perusidea perustuu alueellisiin omatiimeihin, jotka aloittavat toimintansa 1.9.2025. Mallin keskeiset piirteet ovat:

Omatiimimalli

  • Alueelle perustetaan kuusi omatiimiä, jotka vastaavat oman väestöalueensa kiireettömistä perustason suun terveydenhuollon palveluista.
  • Jokainen asukas ohjautuu oman asuinalueensa tiimiin – samalla periaatteella kuin terveysasemilla.
  • Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

 Tukipalvelut

Omatiimien toimintaa täydentävät VAKE-tasoiset palvelut, kuten:

  • Infektiofokus-vastaanotto
  • Erikoishoidon yksikkö
  • Alueellinen palveluohjaus
  • Keskitetty kiirevastaanotto

 Pilotointi ja kehittäminen

  • Ennen täysimittaista käyttöönottoa eri palvelukonsepteja pilotoitiin valituissa yksiköissä.
  • Pilotoinnin aikana kerättiin asiakas- ja henkilöstöpalautetta, joita hyödynnettiin mallin kehittämisessä.
  • Jokaisesta omatiimistä kehittämiseen osallistui toimeenpanotiimi, joka koostui yksikön eri ammattilaisista. Mukana oli kaikista yksiköistä hammashoitajia, suuhygienistejä, hammaslääkäreitä sekä lähijohtoa. Myös tukipalvelut osallistuvat kehittämiseen ja täydensivät kehittäjätiimejä erikoishammaslääkäreillä.

Tavoitteet

  • Rakentaa yhtenäinen, asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelukokonaisuus.
  • Vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja alueellista palveluiden koordinointia.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönoton vaatimukset

  1. Pilotointi ja kehittäminen ennen laajaa käyttöönottoa
    • Palvelukonsepteja tulee pilotoida erilaisissa ympäristöissä.
    • Asiakas- ja henkilöstöpalautetta tulee kerätä ja hyödyntää mallin kehittämisessä.
    • Jokaisesta omatiimistä tulee nimetä mukaan oma toimeenpanotiimi, johon kuuluu eri ammattiryhmien edustajia (esim. hammashoitajia, suuhygienistejä, hammaslääkäreitä, lähijohtoa)
  2. Koko palvelualueen sitoutuminen
    • Mallin onnistunut käyttöönotto edellyttää koko palvelualueen sitoutumista. Yksittäiset kehittämispäivät aiheen ympärillä eivät riitä, vaan kehittämisympäristön tulee juurtua rakenteisiin asti
  3. Henkilöstön osallistaminen ja koulutus
    • Koko henkilöstö tulee kouluttaa ymmärtämään muutoksen vaikutukset omaan työhönsä.

Toimivuuden edellytykset

  1. Moniammatillinen yhteistyö
    • Omatiimien toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön eri ammattiryhmien välillä.
    • Erilaiset keskitetyt tukipalvelut täydentävät omatiimien työtä
  2. Asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus
    • Jokainen asukas ohjautuu oman alueensa tiimiin, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta ja asiakaskokemusta.
    • Asiakaspalautetta tulee kerätä ja hyödyntää mallin toimivuuden arvioinnissa
  3. Tietoon perustuva kehittäminen
    • Lean-menetelmiä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
    • Kehittämistyön tuloksia arvioidaan ja niistä keskustellaan osana arkea.
  4. Jatkuva parantaminen ja rakenteiden pysyvyys
    • Kehittämisprosessin tulee olla selkeä ja vuorovaikutteinen.
    • Kehittämistyölle on varattava aikaa ja tukea ennen käyttöönottoa sekä käyttöönoton jälkeen.

 

Miten varmistimme, että muutoksesta tulee vakiintunut tapa toimia?

1. Strateginen päätös ja tahtotila

  • Toteutettava muutos liittyy VAKEn Uudistusohjelman toimeenpanoon, ja aluehallitus on hyväksynyt toimintamallin käyttöönoton.
  • Muutokseen sitoutuminen varmistettiin koko organisaation tasolla.
  • Tavoitteet ja visio kirkastettiin alkuvaiheessa: miksi muutos piti tehdä ja mitä sillä tullaan tavoittelemaan.

2. Valmistelu ja osaamisen rakentaminen

  • Esihenkilöiden ja johdon koulutus: valmennettiin johtamaan muutosta (edeltävä jatkuvan parantamisen -malliin käyttöönotto kts. linkki sivun reunasta).
  • Kehittäjäosaajien koulutus: työyhteisöihin nimettiin ja koulutettiin muutosagentteja (edeltävä jatkuvan parantamisen -malliin käyttöönotto kts. linkki sivun reunasta).
  • Henkilöstön perehdytys: koko henkilöstö koulutettiin ymmärtämään uusi toimintamalli ja sen vaikutukset omaan työhön.

