Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnjakopilotin tilannekuvamalli Varhassa

Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työnjakopilotin tilannekuvamalli Varhassa

Määritellä ja kehittää sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjakoa, tehtäväkuvia ja resurssin kohdentumista eri palveluissa ja siten kehittää palveluja yhtenäisiksi, sujuviksi ja turvallisiksi kokonaisuuksiksi. 

Toimintaympäristö

Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toimintaympäristö on näyttäytynyt epäselvänä. Sosiaalihuoltolaki ja ammattihenkilölaki asettavat raamit, mutta käytännön soveltaminen ei ole selkeää. Hyvinvointialueella on yhdistynyt monenlaisia erilaisten suurempien kaupunkien ja pienempien kuntien toimintatapoja. Toimintaympäristö on murroksessa liittyen aiempaan sosiaalityöntekijöiden saatavuushaasteeseen ja hyvinvointialueiden taloudellisten resurssien niukkuuteen, mikä on pakottanut organisaatiot etsimään uusia työnjakomalleja ja laajentamaan sosiaaliohjaajien roolia, mutta kukaan ei ole pysähtynyt tutkimaan millaisia vaikutuksia tällä on. Kansallisen tason ohjauksen puute ja epätietoisuus lainsäädännön tulevien uudistusten suunnasta on haastanut työnjaon kehittämistä. 

Toteutussuunnitelma

Saadaksemme ymmärrystä Varhan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien (ja muiden sosionomi AMK-koulutettujen) työnjaosta hankkeessa on tehtävä laaja tilannekuva ajantasaisesta tilanteesta. Tilannekuvan tekeminen on välttämätön pohjatyö, koska toimintaympäristö on monimutkainen ja muuttuva. 

Tilannekuvan tekeminen edellyttää kartoitusvaiheen ja analyysivaiheen. Kartoitusvaiheessa kerätään kattavasti tietoa työntekijöiltä (laaja Webropol-kysely liittyen työnkuviin), kerätään olemassa olevat tehtävänkuvat ja pidetään työpajoja lisäymmärryksen saamiseksi. Kokemustiedon rinnalle kerätään tietoa HR-järjestelmistä liittyen työntekijämääriin, suhdelukuihin eri henkilöstöryhmien välillä, nimikkeisiin, kelpoisuusehtoihin, järjestelmästä löytyviin tehtävänkuviin ja niiden puutteisiin ja palkkaukseen. Lisäksi tarvitaan tietoa koulutusten tuottamasta osaamisesta, ajantasaisesta lainsäädännöstä sekä (tutkimus)kirjallisuudesta aiheen tiimoilta. Kartoitusvaiheen lopputuloksena syntyi tilannekuvan pohja, joka loi faktapohjan jatkotyölle. Analyysivaiheessa kartoituksessa koottu materiaali puretaan systeemiseen analyysiin, jonka pohjalta saadaan toimenpide-ehdotukset jatkoon.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat / sosionomit Varhan eri palvelualueilla (asiakasohjaus; lasten, nuorten & perheiden palvelut; sosiaali- ja vammaispalvelut; ikääntyneiden palvelut sekä terveyssosiaalityö). Tämä kehittämishanke keskittyi työntekijöiden näkemyksiin (henkilöstökysely ja työpajat), kerättyihin tehtävänkuviin sekä tietojärjestelmien dataan. 

Ratkaisun perusidea

Mallin ydin on systemaattinen tilannekuvan rakentaminen ennen kehittämistoimia. Tilannekuva koostuu moduuleista:

  • Henkilöstömäärät ja resurssit (kerää tarkat työntekijämäärät palvelualueittain, -yksiköittäin ja tiimeittäin)
  • Nimikkeet ja kelpoisuudet (kokoa kaikki nimikkeet ja niiden kelpoisuudet)
  • Tehtävänkuvat ja niiden käytännön sisältö (kerää nykyiset tehtävänkuvat esihenkilöiltä, työntekijöiltä ja HR-järjestelmistä)
  • Työnjaon nykykäytännöt (tutki ja tunnista erilaiset mallit, niiden vahvuudet ja haasteet)
  • Palkkatilanne (tutki palkkatietoja ja niiden yhdenmukaisuutta ja vaativuustasojen kriteerejä)

Jokaisesta moduulista tehdään analyysi ja listataan ongelmat ja toimenpide-ehdotukset, mikä luo tietopohjan seuraaville kehitysvaiheille. Hankkeen tuotos on juuri tämä kokonaisuus: tilannekuvamalli, joka sisältää kartoituksen ja analyysin moduulit sekä toimenpide-ehdotukset, jotka ohjaavat seuraavia vaiheita.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tilannekuvan rakentaminen edellyttää:

  • Tiedonkeruuta (HR-rekisterit, työntekijöiden kuvaukset, haastattelut)
  • Analysointiosaamista ja visualisointia
  • Johdon ja henkilöstön sitoutumista
  • Resursseja: aikaa, henkilöstöä ja osaamista (HR, lakiasiat, muutosjohtaminen)

Tilannekuvan ja toimenpide-ehdotusten valmistuttua niiden juurruttaminen edellyttää niiden esittelyä organisaation johdolle ja päätöstä ja suunnitelmaa toimenpide-ehdotusten toimeenpanosta. Juurruttaminen (toimenpide-ehdotukset) on tärkeää tehdä yhteistyössä sosiaalityön johdon, HR:n ja palvelualueiden kesken, jotta toimintatavat pysyvät yhdenmukaisina. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Huolellinen ja kattava tiedonkeruu on olennaista. Panosta tiedonkeruuseen ja keskitettyyn tallennukseen. Osallista henkilöstö, johto ja HR ja kuuntele heidän näkemyksiään. Varmista toimenpide-ehdotusten selkeä kokoaminen ja suunnitelma niiden edistämisestä.

  • Panosta tiedonkeruuseen ja keskitettyyn tallennukseen.
  • Osallista henkilöstö ja kuuntele heidän näkemyksiään.
  • Raportoi tuloksista selkeästi ja konkreettisesti (selkeät tiiviit diat, kaaviot)
  • Sitouta johto toimenpide-ehdotusten edistämiseen
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokonaisvaltainen tilannekuva koko sosiaalihuollon tilanteesta toi esiin kirjavaa nykytilaa: suhdeluvut vaihtelevat, nimikkeitä on paljon, kelpoisuudet epäselviä, tehtävänkuvat hajallaan, työnjako epämääräinen ja palkkausjärjestelmän epäjohdonmukaisuutta. Tilannekuvan tekeminen lisäsi tietoisuutta ongelmista ja loi tärkeän pohjan jatkotyölle. Arvioinnin ja analysoinnin pohjana mahdollistui selkeät toimenpide-ehdotukset, jotka edesauttavat ongelmakohtien korjaamista ja yhdenmukaisuuden vahvistamisesta jatkossa.