Sosiaalisen tarinan käyttö RAI-arvioinnissa
Toimintaohjeet sosiaalisen tarinan käytöstä kehitysvammaisen henkilön RAI-arvioinnin kysymyksissä, joissa selvitetään henkilön omia ajatuksia, kokemuksia, tuntemuksia tai mielipiteitä.
Toimintamalli tukee uudistuneen vammaispalvelulain tarkoittamaa asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisen tukemista sekä palvelujen suunnittelua asiakkaan tarpeen mukaisesti.
RAI-arvioinnin tavoitteena on auttaa kehitysvammaista henkilöä saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja toimintakyky, edistää itsenäistä elämää ja osallistumista valitsemaansa yhteisöön sekä kohdistaa huomiota mahdollisiin terveysongelmiin.
RAI-arviointijakson yksilöllinen ja monitahoinen tiedonkeruu perustuu
- kehitysvammaisen henkilön omiin ja hänen läheisensä (jos saatavilla) näkemyksiin, kokemuksiin, tuntemuksiin ja mielipiteisiin kysyttävästä asiasta.
- kehitysvammaisen henkilön havainnointiin arjen eri tilanteissa.
- arvioinnista vastaavan ja kehitysvammaisen henkilön kanssa työskentelevien ammattilaisten kokemuksiin ja näkemyksiin henkilön tilanteesta.
- palvelun aikana muodostuneista asiakasasiakirjoista.
Kehitysvammaisen henkilön tulee itse olla ensisijainen tiedon lähde
Kehitysvammaisen henkilön aito osallistuminen RAI-arviointiinsa edellyttää, että hän on tietoinen sen tavoitteista ja hänellä on välineitä vastavuoroiseen viestintään. Jos ymmärretyksi tulemisessa on haasteita, on mahdollista käyttää puhetta täydentäviä, tukevia tai korvaavia menetelmiä. Näin tuetaan myös puheen ymmärtämistä.
Mikä on sosiaalinen tarina?
- Sosiaalinen tarina on lyhyt, yksinkertainen ja selkeästi kirjoitettu kertomus, joka kuvaa jonkin tilanteen, tapahtuman tai toiminnan vaiheita ja siihen liittyviä sosiaalisia odotuksia.
- Sen tarkoituksena on auttaa henkilöä ymmärtämään, mitä tapahtuu, miksi ja miten hänen odotetaan toimivan.
- Sosiaalista tarinaa voidaan käyttää puheen ja sanattoman viestinnän rinnalla sekä yhdessä kuvakommunikaation ja tukiviittomien kanssa.
Kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arviointia koskeva sosiaalinen tarina sisältää:
- Kuvauksia RAI-arviointitilanteesta ja siihen osallistumisesta
- RAI-arviointikeskustelussa tarvittavien sosiaalisten taitojen harjoittelua
- RAI-arvioinnissa nousevien tunteiden tunnistamista ja säätelyä
- Arjen sanoitusta yhteisesti
Odotettavissa olevia vaikutuksia RAI-arvioinnin sosiaalisen tarinan käytöstä:
- Vähentää kehitysvammaisen henkilön ahdistusta ja epävarmuutta koskien RAI-arviointia
- Lisää kehitysvammaisen henkilön ymmärrystä RAI-arvioinnin sosiaalisesta ulottuvuudesta
- Auttaa kehitysvammaista henkilöä tiedostamaan, mitä häneltä odotetaan RAI-arvioinnissa ja miten hän tulee siinä kuulluksi ja osalliseksi
- Tukee kehitysvammaisen henkilön itsesäätelyä ja käyttäytymisen hallintaa sekä vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta omissa asioissa
RAI-arviointiosaamiseen liittyvä tehostamisen tarve on osoitettu käytännön toiminnassa ja RAI-vertailutietoa tarkastelemalla. Tarpeeseen on vastattu kokoamalla Kehitysvammatyön RAI-asiantuntijaryhmä, joka muodostui THL:n koordinoiman Yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen kumppaniorganisaatioiden edustajista. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja kehitysvammatyön RAI-prosessien edistämiseksi.
THL:n yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen Kehitysvammatyön RAI-asiantuntijaryhmän Ymmärrän ja tulen ymmärretyksi -projektiryhmä:
THL:n yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen Kehitysvammatyön RAI-asiantuntijaryhmän Ymmärrän ja tulen ymmärretyksi -projektiryhmä:
Kehittäjäkumppanit ja kehittäjäasiakkaat
- Katja Mustonen, ohjaaja, Kuurojen palvelusäätiö sr.
- Laura Harala, RAI-suunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
- Sini Mikkola, suunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
- Sassa Mertens, erikoisohjaaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
THL
- Maarit Lind, kehittämispäällikkö, projektipäällikkö
- Outi Ranta, suunnittelija
- Pauliina Hietaharju, viestinnän asiantuntija
Kehitysvammaliitto, Papunet
- Maija Ylätupa, asiantuntija
Toimintamallin kehittämiseen osallistuivat lisäksi yhteisrahoitteisen RAI-vertailukehittämisen Kehitysvammatyön RAI-asiantuntijaryhmä ja THL:n RAI-asiantuntijoita.
Toimintamalli edistää ammattilaisten osallistavia toimintakäytäntöjä kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa.
Sosiaalisen tarinan käyttö RAI-arvioinnissa -toimintamallin käyttäjät. Toimintamallin soveltajia ovat säännöllisissä palveluissa kehitysvammaisille henkilöille RAI-arviointeja tekevät ammattilaiset, jotka ovat perehtyneet RAI-arvioinnin periaatteisiin ja RAI-arviointikäsikirjan käyttöön sekä sosiaalisen tarinan käyttöön palveluita annettaessa.
Sosiaalinen tarina RAI-arviointikeskusteluun -materiaalin käyttäjät. Materiaalin käyttäjiä ovat omaan RAI-arviointikeskusteluunsa osallistuvat säännöllisiä palveluita saavat kehitysvammaiset henkilöt yhdessä ammattilaisen kanssa. Materiaalin käyttöä tulee aina arvioida yksilöllisesti.
Käyttäjien osallisuus kehittämistyössä. Sosiaalinen tarina RAI-arviointikeskusteluun -materiaalia on testattu aidoissa RAI-arviointitilanteissa. Sen laatimisessa ja testaamisessa on kerätty palautetta sosiaalista tarinaa käyttäviltä kehitysvammaisilta henkilöiltä ja heidän RAI-arviointia tekeviltä ammattilaisilta. Materiaali ja sen käytön ohjeistus on luotu ja sitä on paranneltu testaustulosten perusteella.