3. Pilotointi ja kokeilut

  • Eri palvelukonsepteja kokeiltiin rajatusti valituissa yksiköissä ennen laajaa käyttöönottoa.
  • Pilotointien aikana kerättiin jatkuvasti palautetta asiakkailta ja henkilöstöltä.
  • Tehtiin tarvittavat muutokset ennen palvelukonseptien ja omatiimien laajempaa käyttöönottoa.

4. Laajentaminen ja juurruttaminen

  • Omatiimi -malli otettiin käyttöön kaikissa kuudessa yksikössä samanaikaisesti.
  • Toimeenpanotiimi, eri johtotasot sekä käyttöönoton tueksi osoitettu erityisasiantuntija tukivat yksiköitä muutoksessa.
  • Yksiköiden tuki ei päättynyt käyttöönottoon vaan tukea tarjottiin ennen käyttöönottoa sekä 4 kuukautta käyttöönoton jälkeen.

5. Seuranta ja arviointi

  • Toimintaa seurattiin mittareilla ja palautteella.
  • Kehittämiskohteita tunnistettiin ja niihin reagoitiin nopeasti.
  • Tuloksia ja onnistumisia jaettiin avoimesti.

6. Vakiinnuttaminen

  • Toimintamalli kirjattiin osaksi rakenteita ja ohjeistuksia.
  • Uudet työntekijät perehdytetään malliin heti alussa.
  • Kehittäminen jatkuu osana normaalia toimintaa.
Vinkit toimintamallin soveltajille

1. Aloita yhteisestä ymmärryksestä

  • Varmista, että koko organisaatio ymmärtää miksi toimintamallia otetaan käyttöön.
  • Luo yhteinen kieli ja tavoite – tämä helpottaa sitoutumista ja yhteistyötä.

2. Panosta esihenkilöiden rooliin

  • Esihenkilöt ovat avainasemassa muutoksen onnistumisessa.
  • Kouluta ja tue heitä johtamaan muutosta, ei vain hallinnoimaan sitä.

3. Hyödynnä kehittäjäosaajia

  • Kouluta omasta henkilöstöstä kehittäjäosaajia, jotka toimivat muutosagentteina.
  • He voivat tukea kollegoitaan, jakaa hyviä käytäntöjä ja edistää jatkuvaa parantamista.

4. Kokeile ensin – sitten laajenna

  • Pilotoi toimintamallia pienessä mittakaavassa.
  • Kerää palautetta ja tee tarvittavat muutokset ennen laajempaa käyttöönottoa.

5. Rakenna pysyvät rakenteet

  • Varmista, että toimintamalli ei jää projektiksi, vaan juurtuu osaksi arkea.
  • Kirjaa malli ohjeisiin, perehdytysmateriaaleihin ja rakenteisiin.

6. Hyödynnä Lean-ajattelua

  • Käytä Lean-työkaluja (esim. hukka-analyysi, jatkuva parantaminen) kehittämisen tukena.
  • Työkalut auttavat tunnistamaan ja poistamaan tehottomuutta.

7. Kuuntele asiakkaita ja henkilöstöä

  • Kerää palautetta systemaattisesti ja reagoi siihen.
  • Asiakaslähtöisyys ja henkilöstön osallistaminen ovat mallin kulmakiviä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vantaan ja Keravan suun terveydenhuoltoon on nyt muodostettu kuusi omatiimiä. Omatiimit vastaavat yhteisvastuullisesti oman alueensa asukkaista. Omatiimien avulla suun terveydenhuollon palvelut voidaan järjestää asiakaslähtöisesti, suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti. Tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta, vahvistaa hoitosuhteita ja hyödyntää henkilöstön osaamista tehokkaammin.

Omatiimien tarkoituksena on varmistaa hoidon jatkuvuus erityisesti potilaille, joilla on pitkäaikainen tai toistuva hoidon tarve. Malli mahdollistaa yksilöllisen hoidon suunnittelun sekä nimettyjen hoitovastuuhenkilöiden, kuten omahammaslääkärin ja suuhygienistin, osoittamisen potilaille. 

Uuden toimintamallin tavoitteena on tehostaa resurssien käyttöä, vähentää päällekkäistä työtä sekä parantaa asiakaskokemusta ja hoidon vaikuttavuutta.